Herättääkö Hradeckyn ja Leverkusenin tuhkimotarina Turkufutiksen ja uskon suomalaiseen seurafutikseen?

Poliitikot, muut päättäjät sekä tietysti mediat huutavat ja hehkuttavat Hradeckyn nimeä, kun Runosmäestä ponnistanut slovakkitaustainen maalivahti kohotti kuningaslajin mahtimaassa mestaruuslautasen joukkueensa kapteenina.

Leverkusen ja Lukas Hradecky ovat hehkutuksensa ansainneet. Väkiluvultaan Turkua vähäisemmän ja ehkä myös provinsiaalisemman toisen lääketehdaskaupungin jalkapalloylpeys katkaisi ”FC Hollywoodin” 11 perättäisen mestaruuden putken, joten Bayern Münchenin menestyskauden päättymistä juhlitaan Saksassa laajemminkin kuin Leverkusenissa.

Leverkusenin – ”Neverkusenin”¹ – rakettimainen nousu valmentajana nuoren, mutta pelaajana kaiken saavuttaneen Xabi Alonson johdolla putoamistaistelusta mestaruuteen on tuorein tuhkimotarina kansainvälisessä jalkapallossa. Vain kuningaslajissa voi vuonna 1904 perustettu seura, jonka viimeisin, ja lähes ainoa mestaruus on yli kolmen vuosikymmen takainen Saksan Cupin voitto, nousta vuodessa maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi ja mitä mallikelpoisimmaksi motivaattoriksi seuroille sekä myös kaupungeille, joissa ymmärretään intohimoa ja yllätyksellisyyttä huokuvan jalkapallotarinan yhteiskunnallinen vaikutus ja yhteisöllinen vetovoima.

Baskimaassa syntynyt espanjalainen Xabi Alonso edusti pelaajaurallaan maajoukkueen ohella mm. Liverpoolia, Real Madridia ja Bayern Müncheniä. Ja voitti käytännössä kaiken mitä saavutettavissa oli. Bundesliigassa Alonson Leverkusen eteni mestaruuteen ilman ainuttakaan tappioita, joten nuori valmentaja näyttää omaksuneen onnistuneesti oppeja niin Carlo Ancelottilta, Pep Guardiolalta, Jose Mourinholta, Rafa Benitezilta kuin Espanjan maailmanmestarivalmentaja Vicente del Bosque’lta.

Tuhkimotarinat ovat kuningaslajin keskeinen vetovoimatekijä

”Vain kuningaslajissa voi ”Neverkusen” nousta vuodessa maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi ja mitä mallikelpoisimmaksi motivaattoriksi seuroille sekä myös kaupungeille, joissa ymmärretään intohimoa ja yllätyksellisyyttä huokuvan jalkapallotarinan yhteiskunnallinen vaikutus ja yhteisöllinen vetovoima.”

Leverkusen ei tietenkään ole ainoa jalkapallon tuhkimotarina. Italian 120 000 asukkaan Bergamo koki kovia koronan aikana, mutta kaupungin ylpeys Atalanta kaatoi Eurooppa-liigan neljännesfinaalissa legendaarisen Liverpoolin ja tärveli näin suurseuran kesällä jättävän Jürgen Kloppin keväisiä läksiäisjuhlia ja haaveen kolmesta mestaruudesta.

Pari vuotta sitten Mestareiden liigassa sotaa käyvän Ukrainan pienen naapurin Moldovan ylpeys FC Sheriff matkasi 133 000 asukkaan Tiraspolista kaikkien aikojen menestyneimmän seurajoukkueen vieraaksi Madridiin. Transnistrian sheriffit poistuivat legendaariselta Santiago Bernabeaun stadionilta voittajina.

Pohjolassa ruotsalaisista Malmö ylsi Euroopan Cupin finaaliin v. 1979 ja Göteborg on kahdesti juhlinut Eurooppa liigaa edeltävän UEFA Cupin voittoa. Tänä vuonna Tanskan ylpeys FC Kööpenhamina kaatui vasta pudotuspeleisssä puolustavan mestarin Manchester Cityn toimesta. Tätä ennen tanskalaiset ehtivät lohkovaiheessa nöyryyttää Manchesterin toista jättiläistä, jättäen Unitedin lohkon viimeiseksi. Taakse jäi myös turkkilaisten intohimoisesti kannattama Galatasaray.

Norjassa 32 000 asukkaan Moldessa on nähty viimeisen vuosikymmenen aikana Eurooppa-liigan lohkopelejä sekä Konferenssiliigan pudotuspelejä. Ja napapiirin pohjoispuolella, Mikkelin kokoinen Bodøn kaupunki on paraikaa yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista, mutta saattaa hyvinkin olla tunnetumpi kaupungin jalkapalloseura Bodø/Glimtin viime vuosien Konferenssiliigan menestyksestä ja ”The Special One’n” nöyryyttämisestä². Kaksi vuotta sitten norjalaiset kaatoivat neljännesfinaalin kotiottelussa AS Roman, mutta Jose Mourinhon johtamat roomalaiset käänsivät otteluparin kotonaan ja juhlivat myöhemmin mestaruutta. Helmikuussa Bodø/Glimtin tämän kauden europelit päättyivät pudotuspeleissä niukkaan 1-2 jatko-ottelutappioon Amsterdamin Ajaxia vastaan.

