Tarvitaan koko yhteiskunta, jotta voidaan pysäyttää liikkumattomuuden ja lihavuuden ongelmien kasvu

Ylen aamu-tv esitti 5.7.18[i] ajatuksia ja huoltakin herättävän HUS:n tutkimuslääkäri Kirsi Pietiläisen haastattelun suomalaisten kansanterveyden kehityksestä, tai pikemminkin pitkäkestoisesta rapautumisesta.

Kirsi Pietiläinen johtaa yhtä Helsingin yliopiston diabetes- ja lihavuustutkimusohjelman tutkimusryhmää ja tutkimusohjelmayksikkö on lääketieteellisen tiedekunnan korkeatasoisen tutkimuksen yhteisö. Helsingin yliopiston tutkimustulokset ovat huolestuttavia, sillä vähintään 70-80-luvuilta lähtien suomalaisten fyysinen kunto on mennyt alaspäin ja paino ylöspäin. Aerobinen juoksukunto on heikentynyt. Arkiliikunta [joka on yleensä aerobista] on vähentynyt, ja suurin osa meistä istuu suurimman osan päivästä. Lisäksi ollaan jatkuvasti puhelimella, paikoillaan. Entisen kaltaiset ulosmenoharrastukset ja sosiaalinen kanssakäyminen ulkona ovat jääneet.

Tutkimuslääkärin mukaan elämme valtavaa murrosta, johon liittyy myös ruokakulttuurin muutos. ”Supermarketit on täynnä ihania vaihtelevia ruokia, kukapa ei niitä haluaisi maistella. Vaihtelevuus on tuonut eräänlaisen ”Ruotsinlaivaefektin” eli tekee mieli vähän kaikkea. Ruokavaliossa on tapahtunut kuitenkin myös paljon hyvää, esimerkiksi suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden lasku johtuu osittain ruokavalion parantumisesta, ainakin jos verrataan 70-luvulta tähän päivään.”

Professori muistuttaa kuitenkin, että lihavuus on eri asia kuin terveellinen syöminen. Tänä päivänä voi syödä terveellisesti ja silti lihoa. ”Tässä yhteiskunnassa, näiden kaikkien kalorien ympäröimänä on hirvittävän vaikea pysyä normaalipainoisena. Suomalaisten lihavien määrä lähentelee miljoonaa ja ylipainoisia on vähintään 2,5 miljoonaa.”

Lihavuustutkija on itse kahden pojan äiti ja tunnustaa teknologian tuomat kasvatukselliset haasteet. ”Vanhempana on hankalaa tasapainoilla lisääntyneen puhelimen käytön kanssa, koska pakottamalla tapahtuu harvoin mitään hyviä asioita. Se on tehtävä sopuisasti ja ovelasti, niin että lapsi itse haluaa liikkua ja tehdä nämä kaikki asiat. Lähes kaikki lapset ovat kiinni näissä ruuduissa, ellei mitenkään rajoiteta lasten ruutuaikaa, kyllähän he niitten ruutujensa ääressä istuvat.”

Liikalihavuus liittyy myös väestön ja yhteiskunnan huolestuttavaan polarisoitumiseen. Kaikkialla maailmassa on laajalti sellainen tilanne, että lihavuuden ehkäisyssä ollaan suurimmaksi osaksi epäonnistuttu yhteiskunnan tasolla. Näin myös Suomessa. Kun esimerkiksi armeijassa Cooperin testin tulostaso on pitkään laskenut, löytyy myös erittäin kovakuntoisia varusmiehiä. Yhdenlaista ääripäätä edustaa viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt ultrajuoksu ja kuntoilijoiden halu viedä omien rajojen mittaus yhä hurjemmille tasoille[ii].

Mutta Kirsi Pietiläisellä on myös rohkaisevia uutisia väestön polarisaation ja kansanterveyden kehityksen seurannasta. Hän nostaa Seinäjoen kaupungin toiminnan erinomaisena ja kannustavana esimerkkinä siitä, miten pitää toimia silloin kun asiat tehdään oikein. ”Seinäjoella on otettu koko yhteiskunta mukaan hommaan. Yksilöt, perheet, esikoulut, tarhat, koulut, kaupat, teollisuus, liikuntatoimi, koko se piiri missä ihmiset elää ja tehty yhdessä asioita.” Pietiläinen lainaa vanhaa englanninkielistä sanontaa – ”it takes a village to raise a child” – on koko kylän asia kasvattaa yksi lapsi ja kannustaa muuta Suomea ottamaan oppia pohjalaisista.

Seinäjoen kaupunki asetti vuonna 2013 tavoitteekseen vähentää lasten ja nuorten ylipainoa ja lihavuutta. Taustalla oli tieto lasten ylipainoisuuden moninkertaistumisesta viimeisten vuosikymmenien aikana[iii]. Lihavuus laskuun -ohjelman tavoitteena on, että entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen ja lihavuuteen liittyvät sairaudet saataisiin ehkäistyä myöhemmällä iällä.  Nyt Seinäjoella seurataan lapsia yhden ja viiden vuoden iässä. Samoin seurantaa tehdään ensimmäisellä ja viidennellä luokalla. Seurattavia asioita ovat muun muassa lapsen painokehitys, hammasterveys ja perheen elämäntavat[iv]. Vaikka WHO:nkin kiinnostuksen herättäneet laskeneet lihavuuskäyrät ovat viime aikoina kohonneet, mallinnetaan seinäjokista toimintatapaa tällä hetkellä yhdessä kuuden muun suomalaiskunnan kanssa.

Suomalaista yhteiskuntaa ja hyvinvointimallia myllertää monenlainen väestön polarisaatio, jonka aiheuttamiin ongelmiin päättäjät luonnollisesti pyrkivät hakemaan ehkäisyä ja uudistuksia. Seinäjoen mallin mukainen eri toimijoiden yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen perustuvan ajattelun voisi kuvitella sopivan myös kovasti kritisoidun soteuudistuksen ytimeen?

Joka tapauksessa tutkijalääkäri Pietiläinen lienee lähellä totuutta kun haastattelun lopuksi muistuttaa, että ”tarvitaan kokonainen kylä ja yhteiskunnat, jotta lasten lihavuus saadaan estettyä.”

[i] https://areena.yle.fi/1-4257047?autoplay=true Kirsi Pietiläisen haastattelu alkaa lukemasta 49:15 ja päättyy 1:02:20

[ii] https://yle.fi/uutiset/3-10289458 Ultramatkat pitenevät ja pitenevät, nyt juostaan jo kuusi vuorokautta putkeen – ”Jos aivan suoraa sanotaan, niin ei tässä mitään järkeä ole”

[iii] https://www.seinajoki.fi/seinajoenkaupunki/elinvoimajakilpailukyky/hyvinvoinninjaterveydenedistaminen_0/seinajoenkaupunginlihavuuslaskuun-ohjelma2013-2020.html

[iv] https://yle.fi/uutiset/3-10107947 Seinäjoki käänsi lasten painokäyrät laskuun yhteistyöllä ja vie nyt osaamistaan maailmalle – omien lasten hyvinvointimittarit kääntyivät kuitenkin taas väärään suuntaan

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s