Lähiliikuntapaikat lääke liikkumattomuuteen sekä syrjäytymiseen – Tikkurilan urheilupuisto

Kansainvälinen lasten ja nuorten liikunnan allianssi julkaisi 16.11.16 Thaimaassa tulokset 38 eri maan tilanteesta kuudelta eri mantereelta. Maiden välisessä vertailussa arvioitiin lasten ja nuorten liikunnan kokonaisuutta kaikissa maissa yhdeksän osa-alueen avulla. Suomen tulokset koonneen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, tutkimusjohtaja Tuija Tammelinin mukaan lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on huolestuttavalla tolalla maailmanlaajuisesti. ”Koululaiset liikkuvat suosituksia vähemmän ja istuvat paljon. Viimeisten 20 vuoden aikana koululaisten kestävyyskunto on heikentynyt ja vastaavasti lasten ylipaino ja lihavuus yleistyneet. Kansainväliset tutkimusryhmät ennakoivat, että nykypäivän lapset elävät lyhemmän ja sairaamman elämän kuin heitä edeltävä sukupolvi.” http://www.likes.fi/ajankohtaista/suomen-lasten-ja-nuorten-liikunta-kansainvalisessa-vertailussa

Tutkimustulosten perusteella Suomessa lasten ja nuorten aktiivisuus on kansainvälisen keskiarvon tasolla. ”Fyysinen kokonaisaktiivisuus” sekä ”istumisen ja paikallaanolo” saivat molemmat arvosanan D kansainvälisellä asteikolla, mikä tarkoittaa, että 20–40 % suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu riittävästi tai vastaavasti ei istu terveytensä kannalta liikaa.

Jos suomalaisten liikunnallisen aktiivisuuden arviontiin lisätään aikuisväestö, eivät tulevaisuuden näkymät muutu yhtään ruusuisemmiksi. Iän karttuessa yhä useammat jättävät lenkit ja kuntosalit muille niin, että kaikista 15-64 -vuotiaista enää 10 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (Husu ym. 2011). Fyysisestä inaktiivisuudesta aiheutuvia taloudellisia kustannuksia on tutkittu useissa tutkimuksissa viime vuosikymmenien aikana (kts. Allander ym. 2007; Colditz ym. 1999; Janssen 2012; Katzmarzyk ym. 2000 & 2004). Tutkimuksissa on arvioitu liikkumattomuuden osuutta terveydenhuollon kustannuksista sekä epäsuoria kustannuksia yhteiskunnalle esimerkiksi työn tuottavuuden alenemisena. Liikkumattomuuden suorissa kustannuksissa on huomioitu muun muassa terveydenhuollon käyntien, sairaalapäivien, toimenpiteiden, lääkkeiden ja ennaltaehkäisyn kustannukset. https://urhes.fi/urhesblogi/liikkumattomuus

Terveydenhuollon kokonaiskustannukset kohoavat nykyisin noin 18 miljardiin euroon vuodessa, ja summa uhkaa kohota väestön vanhetessa, muistuttaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Liikkumattomuuden kokonaiskustannukset Suomessa ovat jo 2-4 miljardia, kun mukaan lasketaan esimerkiksi sairaslomista, ennenaikaisista eläkkeistä ja kuolemista aiheutuvat tuottavuuskustannukset. Terveydenhuollon suorat kustannukset ovat eri laskentamallien mukaan 1-2 miljardia euroa, Vasankari toteaa. http://yle.fi/uutiset/3-8467896

Liikkumattomuus, kaupungistumiseen liittyvä syrjäytyminen ja muut sosiaaliset ongelmat sekä ikääntyvää väestöä uhkaava terveydenhuollon kustannusnousu muodostavat yhdessä yhteiskunnallisen aikapommin, jonka purkamiseen tulisi ryhtyä viipymättä ja riittävin resurssein. Vaikka vaikutuksiltaan monumentaalisen sote-uudistuksen askelmerkit ovat kevään kuntavaalien alla huteralla pohjalla, on itsenäisyytensä juhlavuoteen valmistautuvalla Suomella silti edellytykset uudistaa yhteiskuntaansa. Suomi100-tervehdyttämistalkoita ei kuitenkaan voida toteuttaa valtioneuvoston tai edes kaupunginvaltuustojen mahtikäskyillä.