”Ja napapiirin pohjoispuolella, Mikkelin kokoinen Bodøn kaupunki on paraikaa yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista, mutta saattaa hyvinkin olla tunnetumpi kaupungin jalkapalloseura Bodø/Glimtin viime vuosien Konferenssiliigan menestyksestä ja ”The Special One’n” nöyryyttämisestä.”

Vaikka suomalaisen seurafutiksen suurimmat, HJK:n toimesta toteutetut tuhkimotarinat kalpenevat länsinaapurien rinnalla, Töölössä ollaan viime vuosina toistuvasti edetty europelien lohkovaiheisiin ja on perusteltua uskoa, että europeleissä kassaa kasvattavalla Klubilla on edellytykset eurooppalaiseen läpimurtoon.

Eikä europelien ihmetarinat tietenkään ole poissuljettuja muiltakaan suomalaisseuroilta. Vastikään käynnistynyt Veikkausliiga vaikuttaa tasaisemmalta kuin vuosikausiin ja etenkin kunnianhimoisten omistajien KuPS ja SJK sekä juuri nyt upouuden Tammelan stadionin kautta nostetta hakeva Tampereen Ilves pyrkivät tosissaan haastamaan helsinkiläisiä.

Suomalaisen seurafutiksen kansainvälinen menestys, mutta myös ruohonjuuritason arkityö edellyttävät kaupungin vahvaa mukanaoloa

Turussa Håkansin varustamoperhe kuuluu niinikään suomalaisen seurafutiksen suuriin tiennäyttäjiin, mutta maailman kilpailluimmassa lajissa ei edes sitoutuneiden seuran omistajien panostus yksin riitä. Tarvitaan myös kaupungin isien ja äitien jalkapallomyönteisyyttä.

Eikä kaupunkien jalkapallopositiivisuus tietenkään tarkoita yksin yksittäisiin europeleihin heräämistä. On myös ymmärrettävä kuningaslajin ylivertaiset sosiaalista eriarvoistumista ja syrjäytymistä ehkäisevät vaikutukset sekä yhteiskunnallinen merkitys etenkin maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kotoutumisessa.

”Turussa harvinainen, futistaustainen valtuutettu ja kansanedustaja Timo Furuholm muistuttaa tuoreessa mielipidekirjoituksessaan⁶ perustellusti “jalkapallon kyvystä globaalina urheilulajina purkaa segregaatiota, liikuttaa massoja ja tarjota nuorille mielekästä tekemist䔳

Yritysten ja yhteisöjen yhteiskunnalle tuottamia vaikutuksia mitataan ns. SROI (Social Return On Investment) -mallinnuksen avulla. Jalkapallon suorat hyödyt Suomen talouteen ovat noin 522 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi sosiaalisten hyötyjen arvo on peräti 1,09 miljardia euroa ja säästöt terveydenhuollossa noin 344 miljoonaa euroa. UEFA:n SROI -asiantuntija tohtori Tim Crabben mukaan Suomen lähes kahteen miljardiin nousseet jalkapallo- ja futsaltoiminnan taloudelliset hyödyt selittyvät mm. pelaajamäärien kasvulla, olosuhteiden kehittymisellä, jalkapalloon suunnattujen erityisohjelmien huomioimisella ja sosiaalisen pääoman lisäämisellä mallinnukseen. Suomen pelaajakohtainen arvo (13 970 euroa) on korkein niissä 32 Euroopan maassa, jossa mallia on sovellettu.⁴

Turussa jalkapallon tila on ristiriitainen. Vuosikymmenen takaiset puheet jalkapallopääkaupungista tuntuvat kovin kaukaisilta, kun talviharjoitteluolot ovat jämähtäneet suorastaan hävettävälle tasolle, mutta elinkaarensa lopussa olevan alimittaisen Impivaaran hallin korvaaminen on jäänyt liikuntapaikkojen ulkoistuslinjauksen ja Artukaisten monimutkaisen kabinettimonopolipelin uhriksi⁵.

Talvikauden Turkufutiksen tuskaa paradoksaalisesti yhtäältä lisää, mutta toisaalta tasapainottaa rekisteröityjen harrastajien vahva kasvu. Harrastajamäärät ovat kohonneet kahden viime vuoden ajan yli 12 prosentin kasvulla ja toiseksi Turkufutiksen selkeäksi valopilkuksi voidaan nostaa stadionolojen onnistunut uudistaminen. Mikä turkulaisten futisjuniorien olosuhdeongelmien lievittämisessä elintärkeää, Veritas stadion on tekonurmialustan myötä avautunut myös juniorien arkikäyttöön ja paikallista jalkapallokulttuuria edistävänä bonuksena, olympiahistoriaa huokuva jalkapallostadion on täydentynyt uuden Ukraina-väritteisen Itäpäätykatsomon kautta täysiveriseksi UEFA-tason jalkapalloareenaksi.

