Varissuon uusi keskuspuisto kannustaa lähiliikuntaan ja edistää yhteisöllisyyttä

Poliittiset päättäjät, asiantuntijat ja varmasti myös suuri osa suomalaisista tiedostaa, että harrastamisen kohonneet kustannukset ja lasten sekä vanhemmankin väestön vähentynyt liikkuminen ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Samalla kun sporttinen vähemmistö urheilee yhä tavoitteellisemmin, kasvava osa kansasta liikkuu yhä vähemmän ja sosiaalista kanssakäyntiä hallitsee some ja virtuaalinen pelimaailma [i].

 

Vaikka valtionhallinnon viime vuosina toteuttama liikuntatuntien lisäys ja muut liikuntapoliittiset toimenpiteet ovat tervetulleita, edellyttää suomalaisten liikkumisen lisääntyminen monimuotoista ja pitkäjänteistä panostusta sekä kannustimia ennen kaikkea lapsuusiässä ja lähellä kotia. Yhä useammat meistä ymmärtävät liikunnan ennaltaehkäisevät sosiaaliset ja kansanterveydelliset vaikutukset, mutta kykenemmekö lisäämään suomalaisten liikkumista aikana, jolloin niin moni yhteiskunnallinen tekijä tuntuu vaikeuttavan luonnollista liikkumista?

 

Älypuhelin- ja mobiilipalvelujen vaikutukset kouluikäisten liikkumisessa nähdään ehkä  dramaattisimmin koulun välituntikäyttäytymisessä, mutta luontaista liikkumista vaikeuttavat myös pihapelien ja -leikkien vähentyminen sekä kaupungistumisen ja täydennysrakentamisen myötä yltynyt etääntyminen luontoon ja lähimetsissä liikkumiseen. Ja yhä merkittävämmäksi esteeksi säännölliselle liikkumiselle on noussut urheiluseurojen huomattavasti kohonneet harrastemaksut. Välillä myös tuntuu, että itse liikunnan sijasta urheiluseuroissa olennaisempaan rooliin ovat nousseet yhä pitemmälle suuntautuvat pelimatkat sekä ammattilaisseurojen brändejä imitoivissa designvarusteissa hengailu ja esittely sosiaalisessa mediassa.

 

Vaikka pessimistit sanovatkin perinteisten pihapelien ja -leikkien olevan katoavaa kansanperinnettä, voidaan lasten, nuorten ja iäkkäämmänkin väestön liikkumista kannustaa liikuntamyönteisellä ja lähiluontoa kunnioittavalla kaupunkisuunnittelulla. Ja alueen asukkaiden mielipiteet tulisi luonnollisesti huomioida puistojen, liikuntapaikkojen ja muiden kaupunkilaisten kohtaamispaikkojen suunnittelussa.

 

”Vakkella”, Turun kansainvälisimmässä kaupunginosassa liikuntapaikkasuunnittelua on toteutettu viime vuodet varsin rohkaisevalla tavalla.  Keväällä 2016 joukko Turun seudun johtavien jalkapalloseurojen edustajia, poliittisia päättäjiä, Norssin rehtori ja Varissuon liikuntapalvelukeskuksen aluevastaava kokoontuivat Majanummen toimitalolle keskustelemaan alueen lähiliikuntamahdollisuuksien edistämisestä. Liikkeellepanevana voimana oli Norssin, Turun kansainvälisen koulun mittava peruskorjaus, jonka yhteydessä tarjoutui erinomainen mahdollisuus kehittää kaupunginosan toisistaan irrallisista ja ankean oloisista lähiliikuntapaikoista Varissuon upouusi keskuspuisto.

 

Paikallisyhteistyö Varissuon unelmien keskuspuistosta käynnistyi keväällä 2016 Majanummen toimitalolla. Paikalla mm. FC Interin ja Turun Nappulaliigan pitkäaikainen Fortum Tutor ja valmentaja Juha Lipponen, Norssin rehtori Veli-Matti Hakanen ja varissuolainen kaupunginvaltuutettu Sadri Beqiri

 

Varissuon lähiliikuntaolosuhteet ovat kiistatta kohennuksen tarpeessa. Tekonurmikenttä on suunniteltu aitauksen sisällä olevan tenniskentän paikalle. 