Jotta mahdollisimman moni maamme kansalainen saataisiin suomalaisen hyvinvointivaltioremontin tukijaksi ja tekijäksi, on välttämätöntä, että uudistukset lähtevät ruohonjuuritasolta – asukkaiden arjesta ja kolmannen sektorin käyttämättömiä voimavaroja hyödyntäen. Erilaiset kulttuurijärjestöt, urheiluseurat ja muut vapaaehtoistoimijat tarjoavat Suomen kaikissa kaupungeissa, kunnissa ja pienemmillä paikkakunnilla mittaamattoman arvokasta harrastetoimintaa ja mahdollisuuksia monipuoliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Kaupunkien ja kuntien lähiliikuntapaikat ovat kirjastojen, nuorisotalojen sekä muiden lähipalvelujen ohella merkittävä kansalaisten aktiivisuutta ja viihtyvyyttä edistävä voimavara, ja niiden kehittämiseen tulisi lisätä resursseja. Monissa suomalaisissa kaupungeissa alueellisista lähiliikuntapaikoista on kehittynyt kuin huomaamatta merkittäviä kaupunkilaisten ympärivuotisia kohtaamispaikkoja. Vanhat yleisurheilu- ja pallokentät ovat saaneet tekonurmipinnat, kenttien laidoille on tuotu kuntoiluvälineitä ja talvikaudella ympärivuotinen toiminta jatkuu yhä useammin modernien ylipainehallien lämmössä. Monessa kaupungissa lähiliikuntapaikkojen synergiaetuja on kasvatettu keskittämällä alueelle uusia liikunnallisia palveluja. Jalkapallo-, jää- ja uimahallit sekä urheilutalot muodostavat tänään useilla kaupunkiseuduilla oman ”liikuntakaupunkinsa”, joissa kaupunkilaiset liikkuvat ja luovat uusia ystävyyssuhteita harrastusten ja arkikohtaamisten kautta.

tikkurilan-kuplahalli2-12-11-16-2

Tikkurilan urheilupuisto on erinomainen esimerkki suuren kaupungin moni-ilmeisestä lähiliikuntakeskuksesta. Urheilupuiston ulkoliikuntapalvelutarjonta kattaa kahden nurmikentän, yhden lämmitettävän ja valaistun tekonurmikentän sekä talvella luisteluun käytetyn hiekkakentän ohella lähiliikuntapaikan skeittaukseen ja koripalloiluun. Talvella jalkapalloilijoita ja Vantaan Taftin jenkkifutareita palvelee kumirouhetekonurmella varustettu ylipainehalli. Monipuolisten ulkoliikuntapalvelujen lisäksi Tikkurilan urheilupuisto tarjoaa laajan lajikirjon kattavat sisäliikuntamahdollisuudet.

img_6825-2

Uinnin ja muiden vesiurheilulajien harrastajien käytössä on vuonna 1968 valmistunut uimahalli. Karl Haglundin ja Pauli Sulosen suunnittelema teräsbetonirakenteinen halli oli valmistuessaan pohjoismaiden suurin uimahalli ja rakennus on arvotettu kaupungin rakennusperinnön kannalta merkittäväksi kohteeksi A2 (Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979, Amanda Eskola, Inventointi-raportti, Vantaan kaupunki 2002).