Veritas Stadionin uudistusten myötä luonnonnurmen korvannut tekonurmialusta on mahdollistanut turkulaisten juniorien harjoittelun stadionoloissa ja FC Interin äänekäs Armada on kotiutunut uuteen Itäpäätyyn kohottaen selvästi Kupittaan kotiotteluiden tunnelmaa. Uudistukset ovat heijastuneet myös katsojalukuihin. Kun Veikausliigan katsojamäärät kasvoivat 44 prosenttia edelliskaudesta, veti HJK yhä suurimmat yleisömäärät, mutta FC Inter oli eniten suosiotaan on kasvattanut liigaseura. Turussa liigaotteluja seurasi keskimäärin 3 160 katsojaa, yli tuplamäärä edelliskauteen nähden⁶.

Jalkapallon kahden miljardin taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat korvaamaton hyvinvointi-investointi suomalaiseen yhteiskuntaan miljardien leikkausten aikana

Yli kaksi vuotta kestänyt globaali koronapandemia ja heti perään eskaloitunut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat synnyttäneet niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti valtavaa huolta tulevaisuudesta. Kun Ukrainan sodan rinnalle on noussut yhä tuhoisammaksi käynyt Gazan konflikti ja kotimaankin uutisia hallitsevat lakot, valtion velkaantuminen ja budjettileikkaukset, on päivänselvää, että suomalaiset kaipaavat myös myönteisempää uutisointia ja tulevaisuuden kuvausta arkeensa. Epävarmuuden aikoina tarvitaan turvallisuutta, tulevaisuudenuskoa sekä yhtenäisyyttä edistäviä arjen toimia ja kannustimia.

Urheilu- ja kulttuuritapahtumat ovat tällaisia tulevaisuudenuskon ja yhteishengen kohottajia kuten Käärijän euroviisuhuuma tai jääkiekon MM-menestys ovat menneinä keväinä osoittaneet.

Mutta suomalaiset tarvitsevat piristystä myös Pohjolan pitkiin talvikuukausiin ja kaamokseen. Manner-Euroopassa ja muuallakin maailmalla talvikauden keskeinen arjen ja viikonlopun ilontuoja on kuningas jalkapallo, jonka kotimaisia viikonlopun sarjaotteluita odotetaan, ennakoidaan ja jälkianalysoidaan viikolla työpaikoilla, kouluissa ja kahviloissa. Ja todellisissa eurooppalaissa kulttuurikaupungeissa europelit tuovat talven arkipäiviin oman lisämausteensa sekä tuhannet vierailevat jalkapalloturistit.

Pohjolan talven pimeydessä suomalaiset ovat jääneet eurooppalaisen elämänmuodon kiistatta intohimoisimpien ajanviete- ja kulttuuritapahtumien sivustakatsojiksi. Tai ehkä paremminkin etäihailijoiksi, jotka seuraavat kuningaslajin tähtiä sekä kymmenien tuhansien katsojien savua ja laulua yhdistäviä katsomospektaakkelleja satelliittikanavien tai netin välityksellä. Ja yksi etäihailun ulottuvuuksista on luonnollisesti perisuomalainen länsinaapurin, etenkin tukhomalaisseurojen, jalkapallokulttuurin kadehtiminen.

Vaikka perinteikkäiden tukholmalaisseurojen viime vuosien euromenestys kalpenee norjalaisten Molden (UEFA seurajoukkueranking 63.) ja Bodø/Glimtin (66.) rinnalla, ja jää Djurgårdenia (101.) lukuunottamatta myös Veikkausliigan kärkikaksikon (HJK 128., KuPS 148.) taakse (Hammarby 260., AIK 274.), on tukholmalaiskolmikko yhdessä maan viime vuosien ykkösseura Malmö (88. UEFA rankingissa) selkeä Pohjolan ykkönen kotimaan liigan katsojaluvuissa. Viime kaudella sekä AIK-Djurgården että AIK-Hammarby -ottelut vetivät Friends Arenalle yli 41 000 katsojaa ja kärkinelikon katsojakeskiarvot olivat noin 4–5 -kertaiset verrattuna Veikkausliigan selkeään ykköseen, HJK:hon (5425): AIK (25 739), Hammarby (22 542), Malmö (20 055), Djurgården (19 288)⁷. Kuva: https://sv.wikipedia.org/wiki/Hammarby_IF_Fotboll#/media/Fil:Supportermarschen_2013_09.jpg

Olisiko kestävyys- ja yksilöurheilumenestyksellä maailmankartalle kohonnut Pohjolan sitkeä kansa vihdoin valmis haastamaan planeetan, tai ainakin mantereensa parhaita myös joukkuelajeista kilpailluimmassa kulttuurimuodossa?

Skeptikot tietysti tyrmäävät tämän haavekuvan epärealistisena haihatteluna, mutta kuninngaslajin kohta 180-vuotinen historia tuntee paljon suurempiakin tuhkimotarinoita kuin turkulaisten tai tamperelaisten pelaaminen Konferenssiliigan lohkovaiheessa yhdessä roomalaisten tai lontoolaisten joukkueiden kanssa.

Mutta suomalaisen seurajoukkuejalkapallon haavekuvien toteutuminen edellyttää samanaikaisesti seuroilta sekä toiminnan laatua edistävää keskinäistä kilpailua että lisäresursseja mahdollistavaa yhteistyötä, mutta myös kaupunkien ja kuntien vahvaa taustatukea muuta Eurooppaa ankarammissa olosuhteissa. Suomen Turussa tämä taustatuki tarkoittaa konkreettisimmillaan täysimittaisen julkisen jalkapallohallin rakentamista⁸.