 

Kuluneen kahden vuoden aikana Turun kaupunkisuunnittelijat, eri alojen asiantuntijat sekä alueen asukkaat ovat kokoontuneet erilaisissa yhteistyötapahtumissa ja keskiviikkona 11.4. Norssin uudessa auditoriossa esiteltiin suunnitelmien tuloksia kaupunginosan asukkaille.  Turun kaupunkiympäristötoimialan vastaavan rakennuttajan Anna-Kaisa Kaukolan mukaan asukkaat, koulut ja paikallisryhmät ovat olleet merkittävä voimavara suunnittelutyössä. Erityisesti lähiluonnon ja ympäristön arvostus on näkynyt kaupunkilaisten ehdotuksissa ja palautteessa.

 

Varissuolaiset antoivat aktiivisesti palautetta vielä 11.4.18 Norssin auditoriossa järjestetyssä puistosuunnitelman yleisötilaisuudessa.

 

Suunnitelmaluonnoksessa on pyritty toteuttamaan asukkaiden esittämiä toiveita ympäristöön sopivalla ja jo olemassa olevia toimintoja tukevalla tavalla. Suurin osa asukkaiden toiveista koski oleskelu- ja liikunta-alueita. Luonnoksessa uusi oleskelualue on sijoitettu leikkipaikan viereen. Alueelle on sijoitettu mm. verkkopyramidi-kiipeilyteline, penkkejä, aurinkotuolit, oleskeluryhmiä ja trampoliini. Oleskelualueen pintamateriaalissa yhdistetään oranssia hiekkatekonurmea, asfalttia ja kiveystä. Gobo-valaistuksella luodaan kiinnostavuutta sekä väriä myös talviaikaan. Samaa oranssia hiekkatekonurmea käytetään ulkokuntoilualueen pintamateriaalina.

 

Nykyisten tenniskenttien alueelle rakennetaan uusi tekonurmipintainen jalkapallokenttä. Kenttä aidataan ja valaistaan. Jalkapallokentän tarve on poikkeuksellisen suuri Varissuolla, jossa lasten ja nuorison sekä maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on kaupungin korkeimpia. Jalkapallon suosio monikulttuurisen asuma-alueen lasten ja nuorten keskuudessa on korkea, mutta alueen puutteelliset peliolosuhteet ovat pakottaneet jalkapallon harrastajat muiden alueiden kentille tai pelaamaan jalkapalloa tenniskentillä. Perinteinen Turun Nappulaliiga ei ole useina viime vuosina kyennyt kokoamaan omaa Varissuon aluejoukkuetta, vaikka lajia harrastavia lapsia asuu alueella enemmän kuin useilla muilla Nappulaliigan alueilla.

 

Maisemasuunnittelija Johanna Salmelan esittelemissä havainnekuvissa ja videomateriaalissa puustoa on avattu ja kalliota louhittu, mutta Varissuon liikunnallinen sydän näyttäytyy uuden kasvillisuuden myötä vehreänä. Unelmien keskuspuiston suunnittelussa on huomioitu kaikkien ikäryhmien mielipiteet ja Varissuon yhteisellä ”olohuoneella” on myös tärkeä tehtävä maahanmuuttajaväestön kotouttamisessa sekä paikallisyhteistyön tiivistämisessä kantaväestön kanssa. Hankkeen esittelijöiden mukaan suunnitelma valmistuu syksyllä ja tavoitteena on päästä toteuttamaan puistoa vuonna 2019.