Tikkurilan uimahallin yhteyteen on myös jo pitkään toivottu maauimalaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok.) on halunnut kytkeä maauimalan rakentamisen Tikkurilan uimahallin remonttiin, jonka on määrä alkaa vuonna 2017. http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/336696-tikkurilaan-ehka-maauimala-pelit-ja-pensselit-ovat-jo-valmiina . Maauimalahanke sai keväällä 2016 uutta virtaa, kun tikkurilalainen vapaaehtoistyötä säännöllisesti tekevä perheenisä käynnisti uimalan puolesta kuntalaisaloitteen. Juha Järä on puolessa vuodessa kerännyt yli 6 400 nimeä, joten listalla on jo tuplattuna määrä, joka vaaditaan aloitteen saamiseksi kaupunginvaltuuston käsittelyyn. http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/456196-tikkurilan-maauimala-aloite-on-jo-valtuustokypsa-nimia-on-on-saanut-poimia-kuin

trio-areena-2

Vantaan ensimmäinen jäähalli otettiin käyttöön Tikkurilassa vuonna 1974. Halli saneerattiin perusteellisesti vuosituhannen vaihteessa ja nimettiin sittemmin Valtti Areenaksi. Vuonna 1994 hallin yhteyteen valmistui harjoitushalli. Tänä päivänä Trio Areena -nimellä toimivaa hallia käyttävät mm. Kiekko-Vantaan edustus- ja juniorijoukkueet, Tikkurilan Taitoluisteluklubi, Ringette Walapais ja Vantaan Icehearts. Areena toimii myös erilaisten tapahtumien kuten konserttien ja messujen järjestyspaikkana ja kesäisin hallissa pelataan rullakiekkoa. Rullakiekkoa on pelannut myös hallin ja Kiekko-Espoon kuuluisin kasvatti, ainoa Stanley Cupin voittanut suomalainen jääkiekkomaalivahti Antti Niemi.

img_6835-2

”Tämä on kiva, pieni areena. Pääset vapaasti liikkumaan erätauolla. Yksi syy käydä täällä on se, että näen tuttuja”, kertoo Rauno Pykäläinen ja hörppää kahvia paraatipaikalla. Kahvilasta on suora näkymä maalille. http://www.hs.fi/mesta/a1410844206824

Vaikka suomalaisen jääkiekon suuriin kasvattajaseuroihin kuuluva Kiekko-Vantaa – ”Lohipaidat” – onkin tarjonnut Tikkurilan 2000-paikkaisessa jäähallissa menestyksekästä mestiskiekkoa 2000-luvun alusta lähtien, ovat Vantaan neljä suurinta jääurheiluseuraa käynnistäneet selvitystyön uuden jäähallin rakentamishankkeen edistämiseksi. Urheiluseurat edustavat lähes 3 000 harrastajaa, joista valtaosa on lapsia ja nuoria. Selvitystyön taustalla on riittämätön jääaika, ulkopaikkakunnille valuvat jäävuoromaksut ja pitkät harrastusmatkat. http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/407460-jattihanke-laukaistiin-vauhdilla-kayntiin-tama-halli-on-saatava-vantaalle

Tikkurilan uima- ja jäähallien välissä sijaitseva urheilutalo on erityisesti vantaalaisen sisäpalloilun ja kamppailulajien keskus. Vuonna 1980 urheilutalon kylkeen valmistui Tikkurilan keilahalli. Vantaa Bowlingin hallinnoima keilailukeskus tarjoaa 16 laminaattirataa, automaattisen tuloslaskinjärjestelmän sekä valotekniikan ja mahdollisuudet hohtokeilaukseen. Vuonna 2011 Urheilutalo vaihtoi nimensä Trio Sport Centeriksi. Sisälajien keskuksessa toimii lisäksi Hotelli Tikkurila sekä Vantaan Biljardi, joka tarjoaa pelimahdollisuuksia kolmen Kaisa-, kolmen 9-jalan pool- ja viiden 8-jalan pool-pöydän muodossa.