Kyse ei ole vain pallopeleistä tai sirkushuveista. Muuttuvassa maailmassa jalkapallolla ja myös muulla harrastustoiminnalla on yhä keskeisempi tehtävä ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä, edistää väestönkehitykselle välttämättömän maahanmuuttajaväestön kotoutumista ja auttaa kitkemään yhä monimutkaisempia yhteiskunnallisia haasteita liikkumattomuudesta mobiililaiteriippuvuuteen ja lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin.

”Ymmärrämmekö minkälainen maailmanluokan lähettiläs ja roolimalli Runosmäen lähiössä maahanmuuttajaperheessä kasvanut Luke on tämän päivän Suomessa?”

Suomen jalkapallomaajoukkue on etenkin Markku Kanervan päävalmentajakaudella kunnioitettavalla tavalla hyödyntänyt asemaansa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja urheilun vastuullisuuden edistämiseen. Pitkäaikainen kapteeni Tim Sparv ja kansainvälisen uutiskynnyksen Qatar-kannanotoillaan ylittänyt Riku Riski ovat Helmarien Linda Sällströmin sekä viiden muun eturivin suomalaisurheilijan ohella antaneet kasvonsa 2021 käynnistyneelle Älä riko urheilua -kampanjalle⁹.

Ja sitten Suomella ja myös Suomen Turulla on Leverkusenin äänitorvi Lukas Hradecky Runosmäestä.

Ymmärrämmekö minkälainen maailmanluokan lähettiläs ja roolimalli Runosmäen lähiössä maahanmuuttajaperheessä kasvanut Luke on tämän päivän Suomessa?

Maassa, jonka kantaväestö vanhenee vauhdilla ja kasvaa käytännössä vain maahanmuutolla.

Suomifutiksella ja suomalaisilla seuratoimijoilla sekä erityisesti Turun jalkapalloväellä ja kaupungin päättäjillä on juuri nyt etsikkoaika hyödyntää Hradecky-huuma ja laittaa lajin talviharjoitteluolot ajan mukaiselle tasolle. Ja kun tämä on tehty, ollaan askel lähempänä ”Turun Bayerin” tuhkimotarinaa ja myös kuningaslajista tunnettua 800-vuotiasta eurooppalaista kulttuurikaupunkia.

”Suomifutiksella ja suomalaisilla seuratoimijoilla sekä erityisesti Turun jalkapalloväellä ja kaupungin päättäjillä on juuri nyt etsikkoaika hyödyntää Hradecky-huuma ja laittaa lajin talviharjoitteluolot ajan mukaiselle tasolle. Ja kun tämä on tehty, ollaan askel lähempänä ”Turun Bayerin” tuhkimotarinaa ja myös kuningaslajista tunnettua 800-vuotiasta eurooppalaista kulttuurikaupunkia.”

1. https://www.bundesliga.com/en/bundesliga/news/bayer-leverkusen-nickname-neverkusen-history-story-xabi-alonso-26923 ↩︎
2. https://www.bbc.com/sport/football/59003971Jose Mourinho koki ehkä manageriuransa suurimman yksittäisen tappion, kun Bodø/Glimt 21.10.21 kaatoi AS Rooman Konferenssiliigassa 6-1. Seuraavana keväänä norjalaiset toistivat kotivoiton puolivälierissä, mutta AS Roma eteni jatkoon yhteistuloksella. ↩︎
3. https://suburbanturku.wordpress.com/2024/01/27/turku-2029-kulttuurilupauksena-fuuga-mutta-ulottuvatko-kulttuurihyvinvointi-investoinnit-kuningas-jalkapalloon-ja-muuhun-liikuntakulttuuriin/ ↩︎
4. https://www.palloliitto.fi/palloliitto/palloliiton-sroi ↩︎
5. https://suburbanturku.wordpress.com/2022/04/04/karkihankkeiden-kabinettimonopolipeli-kaynnissa-korvaako-yksityinen-artukainen-impivaaran-kunnalliset-liikuntapaikat/ ↩︎
6. https://yle.fi/a/74-20047761 ↩︎
7. https://fotbolldirekt.se/2023/11/14/allsvenskan-och-superettan-slar-publikrekord-2023 ↩︎
8. https://suburbanturku.wordpress.com/2020/01/29/hradecky-areena-impivaaraan/ ↩︎
9. https://kansalaisyhteiskunta.fi/verkkolehti/urheilijat-oikeudenmukaisemman-maailman-puolesta/ ↩︎

Eurooppalaiseen kaupunkikulttuuriin kuuluu karnevaalit ja kuningaslaji

Turku on eurooppalainen kulttuurikaupunki, kerrotaan. Ja talven taittuessa kohti kevättä, eurooppalaisissa kulttuurikaupungeissa kaupunkilaiset kokoontuvat pääsiäistä edeltäviin perinnetapahtumiin ja alkukevään karnevaaleihin.

”Talven pimeydestä ja kylmyydestä kärsivässä Pohjolassa laskiaisen vietto on perinteisesti rajoittunut pullan syöntiin ja pulkalla laskuun.” 