 

Varissuon keskuspuistosta tehdään myös yksi Turun kaupungin sivuliikuntakeskuksista, joten Itä-Turun unelmapuisto tarjoaa myös mallin tai ainakin kannustimen muiden kaupunginosien liikuntapaikkojen kehittämiselle ja alueelliselle yhteistyölle asukkaiden ja eri paikallisryhmien kanssa. Kyse on siis kansanterveyden, yhteisöllisyyden ja viihtyvyyden sekä asukasosallisuuden edistämisestä konkreettisessa muodossa. ”Pelkkä rahallinen satsaus ei riitä, asukkaat, urheiluseurat, kulttuurijärjestöt ja muut erilaiset paikallistoimijat on kutsuttava mukaan yhteiseen aluekehitystyöhön. Kolmannen sektorin laajempi osallisuus ja suurempi rooli tarjoaa myös merkittäviä taloudellisia säästöjä.”[ii]

IMG_20180411_191718

FC Interin vakkelaisten futarien peli- ja treeniolosuhteet paranevat perustavanlaatuisesti kun Pelttarinkadun kentälle saadaan keskuspuistosuunnitelmaan kuuluva tekonurmikenttä.

 

Varissuon keskuspuiston suunnitelmaluonnos löytyy videomuodossa sivustolta: http://www.turku.fi/unelmienkeskuspuisto

[i] https://suburbanturku.wordpress.com/2018/02/16/yha-ammattimaisemmaksi-muuttuvan-suomalaisen-junioriurheilun-kahdet-kasvot/

[ii] https://suburbanturku.wordpress.com/2016/11/07/lahiliikunta-ja-kulttuuripaikat-ongelmia-ennaltaehkaisevia-yhteisollisyyden-keitaita/

Mainokset

Kupittaa – Suomen ensimmäinen kaupunkipuisto

Lontoon Hyde Park, Münchenin Englischer Garten, New Yorkin Central Park…Maailman metropoleista löytyy puistoja ja puutarhoja, jotka ovat jo vuosisatojen ajan tarjonneet kaupunkinsa asukkaille mahdollisuuden virkistäytymiseen, liikkumiseen ja yhdessä kokoontumiseen.

Kupittaanpuisto Suomen Turussa kuuluu kiistatta perinteikkäiden eurooppalaisten kaupunkipuistojen perheeseen, vaikka turkulaispuisto jääkin tunnettavuudessaan Hollywood-elokuvista ja tv-sarjoista tuttujen miljoonakaupunkien puistojen varjoon.

HK10000_1700-Piispa Henrik kastaa suomalaisia Kupittaan lähteellä

Piispa Henrik kastaa suomalaisia Kupittaan lähteellä Turussa. Keskellä piispa Henrik, takanaan Ruotsin kuningas Eerik Pyhä. Robert Wilhelm Ekmanin fresko Turun tuomiokirkossa, valokuva Museoviraston kuvakokoelmasta.  

 

Piispa Henrikin kastetarusta turnajaisiin, teloituksiin ja terveyskylpyihin  

Kupittaanpuisto on Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto, jonka juuret ulottuvat lähes tuhat vuotta ajassa taaksepäin. Perimätieto kertoo Piispa Henrik kastaneen ensimmäiset pakanalliset suomalaiset kristinuskoon juuri Kupittaan lähteellä ensimmäisen ristiretken aikana vuonna 1155.

1500-luvulla Kupittaa oli yleinen markkinapaikka, jossa järjestettiin markkinoita sekä myytiin ja laidunnettiin hevosia. Juhana-herttuan pitäessä renessanssihoviaan Turun linnassa 1550- ja 1560-luvuilla Kupittaalla vietettiin muun muassa turnajaisia ja keskikesän juhlia. 1600-luvulla puolestaan Turun Akatemian opiskelijat tapasivat kokoontua Kupittaalle Floran päivänä juhlimaan perinteikästä kevään juhlaa.[i]  1680-luvulla alueen käyttötarkoitus muuttui ja arvostus kohosi, kun Kupittaan lähdettä ryhdyttiin käyttämään terveyslähteenä, ja ympäristössä hoidettiin ensin spitaalisia ja myöhemmin kolerapotilaita. Kupittaan synkempää historiaa edustavat teloitukset. Uudenmaantullin alue toimi vuodesta 1760 lähtien teloituspaikkana, kun kuolemanrangaistukset olivat 1700-luvulla vielä varsin yleisiä.