Trio Sport Centerin hotellipalvelut tuovat Tikkurilan urheilupuistolle merkittävää lisäarvoa kansainvälisten kilpailutapahtumien ja harjoitusleirien muodossa. Hotelli Tikkurila onkin tarjonnut viime vuosina majapaikan mm. Norjan, Viron ja Hollannin koripallomaajoukkueille, Australian rullakiekkomaajoukkueelle sekä European Trophy -turnaukseen osallistuville jääkiekkoilijoille. http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/65060-unohdettujen-urheilijoiden-talo . Muun muassa eri lajien maajoukkueleirien sekä palloilu- ja kamppailulajitapahtumien lisäksi Trio Sport Centerissä harjoittelee ja kilpailee säännöllisesti suuri joukko paikallisia urheiluseuroja. 700-paikkaisella katsomolla varustetun palloilusalin ohella harrastajia ja yleisöä palvelee tatami- ja painisali, voimailutila sekä nyrkkeilykehä.

Erinomaisten liikuntapalvelujen lisäksi Tikkurilan urheilupuistossa sijaitsee oppilasmäärältään Vantaan suurin yläkoulu, Peltolan koulu sekä vastikään toimintansa aloittanut Peltolan päiväkoti. Päiväkoti pystytettiin kesällä pikavauhtia siirtokelpoisessa muodossa, koska vuoden vaihteessa päivähoitoikäisten lasten määrä oli yli sata lasta enemmän kuin oli ennakoitu. http://www.hs.fi/kaupunki/a1456292020360 .

Tikkurilan urheilupuisto onkin tänä päivänä vantaalaisia ja kauempaa saapuvia vierailijoita monipuolisesti palveleva täyden palvelun liikunta- ja vapaa-ajankeskus. Aktiivinen asukaskunta, koulun ja päiväkodin elävöittävä vaikutus sekä toimivat liikenneyhteydet ja -järjestelyt ovat voimakkaita tekijöitä tukemaan Tikkurilan urheilupuiston tulevaisuuden kehittämistä. Nykymaailmassa kansalaisia erilaiseen liikkumiseen ja säännölliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen kannustavat vapaa-ajanviettopaikat ovat korvaamaton keidas arjen harmaudessa. Toivottavasti Tikkurilan urheilupuiston kehittämissuunnitelman etenevät ja myös muualla Suomessa oivalletaan lähiliikuntapaikkojen monet myönteiset vaikutukset.

Mainokset

First we take Manhattan, then we take Berlin…

A quarter century ago an angry Canadian bard sang about democracy and the future.

He asked us to repent.

 

The future may not have given us Stalin or Hiroshima,

But it brought Putin and Fukushima,

And today Donald Trump.

 

I don’t like your fashion business, mister

But I don’t like the political elites either.

 

The nation was divided between two evils,

A bit like the Brits in the spring.

 

You say, it’s time for America to bind the wounds of division,

This appeal applies to all nations around the world.

 

You spoke about walls and deportations,

I hope it was just campaign raving.

 

You claim it was no campaign, but a movement,

Analysts and elites certainly got it all wrong.

 

The support came from the brave, the bold, the battered,

Heart of Chevrolet.

 

Is there point feeling bitter?

Or give the tycoon a benefit of the doubt?

 

Maybe the people actually know it better,

Perhaps Democracy is coming to the USA?

 

 

Lähiliikunta- ja kulttuuritilat – ongelmia ennaltaehkäiseviä yhteisöllisyyden keitaita

Musiikki, teatteri, urheilu ja muut kulttuurin muodot puhuttelevat parhaiten silloin kun tapahtumat ovat aidosti vuorovaikutteisia – kun artistit ja yleisö ovat yhtä. Tämä molemminpuolinen kunnioituksen tarve pätee niin maailmanluokan tähtiin kuin kulmakunnan kuuluisuuksiin. Vaikka emme pääsisikään paikanpäälle supertähtien konsertteihin tai Mestarien liigan huippuotteluihin, nykyteknologia, sosiaalinen media ja erilaiset ohjelmaformaatit tuovat tähdet olohuoneisiimme ja synnyttävät aivan uudenlaisen yhteisyyden tunteen. Vaikka viihdemaailmaa voidaan edelleen perustellustikin syyttää pinnallisuudesta, urheilu- ja kulttuuritapahtumat sekä television viihdeohjelmat synnyttävät yhteisöllisyyttä, jonka merkitystä ei sovi vähätellä yhteiskunnallisen kahtiajakautumisen sekä lisääntyneen syrjäytymisen ja yksinäisyyden aikana.