Kulttuuriperinteet kehittyvät, muuttavat muotoaan sekä matkaavat maasta toiseen maahanmuuton ja kulttuuriviennin välityksellä. Laskiaistiistain ranskalaisversio Mardi Gras yhdistetään ehkä voimakkaimmin Yhdysvaltojen etelän New Orleansiin ja Atlantin takaa eurooppalaiset ovat puolestaan omaksuneet Ystävänpäivän ja osittain myös sen läheisyyteen osuvan Super Bowl -jenkkifutisjuhlan.

Talven pimeydestä ja kylmyydestä kärsivässä Pohjolassa laskiaisen vietto on perinteisesti rajoittunut pullan syöntiin ja pulkalla laskuun.  

Mutta maailma muuttuu ja länteen sekä eurooppalaisuuteen yhä voimakkaammin luottavassa Nato-Suomessakin kulttuurit kohtaavat, ja usein myös törmäävät. Riippumatta siitä minkälaisiksi Itä-Suomen rajamuodollisuudet lähitulevaisuudessa muovaantuvat, venäläiset muodostavat maamme suurimman muunkielisten maahanmuuttajien vähemmistön. Ja yhtä lailla yhä näkyvämmäksi osaksi suomalaista arkea tulevat muslimiperinteet kun väestönkasvumme nojaa lähes kokonaan maahanmuuttoon ja Lähi-idän sekä Afrikan kriisit puskevat pakolais- ja maahanmuuttovirtoja Eurooppaan.

Elävä kulttuurikaupunki tarjoaa asukkailleen monenlaisia matalankynnyksen tapahtumia sekä houkuttelee ulkomaalaisia vierailijoita. 

Kansallista ja kunnallista tukea nauttivan korkeakulttuurin lisäksi kaupunkien viihtyvyyttä ja vetovoimaa kohottavat mm. kolmannen sektorin voimilla pyörivät pop- ja rock-festivaalit sekä erilaiset liikunta- ja urheilutapahtumat. Vaikeista vuosistaan kansalliseksi kulttuuri-instituutioksi kohonnut Ruisrock lienee joulurauhan julistuksen ohella Turun tunnetuin tapahtumabrändi. Paavo Nurmi Games’in 14.2.24 Turkuhallissa Wilma Murron ympärille järjestämä Ystävänpäivän seiväskisa on puolestaan kunnianhimoinen ja tervetullut uusi aluevaltaus turkulaisten urheilutapahtumien joukossa.

Kuningaslajiin panostava kaupunkipolitiikka kantaa hedelmää niin Eurooppa- kuin ruohonjuuritasolla

Urheilumaailmassa ja tätä kautta kaupunkimatkailussa, käytännössä läpi vuoden ottelukohtaisesti kymmeniä tuhansia katsojia vetävät jalkapallo-ottelut ovat keskeinen osa eurooppalaista kaupunkikulttuuria.

Ja parhaimmillaan Ruisrock-viikonlopun kävijämäärien tasolle yltävien katsojalukujen lisäksi läpi talven pelattavat europelit tuovat osallistuville seuroille miljoonien lisätulot ja näiden kotikaupungeille globaalia näkyvyyttä jota ei muille keinoilla voi saavuttaa.

Eurooppalaisten liigojen ja johtavien seurojen katsojamäärät kaudella 2022/23¹

”Ja näkyvyyden sekä imagoetujen ohella aidosti eurooppalainen kulttuuri- ja jalkapallokaupunki tarjoaa lapsilleen ja nuorilleen potentiaalisesti elinikäisen liikunnallisen harrastuksen, asukkailleen ympärivuotista sosiaalista yhdessäoloa ja ylpeyttä omasta joukkueestaan.”

Tästä johtuen kuningaslajin olosuhteisiin ja seurojen toimintaedellytysten tukemiseen panostaminen on mitä viisainta kuntapolitiikkaa.

Ja näkyvyyden sekä imagoetujen ohella aidosti eurooppalainen kulttuuri- ja jalkapallokaupunki tarjoaa lapsilleen ja nuorilleen potentiaalisesti elinikäisen liikunnallisen harrastuksen, asukkailleen ympärivuotista sosiaalista yhdessäoloa ja ylpeyttä omasta joukkueestaan.

Turun kaupunki on ottanut arvokkaita askeleita oikeaan suuntaan investoimalla Veritas Stadionin uuteen päätykatsomoon sekä ympärivuotisen ja junioreihin laajennetun pelitoiminnan mahdollistavaan tekonurmialustaan.

Naisten A-maajoukkueen ja miesten U21-maajoukkueen päätös pelata maaottelunsa Veritas Stadionilla luonnollisesti kertoo panostuksen välittömistä positiivisista vaikutuksista.

Mutta koska Pohjolan talvi ei edelleenkään mahdollista pelaamista talvikuukausina ulkona, tarvitaan korvaavia olosuhteita. Tässä talviolosuhdekysymyksessä Turun seudun tilanne on ollut vuosikausia², jopa vuosikymmeniä, suorastaan katastrofaalinen. Impivaaran alimittainen jalkapallohalli on elinkaarensa lopussa, eikä korvaavasta areenasta ole investointipäätöstä³.

