Jalkapallo on urheilulajien kuningas myös Turun seudulla – Impivaaran halli ei vastaa tämän päivän tarpeita  

Turku on palaamassa Veikkausliigassa derbyaikaan ja seudun junnuseurat ovat pääkaupunkiseudun kovimpia haastajia ammatti- ja maajoukkuepelaajien kasvattamisessa, mutta varsinkin sydäntalven epävakaissa sääoloissa turkulainen jalkapalloilu kärsii kunnallisen täysimittaisen jalkapallohallin puutteesta.

 

Jalkapallo on rekisteröityjen harrastajien perusteella Suomen ylivoimaisesti suosituin lasten ja nuorten harrastusmuoto. Maan suurimpaan lajiliittoon, Suomen Palloliittoon kuuluvissa lähes 1 000 jäsenseurassa on yli 140 000 rekisteröityä pelaajaa. Kaikkiaan jalkapallon kanssa on viikottain tekemisissä noin 500 000 suomalaista[i].

Verrattuna muiden lajien harrastajamääriin, jalkapallo on myös Suomessa kiistaton kuningaslaji. Likesin ja Kihun lisenssiselvityksen mukaan toiseksi suurin laji, jääkiekko yltää noin 76 000[ii] lisenssipelaajaan, mutta kolmatta sijaa pitävä salibandy uhkaa jo jääkiekon kakkossijaa. Kun salibandyn rekisteröityjen pelaajien määrä oli vuonna 2016 runsaat 57 000 pelaajaa, oli vastaava tunnusluku tänä vuonna jo yli 65 000.[iii].  Likes-Kihu-selvityksen mukaan ratsastus oli yksilölajien ykkönen (50 000), mutta tässä on käytännössä kyse Ratsastajainliiton jäsenistä, joten luku ei ole vertailukelpoinen. Yleisurheilun lisenssimäärä tutkimuksessa oli 33 000.

Muista joukkue- ja palloilulajeista koripallo on Susijengin, Lauri Markkasen ja menestyksekkäiden kotikisojen imussa nostanut lisenssipelaajamääränsä 20 000 tuntumaan[iv].  Laajasti ympäri maailmaa levittäytyneessä lentopallossa kansallinen liikuntatutkimus on arvioinut Suomen harrastajamäärän jopa 118 000 tasolle, mutta lentopalloliiton rekisteröityjen pelaajien lukumäärä – 11 400 – jää selkeästi koripallon vastaavasta luvusta.[v]  Maailman kolmanneksi suurimman sisäpallopelin, käsipallon, harrastajamäärät jäävät selvästi jälkeen Pohjolan naapurien luvuista. Suomen Käsipalloliiton mukaan maassa on vajaa 4000 lisenssipelaajaa.[vi]. Suomen Pesäpalloliiton toimintakertomuksen mukaan kansallispelillä on vuosittain runsaat 15 000 rekisteröityä pelaajaa.[vii]

Jos Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueista koostuvan Suomen Palloliiton Länsi-Suomen piirin harrastustoiminnan laajuutta verrataan muiden johtavien lajien valtakunnallisiin lisenssipelaajamääriin, havaitaan että alueen rekisteröityjen jalkapalloilijoiden määrä ylittää niin käsipallon, lentopallon, pesäpallon kuin koripallon koko maata koskevat harrastajaluvut. Länsi-Suomen piirissä jalkapalloa harrastaa ympärivuotisesti yli 20 000 pelaajaa 109 jäsenseurassa.

