Suomalaiskaupungit budjetoivat rahaa asukasosallisuuteen – herääkö Turku ?

Vuosikymmen sitten Turussa harjoitettiin ns. aluekumppanuus-toimintaa ja kaikilla yhdeksällä suuralueella oli kaupungin toimesta nimetty vastuuhenkilö, jonka puoleen kaupunkilaiset ja paikallisjärjestöt voivat kääntyä esittäessään aluettaan koskevia puutteita tai kehittämisehdotuksia. Aluekumppanuus kuitenkin ajettiin alas vuonna 2009 ja siitä lähtien turkulainen kansalais- ja aluevaikuttaminen on hakenut muotoaan.

Kulttuuripääkaupunkivuonna käynnistetty Kaupunginosaviikot-toiminta antoi kaupunginosien toimijoille muutamaksi vuodeksi uskoa, mutta viimeistään vuosia kestänyt ja tammikuussa 2018 KHO:ssa tappioon päätynyt kiista Turku 2011-säätiön valtionavustuksen käytöstä romutti Kaupunginosaviikkojen kehittämisedellytykset.

Kun Turussa asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen on jäänyt lähinnä äänestämisen ja strategiaviittausten varaan, ollaan muualla Suomessa otettu merkittäviä askeleita asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi. Helsingissä kaupunkilaisten osallisuutta edistämään on palkattu seitsemän stadiluotsia. Jokaiselle luotsille on nimetty oma alue, joissa hänen tehtävä on vauhdittaa helsinkiläisten aloitteita sekä auttaa alueellisia verkostoja löytämään toisensa. Pääkaupungin asukasosallisuus otti syksyllä seuraavan suuraskeleen, kun pääkaupungin toimintaan tuotiin osallistuva budjetointi. Vaikka Helsingin mallia on kritisoitu byrokraattiseksi ja eriarvoistavaksi, on 4,4 miljoonan euron suuruisen rahamäärän kohdentuminen aluekohtaisten hankkeiden valmisteluun merkittävä askel suomalaiselle lähidemokratialle.

Myös Tampereella on ymmärretty, että konkreettinen aluekehitys ja asukasosallisuus edellyttää pysyvää jalkautumista kaupunginosiin. Kaupungin aluetyön organisointi on jaettu kolmen aluekoordinaattorin sekä yhden suunnittelijan maantieteellisiin vastuualueisiin, jolloin aluetyöntekijä pystyy keskittymään inhimillisen kokoiseen alueeseen sekä väkimäärään ja kaupunkilaiset tietävät kenen puoleen kääntyä.

Oulussa kokeillaan paraikaa osallistuvaa budjetointia. Asukkaiden päättämiin tasa-arvoon ja turvallisuuteen liittyviin tarkoituksiin on varattu 20 000 euroa ja ideoita on haettu kuntalaisten kanssa työpajoissa, joissa toteutettavat ehdotukset valitaan äänestämällä. Ja keväällä Satakunnassa Porin kaupunki laittoi 150 000 euroa jakoon ”Rakkaudella porilaisille” -nimellä kulkevan hyvinvointirahan muodossa. Kaikille porilaisille avoimen haun teemoina olivat liikkuminen, kaupunkivihreä, yhteisöllisyys tai yhteinen tekeminen ja hanke oli porilaisten tapa pilotoida osallistavaa budjetointia.

Asukasosallisuuden edistämisen merkitykseen ollaan herätty laajemminkin. Kansallisella tasolla varsinkin mielipiteitä vahvasti jakava sote- ja maakuntauudistus on nostattanut etenkin suurissa kaupungeissa huolta päätöksenteon karkaamisesta yhä kauemmas kansalaisista. Maaseutuja poliittisesti hallitsevan Keskustan johdolla valmisteltua hallintouudistusta voimakkaasti vastustava Hjallis Harkimon, Mikael Jungnerin ja muiden mediavaikuttajien Liike Nyt ei puhu politiikan sisällöstä, vaan päätöksenteon tavasta. Liike haluaa lisätä vuorovaikutusta ja saada ihmiset osallistumaan omaa elämäänsä koskevien päätösten tekemiseen. Ja mieluummin aktiivisemmin kuin äänestämällä kerran neljässä vuodessa.

Turku on kautta historiansa ollut mannermaisten ja pohjoismaisten ajatusten ja ideoiden portti suomalaisille, mutta asukasosallisuuden kehittämisessä vanha pääkaupunki on kiistatta jäänyt jälkeen niin kansainvälisestä kuin kansallisesta kehityksestä. Turun kaupunginhallitus hyväksyi jo joulukuussa 2012 oman osallisuuden ja vaikuttamisen toimintamallinsa, mutta kovin vähäisiksi ovat paikallistoimijoiden vaikuttamismahdollisuudet käytännössä jääneet.

Viime viikkoina turkulaispuolueet ovat julkistaneet kevään eduskuntavaaliehdokkaitaan ja näiden ohjelmia. Kansalaisten kuunteleminen on perinteisesti poliittisen retoriikan keskiössä puolueesta riippumatta, mutta 16.11.18 Turkua pitkään hallinneen kaupunginjohtajapuolueen paikallisjärjestö julkaisi konkreettisen aloitteen ehdottamalla osallistuvan budjetoinnin käyttöönottoa Turussa. Toivottavasti avaus saa vastakaikua poliittisella kentällä ja vuosikymmenen aluekumppanuusunta nukkunut Turku herää hyödyntämään asukkaiden sekä paikallisjärjestöjen mittavaa alue- ja asiantuntemusta.

Kirjoitus on julkaistu 7.1.19 alioartikkelina Turun Sanomissa
https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/4437679/Puheenvuoro+Suomalaiskaupungit+budjetoivat+rahaa+asukasosallisuuteen++heraako+Turku+

 

Kuva: kaupunginjohtaja Aleksi Randell osallistumassa Länsi-Turun kaupunginosaparlamenttiin toukokuussa 2017
Mainokset