Jalkapalloseuroille tuskallisten koronavuosien jälkeen lajin harrastajamäärät ovat kohonneet Turussa ennätyksellisesti yli 5000 harrastajan, joten tilanpuute on todellinen ja krooninen. Ongelmaa ei ole auttanut alueen kahden yksityisen ylipainehallin romahtaminen lumentulon seurauksena. Turun seudun kolmas yksityinen jalkapallohalli Poropuistossa romahti viime talvina niin säännöllisesti, että hallin käyttö lopetettiin kokonaan.

Tällä viikolla Turun jalkapalloväki kokoontui jälleen kerran Veritas Stadionille keskustelemaan lajin tilasta kaupungissa. Paikalla oli kymmenkunta seuraa, liikuntatoimen johtoa sekä Palloliiton edustusta aluepäälliköstä valtakunnan tasolla toimivaan pääsihteeriin.

Talviolosuhdevaje ja epätietoisuus Impivaaran korvaavasta hallikapasiteetista hallitsi seurapalaverin keskustelua, mutta jonkinlaisena edistysaskeleena liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari raotti varovaisesti ovea mahdollisuudesta rakentaa uusi jalkapallon talviharjoitteluareena Impivaaraan kun alueen jäähalli joudutaan lähivuosina joka tapauksessa purkamaan.

Rakentavassa hengessä käydyssä keskustelussa todettiin, että myös jalkapallotoimijoiden on yhteisönä aktivoiduttava ja tuotava kunnallisen talviolosuhdeinvestoinnin tarve vahvemmin poliittisen johdon ja pormestariston tietouteen. Vakavana uhkana on harrastuskustannusten täydellinen riistäytyminen, matalalankynnyksen lajin elitistyminen sekä sitä kautta eriarvoistumisen, syrjäytymisen ja muiden sosiaalisten ongelmien kasaantuminen kaupungissa.

”Jonkinlaisena edistysaskeleena liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari raotti varovaisesti ovea mahdollisuudesta rakentaa uusi jalkapallon talviharjoitteluareena Impivaaraan kun alueen jäähalli joudutaan lähivuosina joka tapauksessa purkamaan.”

Turussa ei välttämättä päättäjätasolla ymmärretä, kuinka monipuolinen, hyvin erilaisia harrastus- ja väestöryhmiä palvele liikuntakeskus Impivaaran jalkapallohalli on. Jalkapallon ohella hallia käyttävät mm. amerikkalaisen jalkapallon, pesäpallon, lacrossen, rugbyn harrastajat sekä erilaiset muut ryhmät. Oheiset kuvat Turun Eid Al-Fitr juhlasta vuodelta 2016⁴.

Talvikauden asteittain taittuessa kohti kevättä Turussa voidaan kuitenkin iloita kaupungin oman jalkapalloylpeyden otteista Reininlaakson karnevaali- ja jalkapalloalueella. Runosmäen Lukas Hradecky ei ole vain Huuhkajien kapteeni vaan kipparoi myös Bundesliigaa ilman tappioita johtavaa Bayer 04 Leverkusenia.

Kuvat⁵⁶

”Rakentavassa hengessä käydyssä keskustelussa todettiin, että myös jalkapallotoimijoiden on yhteisönä aktivoiduttava ja tuotava kunnallisen talviolosuhdeinvestoinnin tarve vahvemmin poliittisen johdon ja pormestariston tietouteen. Vakavana uhkana on harrastuskustannusten täydellinen riistäytyminen, matalalankynnyksen lajin elitistyminen sekä sitä kautta eriarvoistumisen, syrjäytymisen ja muiden sosiaalisten ongelmien kasaantuminen kaupungissa.”

Turun tapaan myös lääketehdaskaupunkina tunnettu Leverkusen luokiteltaneen Saksassa osavaltionsa pienempien suurkaupunkien joukkoon ja koko maan mittakaavassa n. 165 000 asukkaan Leverkusen on suunnilleen 50. sijalla saksalaisten kaupunkien väkilukulistalla.

Kun kevään edetessä voimme seurata Leverkusenin jalkapallohuumaa Keski-Euroopassa katsomoja huudattavan Luke Hradeckyn välityksellä, ehkä oivallamme millaisia mahdollisuuksia ja elämyksiä kuningas jalkapallo pystyy tarjoamaan myös Suomen Turussa. Edellyttäen että turkulainen jalkapalloväki, pormestaristo ja muut avainpäättäjät löytävät toisensa lajin edellyttämien olosuhteiden kehittämistyössä. Impivaaran liikuntakeskukseen kohoava Lukas Hradecky Areena olisi luonnollinen jatkumo tälle kaupunkikehittämistyölle⁷.