Kun harrastajamäärien suhteen nousukautta elävä koripallo- ja salibandyväki pääsevät vuodenvaihteen jälkeen upouuteen ja kauan kaivattuun Kupittaan palloiluhalliin, joutuu kahden Veikkausliigaseuran sekä lähes viidentuhannen juniorin turkulainen futisyhteisö pyörittämään talvikauden toimintaansa erinomaisesti 70-luvulta asti palvelleessa, mutta alamittaisessa Impivaaran jalkapallohallissa sekä Kupittaan karuissa ulko-olosuhteissa. Toki käytettävissä on erinomainen yksityisrahoitteinen Javenture Areena ja TPS:n hallinnoima pieni Poropuiston kuplahalli, mutta näiden säännöllinen käyttö nostaa merkittävästi jo entuudestaan mm. seuroissa yleistyneiden ammattivalmentajien sekä turnausmatkojen myötä kohonneita harrastusmaksuja.

 

Kupittaan kauan kaivattu palloiluhalli otetaan käyttöön tammikuussa 2018. TPS hallinnoi Lausteella sijaitsevaa Poropuiston kuplahallia.

 

Suomalainen jääkiekko on kasvattanut varsinkin viime vuosina suuren joukon kansainvälisesti menestyneitä nuoria pelaajia, mutta jääkiekko on kuitenkin harrastuksena kallis sekä mittavia olosuhdepanostuksia edellyttävä laji. Suomen Jääkiekkoliitto ja lajin muut edunvalvojat ovat kuitenkin tehneet erinomaista työtä luodessaan maahan kattavan jäähalliverkoston. Suomessa on itse asiassa enemmän jäähalleja (IIHF:n mukaan 263) kuin viime keväänä MM-kisoissa pelanneessa Sloveniassa rekisteröityjä miespelaajia (141).[viii]

Toistuviin kansakuntaa yhdistäviin mainetekoihin yltäneet Leijonat, Naisleijonat ja Pikkuleijonat sekä NHL:ssä kunniakkaasti myös Suomea edustavat ammattilaiskiekkoilijat ovat tärkeä osa tämän päivän suomalaista urheilumenestystä, mutta jalkapalloon verrattuna jääkiekko kuten taitoluistelu tarjoavat jalkapalloa huomattavasti heikommat mahdollisuudet vähävaraisten lasten sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten liikuttamiseen.

Kun jääkiekkoliiton Länsirannikon alueella on kokonaista 40 jäähallia (tai jäähallirataa), ja Turussakin seitsemän, on jalkapallohallien peitto suurin piirtein yhdenmukaisessa Palloliiton Länsi-Suomen piirissä huomattavasti suppeampi. Impivaaran äskettäin uusittu tekonurmi palvelee vuosittain jopa 78 500 palloilijaa, mutta pahasti alimittainen (45m x 90m) kenttä ei mahdollista virallisten 11v11 ottelujen pelaamista ja hallia käyttävät jalkapalloilijoiden lisäksi myös mm. amerikkalaisen jalkapallon, lacrossen ja pesäpallon pelaajat. TPS:n hallinnoiman, niin ikään vajaamittaisen Poropuiston kuplahallin ja yksityisomisteisen Javenture Areenan ohella Turun seudun junioriseurat käyttävät talvisin lähinnä nuoremmille junioreille soveltuvia Maskun Taponkedon hallia (kentän koko 35m x 70m) tai vieläkin pienempää (25m x 30m) Macron Arena -treenihallia.

 

Myös kovalla kuormituksella oleva Turun seudun ainoa täysimittainen jalkapallohalli Javenture Areena on kokenut kovia. Seija-myrsky romahdutti hallin joulukuussa 2013. Maskun Taponkedon hallissa pelataan juniorien talvisarjaa. Orikedon vanha maalitehdas on myös hallipulassa valjastettu juniorien treenikäyttöön ja toimii yhä Macron Arenan nimellä.

 

Turun seudun jalkapalloseuroille lähimmät kunnalliset tai julkiset täysimittaiset jalkapallohallit löytyvät joko pääkaupunkiseudulta, Satakunnasta (Porin Karhuhalli, Rauman Äijänsuon talviharjoitteluhalli), Ahvenanmaalta (Eckeröhallen) tai Eerikkilän urheiluopistolta Forssasta.