HK18781101_1_4 - Kupittaan kylpylä ja Pyhän Henrikin lähde, ennen 1853

Kupittaan kylpylä ja Pyhän Henrikin lähde ennen vuotta 1853. Alkuperäisen kuvan tekijä Aminoff G.F., vedostaja. Painaja Renberg Johan Jakob, Åbo Stentryckeri. Museoviraston kuvakokoelmat.

 

Vaikka Turun Akatemian professori Elias Tillandz oli jo 1600-luvulla saanut aikalaisensa vakuuttuneiksi Kupittaan lähteen terveyttä edistävistä vaikutuksista, varsinaisen kukoistuskautensa terveyskylpylänä Kupittaa koki vasta 1800-luvulla. Vuonna 1818 tri M. Baeck julkaisi painetun kemiallisen tutkimuksen ”De aqua medicata Kuppiensi” ja osoitti siinä, että Kupittaan lähteen vesi sisälsi rauta- ja magnesiumkarbonaatin lisäksi kloorinautriumia sekä natrium- ja magnesiumsulfaattia. Baeckin mukaan vesi vaikutti parantavasti mm. reumatismiin ja kuumetauteihin.[ii]. Kupittaan terveyslähteen intendenttinä ja lääkärinä vuosina 1819-33 ja lukuisissa muissa merkittävissä lääketieteellisissä tehtävissä toiminut professori Carl Daniel von Haartman oli myös keskeisessä roolissa, kun Kupittaalle kohosi 1800-luvun eurooppalainen vesihoitomuodin vanavedessä Charles Bassin suunnittelema kaivohuone ja kylpylaitos.

HK10000_2367, Turun laulujuhlat, Yrjö Holopainen, Museoviraston kuvakokoelmat

Kuvia Turun laulujuhlasta Kupittaanpuistossa. Ajankohtana vuosi 1892. Vasemmassa yläkulmassa kapellimestari Carl Gustaf Wasenius. Painokuvan tekijä Yrjö Holopainen. Museoviraston kuvakokoelmat.

 

Kylpylätoiminnan laajentuessa Kupittaa kehittyi Turun huvielämän keskukseksi. Kaivojuhlat ja iltamat kuuluivat 1800-luvun puolivälin turkulaistunnelmaan. Musiikki oli tärkeä osa kylpylävieraiden huvielämästä. Balttilaisella muusikolla Wilhelm Friedrich Siberillä oli kaupungissa 17 vuoden ajan eli vuonna 1855 sattuneeseen kuolemaansa asti orkesteri, jossa soitti etupäässä suomalaisia nuoria. Tämä orkesteri konsertoi säännöllisesti Kupittaalla. Ja myös fyysinen liikunta teki puistoon tuloaan keilaradan muodossa. [iii]

 

Kaikkien kaupunkilaisten liikunnallinen ja vehreää olohuone

Kupittaanpuiston urheilullinen olemus ja nykypäivän ilme alkoivat voimistua 1890-luvulla käynnistettyjen laajennustöiden toteutuessa. Puistoon rakennettiin urheilukenttä ja pienten lasten leikkikenttä sekä istutettiin puita ja pensaita. Laajennustyön suunnittelusta vastannut kaupunginpuutarhuri Hammarberg korosti parhaiden kotimaisten taimien merkitystä ja havukasvien käyttöä hän perusteli erikseen sillä, että myös talvella olisi puistossa oltava kaunista. Tässä yhteydessä puistoon rakennettiin peli- ja leikkikenttien ohella lintulammikot ja uimala, joka valmistui vuonna 1910 vanhaa kylpyläperinnettä jatkamaan.

Kupittaanpuistossa sijaitsee ympärivuotinen lintulammikko. Talviasuttava mökki mahdollistaa lintujen talvehtimisen puistossa. Puistossa asuu erilaisia lintulajeja riikinkukosta vesilintuihin. Lintulammikko kunnostettiin perusteellisesti vuonna 2000. 
Kupittaan maauimala avattiin vuonna vuonna 1912. Uimalassa on kolme allasta: iso allas, syväallas ja lastenallas. 