1. https://www.european-football-statistics.co.uk/attn.htm ↩︎
2. https://suburbanturku.wordpress.com/2017/12/24/jalkapallo-on-urheilulajien-kuningas-myos-turun-seudulla-impivaaran-halli-ei-vastaa-taman-paivan-tarpeita/ ↩︎
3. https://suburbanturku.wordpress.com/2024/01/27/turku-2029-kulttuurilupauksena-fuuga-mutta-ulottuvatko-kulttuurihyvinvointi-investoinnit-kuningas-jalkapalloon-ja-muuhun-liikuntakulttuuriin/ ↩︎
4. Lähde: Turun Islamilainen Yhdyskunta. Kuvat: Sayed Faisal Shah / SFS Photogrphy. ↩︎
5. https://www.eurofotbal.cz/clanky/neuveritelny-zazitek-radoval-se-hradecky-z-triumfu-nad-bayernem-675161/ ↩︎
6. https://www.mopo.de/sport/fussball/vom-vorsaenger-zum-karneval-hradecky-sicherlich-in-der-altstadt-zum-feiern/ ↩︎
7. https://suburbanturku.wordpress.com/2020/01/29/hradecky-areena-impivaaraan/ ↩︎

Turku 2029 Kulttuurilupauksena Fuuga – mutta ulottuvatko kulttuurihyvinvointi-investoinnit kuningas jalkapalloon ja muuhun liikuntakulttuuriin?

Turku täyttää 800 vuotta vuonna 2029. Eurooppalaisena kulttuurikaupunkina profiloituva maan vanhin kaupunki panostaa kulttuuri-investointeihin. Taiteen talo, Musiikkitalo sekä Historian ja tulevaisuuden museo ovat kaupungin Kulttuurilupauksen ja kulttuurin kärkihankkeen kovaa investointiydintä. Samaan aikaan kuitenkin Turun keskeiset liikuntakeskukset ovat elinkaarensa päässä. “Korkeampaa ja matalampaa” kulttuuria ei tietenkään tule asettaa vastakkain, mutta Turussa tarvitaan avointa keskustelua siitä, kuinka Turussa tulevaisuudessa tuotetaan kaupunkilaisille mahdollisimman monipuolista kulttuurihyvinvointia sekä samalla ehkäistään eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Unohtamatta huolestuttavaa väestön ikääntymistä, liikkumattomuutta ja kasvavia kotouttamisen haasteita.    

Turku kasvaa vauhdilla ja kaupunkia kehitetään kunnianhimoisesti. On kuitenkin syytä huomioida, että “Turun väestönkasvu syntyy täysin muualta muuttavista ja maahanmuutosta, sillä kaupungin luonnollinen väestönkasvu on negatiivista. Vuonna 2022 Turun väkiluku kasvoi 2763 hengellä, josta 43 prosenttia tuli kotimaasta ja 57 prosenttia ulkomailta. Määrällisesti eniten muuttajia Turkuun muualta Suomesta tuli Salosta, Raumalta, Uudestakaupungista, Oulusta ja Porista.”¹.        

“Korkeampaa ja matalampaa” kulttuuria ei tietenkään tule asettaa vastakkain, mutta Turussa tarvitaan avointa keskustelua siitä, kuinka Turussa tulevaisuudessa tuotetaan kaupunkilaisille mahdollisimman monipuolista kulttuurihyvinvointia sekä samalla ehkäistään eriarvoistumista ja syrjäytymistä.”

Samaan aikaan siis Turun väestö ikääntyy vauhdilla, maailmalla on monenlaista myllerrystä, sotepalveluiden siirtymisen seuraukset hyvinvointialueelle ovat yhä hämärän peitossa ja julkista taloutta leikataan. Näin epävakaissa oloissa on elintärkeää, että Turussa keskustellaan perusteellisesti siitä, mihin kaupunki lähitulevaisuudessa investoi ja kuinka kaupunkilaisten hyvinvointia voidaan edistää mahdollisimman tasapuolisesti ja yhteiskunnalliset uhkakuvat huomioiden.  

”Turun väestö ikääntyy vauhdilla, maailmalla on monenlaista myllerrystä, sotepalveluiden siirtymisen seuraukset hyvinvointialueelle ovat yhä hämärän peitossa ja julkista taloutta leikataan. Näin epävakaissa oloissa on elintärkeää, että Turussa keskustellaan perusteellisesti siitä, mihin kaupunki lähitulevaisuudessa investoi ja kuinka kaupunkilaisten hyvinvointia voidaan edistää mahdollisimman tasapuolisesti ja yhteiskunnalliset uhkakuvat huomioiden.” 

Turku investoi taiteeseen, kulttuuriin ja kiskoihin, mutta ulkoistaa urheilun ja liikuntapaikat? 

Kulttuuri on monimerkityksellinen, jopa kiistanalainen käsite. Kun puhutaan kulttuurista osana kaupunkikehittämistä ja kuntataloutta, lienee perusteltua käyttää sanan määrittelyssä opetushallinnon käyttämää laajaa kuvausta. 

“Kulttuurin käsitettä käytetään yhtäältä laajassa merkityksessä tarkoittamassa kaikkea sitä, mitä ihmisyhteisöt siirtävät jälkeläisilleen. Tällainen laaja kulttuurin käsite sisältää kaikenlaiset tiedot, taidot ja tavat sekä arvot ja normit, joiden varaan ihmisyhteisöt ovat rakentuneet. Kulttuurin piiriin kuuluvat muun muassa kieli, valtarakenteet, elinkeinot, taide ja urheilu. Siihen kuuluvat myös uskonto ja muut katsomukset.”²

”Kulttuurin piiriin kuuluvat muun muassa kieli, valtarakenteet, elinkeinot, taide ja urheilu. Siihen kuuluvat myös uskonto ja muut katsomukset.”