Ulkoisesti varsin samankaltaiset ja samaan aikaan 90-luvun alussa valmistuneet Porin kaupungin omistama Karhuhalli tai Vantaan kaupungin Myyrmäki-halli edustavat vain yhtä liikuntapaikkasuunnittelun linjaa. Viime vuosina alueellisesti merkittävät urheiluseurat ovat ottaneet aktiivista otetta kenttä- ja halliomistuksen tai -hallinnoinnin suuntaan. Tänä vuonna hyvää juniorityötä Hämeessä tekevä Hämeenlinnan Jalkapalloseura (HJS) hankki omistukseensa niin ikään 90-luvulla valmistuneen, mutta sisäilmaongelmista kärsineen Säästöpankki Areenan. Omistusoikeuden muutoksella haetaan kustannustehokkuutta hallin ylläpitämiseen sekä mahdollistetaan hallin kehittäminen jalkapallon tarpeet paremmin huomioiden.[ix].  Samansuuntaiseen ratkaisuun päädyttiin myös Vantaalla toisen edistyksellisen kasvattajaseuran toimesta. Vantaan Jalkapalloseuran (VJS) omistaman Aktia-areenan avajaisia vietettiin marraskuussa 2016. Sama seura omistaa ja ylläpitää myös Myyrmäessä sijaitsevaa Hissikeskuskenttää. Ja Helsingissä maan suurin ja menestyksekkäin jalkapalloseura HJK operoi omistamansa Helsinki Stadion Management Oy:n kautta ja kehittää yhdessä Helsingin kaupungin kanssa Töölön pallokenttien käyttöä. Vuoden 2015 helmikuussa yhteistyön tuloksena Bollikselle kohosi biokaasulla lämmitettävä juniorijalkapallohalli. Pallokenttä 7:n paikalle noussut halli on sittemmin nimetty HS-areenaksi, yhteistyökumppani Helsingin Sanomien mukaan.[x].

 

VJS:n Aktia-areena avattiin marraskuussa 2016. HJK:n HS-areena helmikuussa 2015.

 

Kun FC Inter ja TPS pelasivat viime vuosikymmenellä usean peräkkäisen kauden samanaikaisesti Veikkausliigan mestaruudesta ja mitaleista, puhuttiin Turusta jopa kehäkolmosen sisällä jalkapallopääkaupunkina. Nyt kun tulevalla kaudella Kupittaalla pelattavat Turun derbyt korvaavat Töölön HJK-HIFK-paikalliskamppailut, on otollinen ajankohta lähteä viemään eteenpäin turkulaisen jalkapallohallin – kunnallisen tai julkis-yksityis-kumppanuuden – suunnittelua ja toteutusta.

[i] https://www.palloliitto.fi/jalkapalloperhe/palloliitto

[ii] http://www.yleisurheilu.fi/uutinen/likesin-ja-kihun-selvitys-yleisurheilu-menestyy-lisenssitaistossa 4.12.2017

[iii] http://salibandy.fi/salibandy-info/lajiesittely/tunnusluvut/

[iv] https://yle.fi/uutiset/3-9812612 Susijengi ulvoo – korislisenssien määrä kasvaa, kun nuoret seuraavat isoja esikuvia, 2.9.2017

[v] http://www.lentopalloliitto.fi/media/faktapankin-alasivut/perustietoa-lentopallosta-ja-beach-volleysta.pdf

[vi] http://finnhandball.net/images/KSIPALLO.pdf

[vii] https://www.pesis.fi/@Bin/28965136/Toimintakertomus+2016.pdf

[viii] https://yle.fi/urheilu/3-9605816 Suomessa enemmän jäähalleja kuin Sloveniassa pelaajia, 10.5.2017

[ix] http://hjs.fi/saastopankki-areena-hjsn-omistukseen-142017/

[x] https://www.hjk.fi/uutiset/Miehet-2456

Mainokset