1900-luvulla Kupittaanpuiston tarjoamien harrastusmuotojen kirjo on kasvanut asteittain laajuuteen, jollaista on vaikeaa löytää Euroopan metropoleista, saati suomalaisista kaupungeista. Jalkapallon arvioidaan saapuneen Suomeen brittiläisten Crichtonin teollisuusveljesten ja merimiesten mukana 1890-luvulla. Pelaajien joukossa oli nuori liikunnanopettaja August Blomberg, joka samoihin aikoihin kunnostautui myös toisen turkulaisen virkistysalueen, Urheilupuiston kehittäjänä. Onkin varsin sopivaa, että vuoden 1952 olympiakisoihin valmistunut Kupittaan jalkapallostadion sekä sen laajennusosa Veritas Stadion sijaitsevat tänään August Blombergin mukaan nimetyllä aukiolla. Jalkapallon asema Kupittaalla näkyy myös kenttien lukumäärässä. Veritas Stadionin lisäksi jalkapalloa pelataan yhteensä yhdellätoista jalkapallokentällä, joista numero 11 on tosin etupäässä amerikkalaisen jalkapallon sekä rugbyn pelaajien harjoituskäytössä.

Veritas Stadionin vieressä, Hippoksentien ja Uudenmaankadun kulmassa sijaitsee nykyisin vuonna 2006 valmistunut Kupittaan monitoimihalli. Nimestään ja satunnaisista salibandy-, lacrosse- ja muiden lajien yksittäistapahtumista huolimatta, halli on pääasiassa jääkiekkoilijoiden ja taitoluistelijoiden käytössä. Mestistä pelaavan TuTo Hockeyn ohella ringetteseura Turku Ringette ja kaukalopalloseura Turun Pyrkivä pelaavat kotiottelunsa Kupittaan hallissa. Nykyistä hallia edelsi vuonna 1962 valmistunut tekojäärata, joka katettiin vuonna 1973. Kupittaalla TuTon ohella pääsarjajääkiekkoa pelannut TPS siirtyi vuonna 1990 pelaamaan kotiottelunsa Artukaisiin rakennettuun maan ensimmäiseen monitoimiareenaan.

IMG_8573

Kupittaanpuiston vastakkaisessa kulmassa Turun seudun urheiluseuroja ja kaupunkilaisia palvelee vuonna 1971 valmistunut Kupittaan urheiluhalli. Arkkitehti Martti Jaatisen suunnittelema halli on tällä hetkellä erityisesti yleisurheilijoiden, ampumaharrastajien ja keilailijoiden käytössä. Ja kerran viikossa jo legendaarisen Aarnen tallin senioriurheilijat kokoontuvat urheiluhalliin kohentamaan fyysistä ja henkistä hyvinvointiaan itselle sopivalla sykkeellä. Hallissa on myös järjestytty konsertteja, kamppailulajien otteluja sekä pelattu kansainvälisiä koripallo-otteluita, kun Turun NMKY seuran kulta-aikoina 1970-luvulla menestyi Jorma Pilkevaaran ja Tapio Stenin johdolla eurooppalaisilla koripallokentillä.

Turkulaisen koripallon laskusuhdanne on vuosikymmeniä liitetty puutteellisiin harjoitus- ja peliolosuhteisiin. Tämä puute korjautuu vuoden 2017 lopussa kun E18 moottoritien ja Lemminkäisentien väliin, Kupittaanpuiston pohjoislaidalle valmistuu kauan kaivattu 2700-paikkainen palloiluhalli. Vuoden 2018 alusta käyttöön tulevan hallin pääkäyttäjälajeja ovat futsal, koripallo, käsipallo, lentopallo, salibandy, sulkapallo ja voimistelu.