Globaalin ja virtuaalisen todellisuuden hämärillä rajoilla liikkuva viihdemaailma ei kuitenkaan sellaisenaan synnytä pysyvää yhteisöllisyyttä tai poista yksinäisyyttä. Jotta koskettava yhteys syntyy, tarvitaan inhimillinen yhdistävä tekijä. Syksyn aikana englantilaisessa tv-formaatissa suomalaisille sellainen on ollut Saara Aalto Oulusta. Sama pätee urheiluun. 18-vuotias Tampereen kiekkosensaatio Patrik Laine täyttää kovaa vauhtia Teemu Selänteen jättämää tyhjiötä NHL-uutisoinnin kansallisena keskipisteenä. Vieläpä ”suomalaisen salaman” läpimurtokaupungissa Winnipegissä. Musiikin ja urheilun yhteisöllinen vaikutus on tarinallisuudessa, ja Saaran ja Patrikin tarinat ovat vasta alussa.

Musiikin, urheilun ja muiden kulttuurimuotojen tähdet ovat myös kansallisia vientituotteita sekä maansa ja kotiseutunsa lähettiläitä. Meneillä on monella tasolla suuri yhteiskunnallinen murros. Kun perinteinen teollisuus hakee sitkeästi uutta nokiaansa, monissa kaupungeissa vanhat tehdaskiinteistöt ovat kuin huomaamatta muuttuneet viihde- ja vapaa-ajan keskuksiksi. Kaapelitehtaat, tullikamarit, vapriikit, saippua centerit, logomot ja leaf areenat tuottavat tänä päivänä aivan toisenlaisia tuotteita ja elämyksiä kuin elinkaarensa alussa.

Uusiokäyttöisten liikunta- ja kulttuurikeskuksien lisäksi kaupunkeihin kohoaa ja suunnitellaan myös maamerkkiluokan kulttuurikomplekseja. Kun Guggenheim-hanke kuohuttaa ja jakaa mielipiteitä Helsingissä, Tampereella varsinaista wau-arkkitehtuuria edustaa Daniel Libeskindin piirtämä Kansi ja Areena -visiosuunnitelma. http://www.aamulehti.fi/kotimaa/areena-ja-kansi-muuttavat-tamperetta-katso-uudet-havainnekuvat/

img_6659

Turussa suuri osa kaupunkikehittämisenergiasta tuntuu uponneen toriparkkihankkeen ympärille kaivettuihin poliittisiin poteroihin. Kulttuuripääkaupunkivuoden tuotos Logomo on kiistaton menestystarina ja pitkään kaivattu palloiluhalli kohoaa Kupittaalla, mutta kauppatorikiistan ohella Turussa taistellaan Kakolan kulttuurimaisemasta sekä jalkapallostadionin käytöstä ja kehittämisestä. Kun keväällä Aninkaisten Kaupunginosapäivänä keskusteltiin unholaan uinuneen Puutorin alueen elvyttämisestä, Turun tamperelaistaustainen kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen esitteli Tampereen Tammelan kehittämishanketta Puutorin ja Parkin kentän yhdistävänä kehittämisaihiona. Tammelan 6000-paikkaisen stadionsuunnitelman edetessä Tampereella (http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tammelan-uusi-stadion-aiotaan-rakentaa-allianssimallilla-hinta-kaupungille-arviolta-5-6-miljoonaa/), Turussa ollaan jumiuduttu kaikkia osapuolia vahingoittavaan kiistaan maan ehkäpä parhaimman jalkapallostadionin yhteiskäytöstä. http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/2980935/Veritas+Stadionin+ongelmat+eivat+++liity+lajien+tasapuoliseen+kohteluun