Vaikka turkulaiset pesäpalloperinteet kalpenevat pohjalaisten ja sisämaan maakuntien lajimenestyksen vertailussa, turkulaisella pesäpallolla on erinomaiset harjoitus- ja peliolosuhteet Kupittaan urheiluhallin ja uuden palloiluhallin välissä sijaitsevalla pesäpallostadionilla. Kaudella 2017 Turku-Pesiksen miesten edustusjoukkue pelaa kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla Suomensarjan etelälohkossa ja naiset sarjaporrasta alempana Maakuntasarjassa. Ja tulevaisuuden kannalta on rohkaisevaa, että seuran ylin juniori-ikäluokka pelaa tällä kaudella B-poikien ylimmällä sarjatasolla, SM-sarjassa.

Pesäpallostadionin alueella yli 40 vuotta sirkustoimintaa harjoittanut Sirkus Finlandia jatkaa elokuisin Kupittaan huvipuistoperinteitä. Vuonna 2017 tuli kuluneeksi 215 vuotta siitä, kun ensimmäinen sirkusseurue – ranskalaisen Jean Lustrén seurue – esiintyi ensimmäistä kertaa Suomessa, ja juuri Turun Kupittaalla[iv].

Sirkus Finlandian ohella kiertävä Huvipuisto Seiterä jatkaa säännöllisesti Kupittaan yli 200-vuotista huvipuistoperinnettä.

 

Kupittaanpuiston monisatavuotiseen historiaan liittyy myös hevosurheilu ja Turun Hippodromin runsaat seitsemänkymmentävuotinen kavioura. Kun Turun Tarkk’ampujapataljoona 1800-luvun lopussa siirsi ampumaratansa Kupittaalta Kärsämäkeen, tarjoutui vuonna 1894 perustetulle Turun Hippokselle mahdollisuus oman raviradan rakentamiseen. Vuosina 1902-1973 käytössä ollut Turun Hippodromi sijaitsi Hippoksentien varrella nykyisten jalkapallokenttien paikalla. Toimintavuosiensa aikana Kupittaan Hippodromilla järjestettiin Kuninkuusravit kolmesti, vuosina 1939, 1949 ja 1963. 1970-luvulla Kupittaa alkoi kuitenkin käydä ahtaaksi ravitoiminnalle ja vanhanaikaiseksi jäänyt rata poistettiin ravikäytöstä vuonna 1973. Turun uusi ravirata avattiin runsaat neljä vuotta myöhemmin vanhan Metsämäen kartanon maille Maaria-Paattisten suuralueelle. Tänä päivänä Kupittaan hevosurheiluhistoriasta muistuttaa TPS juniorijalkapalloilun käytössä oleva Erik Bryggmanin vuonna 1948 piirtämä vanha totokioski.

WP_20170501_16_45_29_Pro

Hippodromin lähtö toi Kupittaalle jalkapallokenttien ohella turkulaiselle pyöräilyväelle velodromin sekä BMX-radan. Asfalttipäällysteinen 333,33 metrin pituinen ulkopyöräilyrata on kaikille avoin ja maksuton. Velodromilla järjestettiin ratapyöräilyn SM-kilpailut viimeksi heinäkuussa 2007. BMX-rataa eli pyöräkrossin harjoitusrataa ylläpitää talkootyöllä vuonna 2014 perustettu BMX Turku ry, joka kuitenkin toivoo radan parannusta ja laajennusta[v].  Velodromin ja BMX-radan vierestä löytyy myös Kupittaan skeittiparkki. Kupittaan skeittiparkin alustamateriaali kuitenkin herättää kritiikkiä lajin harrastajien keskuudessa. ”Kupittaan skeittiparkissa ei oikeasti skeittaa juuri kukaan, koska asvaltti on huono materiaali. Turkuun tarvittaisiin skeittareiden suunnittelema betoninen parkki”, sanovat turkulaiset alan harrastajat[vi].

 

Kupittaalta, pallokenttä 1:n ja liikennekaupungin vierestä löytyy myös vuonna 1934 perustettu Kupittaan siirtolapuutarha. Puutarha perustettiin kaupungissa asuvan työväen tarpeisiin, jotta ihmiset saisivat mahdollisuuksia harrastaa vapaa-ajalla viljelyä ja puutarhanhoitoa. Palstanpidolla nähtiin sosiaalisia, yhteisöllisiä sekä kansanterveydellisiä etuja ja 30-40-luvulla viljely toi myös helpostusta elintarvikepulaan. Kupittaan palstoilla kasvavat rinnan muinaistulokkaat, 1800-luvun uutuuskasvit, vanhoissa puutarhoissa tavattavien omenalajikkeiden kirjo sekä siirtolapuutarhan eri vuosikymmenien kasvikokeilujen muistot. Huolimatta pitkästä historiasta kaupunkipuiston kupeessa Kupittaan siirtolapuutarhan tulevaisuus on ollut moneen kertaan uhattuna. Vuonna 2013 kaupunginvaltuusto hyväksyi uudistamisohjelmassaan kirjauksen, jonka mukaan ”selvitetään Kupittaan siirtolapuutarhalle uutta mahdollista sijaintipaikkaa, joka sallii monipuolisemman toiminnan ja mahdollisesti toiminnan laajentamisen”.

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna Turun kaupunki ylläpitää yhteistyössä 4H-yhdistyksen kanssa Suomi 100-perunamaata Seikkailupuiston vieireisellä nurmikentällä. Perunapalsta muistuttaa sadan vuoden takaisesta elitarvikepulasta, mutta myös Kupittaan siirtolapuutarhan kulttuurihistoriallisesta ja yhteiskunnallisesta arvosta sekä sidoksesta kaupunkipuistoon. Ehkä tätä yhteyttä voitaisiin vahvistaa Uudenmaankadun yli rakennettavalla kävelysillalla? Sillalla olisi myös liikenneturvallinen vaikutus, sillä Citymarketin paikoitusalueelta jalkapallo- ja jääkiekko-otteluihin liikkuva katsojavirta on jo vuosikymmeniä aiheuttanut vaaratilanteita ylittäessään liikennesääntöjen vastaisesti vilkkaasti liikennöityä katua.

Vaikka Kupittaanpuisto voi ylpeillä satojen vuosien perinteillään, kuuluu puiston vahvuuksiin myös monipuolisuus ja uusiutumiskyky. 1890-luvun lopulla käynnistetty leikkikenttätoiminta on vuonna 1982 avatun Seikkailupuiston kautta ohjannut turkulaiset lapset jo varhaisessa elämänvaiheessa Kupittaalle. Vaihtelevat teatteriesitykset, taidetyöpajat, liikennekaupunki ja monet muut toiminnalliset houkutukset ovat tehneet Seikkiksestä koko perheen vetonaulan jo useammalle sukupolvelle. Kupittaanpuistoa voidaankin pitää eräänlaisena eurooppalaisen kaupunkipuiston ja ruotsalaisen kansanpuiston suomalaisena risteytyksenä.

Piispa Henrikin tuhat vuotisesta tarustosta tähän päivään ulottuva Kupittaanpuiston aikajana on samalla eräänlainen suomalaisuuden kasvutarina. Kuusisataa vuotta Ruotsin valtakuntaan kuuluvan ”Itämaan” keskuksena näkyy yhä Turussa ja turkulaisuudessa. Suomalaisuuden syntykaupunki ja suomalaisen kulttuurin kehto tunnetaan ennen kaikkea Aurajoesta, tuomiokirkosta ja linnasta, mutta myös Suomen ensimmäinen ja moni-ilmeisin kaupunkipuisto ansaitsee ehdottomasti kunnianosoituksen maan itsenäisyyden juhlavuotena.

WP_20170607_19_05_45_Pro

[i] https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/ulkoilualueet/puistot/kupittaanpuisto

[ii] Oscar Nikula, Turun kaupungin historia1809-1856, 1972

[iii] C.-R.Gardberg, Det främmande ögat och det egna i 1840-talets Åbo

[iv] https://sirkusfinlandia.fi/sirkus-suomessa/

[v] http://www.turkulainen.fi/artikkeli/497065-bmx-ajajat-haluavat-kupittaan-radan-kisakuntoon

[vi] http://hyvinvointi.ts.fi/liikunta/turussa-skeittaa-myos-joukko-tyttoja/