tammelan-stadio-ja-timo-hintsanen-toukokuu-2016-3

Veritas stadionit, guggenheimit, erilaiset monitoimiareenat ja pienemmät kaupunkilaisten kohtaamispaikat ovat kansakunnille ja kaupungeille yhä tärkeämpiä, melkeinpä välttämättömiä, mutta vain jos ne nauttivat kansalaisten ja käyttäjien hyväksyntää. Eikä tämä kaupunkilaisten hyväksyntä edellytä ihmetekoja. Selkeä toiminta-ajatus, suotuisa sijainti, riittävät resurssit ja kaupunkilaisten sekä muiden käyttäjien huomioiminen suunnitteluvaiheessa tarjoaa useimmiten mahdollisuudet menestykseen.

Nyky-yhteiskunta on kiistatta huolestuttavan polarisoitunut ja yhä useammin keskeiset kehittämis- ja investointikohteet ovat päätyneet kilpailevien tahojen kiistakohteeksi ja poliittiseksi pattitilanteeksi. Julkisten resurssien jatkuva niukentuminen ei auta asiaa. Jotta Saara Aallon ja Patrik Laineen menestys saa jatkoa ja jotta kaiken ikäisillä suomalaisilla on mahdollisuus harrastaa ja viettää aikaa yhdessä ilman kohtuuttomia kustannuksia, tarvitaan merkittäviä kaupunginosatason panostuksia. Pelkkä rahallinen satsaus ei riitä, asukkaat, urheiluseurat, kulttuurijärjestöt ja muut erilaiset paikallistoimijat on kutsuttava mukaan yhteiseen aluekehitystyöhön. Kolmannen sektorin laajempi osallisuus ja suurempi rooli tarjoaa myös merkittäviä taloudellisia säästöjä.

wp_20161103_15_24_24_pro

Varissuolla, Turun monikulttuurisimmassa kaupunginosassa on tänä vuonna käynnistetty yhteistyö oman lähiliikunta- ja kohtaamispaikan luomiseksi. Toimivan kaupunkilaisten kohtaamis- ja tapahtumapaikan synnyttäminen edellyttää julkisia varoja, mutta myös asukkaiden ja paikallistoimijoiden panosta sekä alue- ja asiantuntemuksen huomioimista. Iso joukko alueen toimijoita kokoontui torstaina 3.11. Turun normaalikoulun uudistettuihin tiloihin pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia. Aika näyttää, millaisen lähiliikuntamallin ja kansalaisten kohtaamispaikan Itä-Turun monet toimijat onnistuvat Vakken sydämeen ja Pelttarinkadun uudistuksia kaipaavalle kentälle toteuttamaan…

wp_20161103_15_36_35_pro

wp_20161103_14_16_53_pro

Facebookiin on vastikään perustettu Puistot, pelikentät, puutarhat – kaupunkilaisten kohtaamispaikat -sivusto:

https://www.facebook.com/groups/KaupunkilaistenKohtaamispaikat/

Sivuston tavoitteena on kehittää julkisten puistojen, pelikenttien, puutarhojen, koulupihojen, tori- ja aukioalueiden sekä muiden kansalaisten kohtaamispaikkojen viihtyisyyttä ja käyttöä kaupunkilaisten keskuudessa. Ryhmään toivotaankin jäseniä eri kaupungeista sekä mielipiteitä, kokemuksia ja palautetta julkisten tilojen hyödyntämisestä. Liity siis ryhmään ja jaa muille tietoa toimivista kansalaisten kohtaamispaikoista tai anna risuja asuinalueista, joissa tarvitaan kehittämistoimenpiteitä.