“Kulttuurilupaus: Taiteen ja kulttuurin aika! on ohjaava näkymä kulttuurin kehittämiseen Turussa. Se sisältää tavoitteen kaupungista, jossa tilat ja rakenteet mahdollistavat taiteen ja kulttuurin monipuolisen, rajoista vapaan tarjonnan sekä kaupunkilaisten laajat osallistumismahdollisuudet.”³

Turun kaupungin keväällä 2022 antama kulttuurilupaus on ehdottoman tervetullut panostus edistämään turkulaisten viihtyvyyttä ja osallisuutta sekä kaupungin yleistä vetovoimaisuutta, mutta etenkin koska kaupungin keskeiset liikuntakeskukset Impivaaran jalkapallo- ja jäähalleista Kupittaan urheiluhalliin ovat elinkaarensa lopussa, olisi välttämätöntä että Turun kulttuurilupaus kattaisi myös liikuntakulttuurin sekä kymmenille urheiluseuroille ja kymmenille tuhansille turkulaisille korvaamattomien liikuntapaikkojen ajanmukaistamisen.   

Vielä vuonna 2016 laaditussa Turun liikuntapaikkasuunnitelmassa liikuntapaikkauudistuksen rungoksi linjataan Kupittaan, Urheilupuiston ja Impivaaran muodostama liikuntakeskusten kärkikolmio: 

”Turun kaupungissa on 3 monipuolista ja isoa liikuntakeskusta: Kupittaa, Urheilupuisto ja Impivaara. Näihin kolmeen liikuntakeskukseen on panostettu suunnitelmallisesti jo kymmeniä vuosia, ja näin tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa. Panostaminen tarkoittaa käytännössä 1) suorituspaikkojen hyvää ylläpitoa, 2) peruskorjaamista sekä myös 3) muunneltavuuden ja kokonaan uuden kehittämistä niin infran kuin sisällöllisten toimintojenkin kannalta.”⁴  

Kuitenkin viime vuosina uudet, liikuntapalveluiden ulkoistamisen tuulet ovat hämmentäneet turkulaista liikuntaväkeä. Kun TS:n Turun historian suurimmaksi ja tärkeimmäksi arvioima urheilupäätös jäi koronakriisin, soteuudistuksen ja pormestarivaalien varjoon, panostus liikuntakeskusten kärkikolmioon on kabineteissa hioitunut monimutkaiseen ja vaikutuksiltaan vaikeasti arvioitavaan yhdistelmään harrastekorttia ja yksityisvetoisesta Artukaisten liikuntakeskusvisioita. 

”Turun kaupungissa on 3 monipuolista ja isoa liikuntakeskusta: Kupittaa, Urheilupuisto ja Impivaara. Näihin kolmeen liikuntakeskukseen on panostettu suunnitelmallisesti jo kymmeniä vuosia, ja näin tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa.”

Etenkin poliittinen linjaus korvata alimittainen ja elinkaarensa lopussa oleva Impivaaran kunnallinen jalkapallohalli Artukaisten yksityiselle hankkeella on herättänyt suurta huolta jalkapallo- ja muunkin liikuntaväen piirissä. Usein unohtuu, että Impivaaran kohta 45-vuotiaassa hallissa ovat harjoitelleet futarien ohella vuosikymmeniä mm. pesäpallon, lacrossen, jenkkifutiksen, rugbyn ja jääkiekon harrastajat sekä eri ikä- ja väestöryhmiä edustavat harrasteryhmät. Puutteellisten talviharjoitteluolosuhteiden seurauksena perinteisesti matalan kynnyksen harrastuksena tunnetun lajin harrastuskustannukset ovat jo nyt karanneet käsistä erilaisten olosuhde- sekä muiden lisämaksujen myötä ja uhka turkulaislasten suosikkilajin elitistymisestä sekä lajiharrastuksen eriarvoistumisesta on todellinen. 

”Usein unohtuu, että Impivaaran kohta 45-vuotiaassa hallissa ovat harjoitelleet futarien ohella vuosikymmeniä mm. pesäpallon, lacrossen, jenkkifutiksen, rugbyn ja jääkiekon harrastajat sekä eri ikä- ja väestöryhmiä edustavat harrasteryhmät.”

“Kaikkein suurimman jalkapalloseuran eli Turun Nappulaliigan puheenjohtaja Mikko Högerman pelkää, että laajalla iltapäivätoiminnalla ryyditetty liikuntapaikkakeskittymä kasaisi junioriurheilun vallan lähinnä TPS:n käsiin[xii]. FC Interin juniorijaoston toiminnanjohtaja Pasi Hyvätin mukaan yksi kunnallinen halli pitää olla pohjana, että perustoiminnot saadaan pyöritettyä. Hän ei usko, että yksityinen jalkapallohalli voi mitenkään korvata julkista niin, että harrastamisen hinta pysyisi ennallaan. ”On selvää, että harrastaminen kallistuu ja maksajana ovat vanhemmat”, Hyvätti tiivistää.”⁵. 

”Puutteellisten talviharjoitteluolosuhteiden seurauksena perinteisesti matalan kynnyksen harrastuksena tunnetun lajin harrastuskustannukset ovat jo nyt karanneet käsistä erilaisten olosuhde- sekä muiden lisämaksujen myötä ja uhka turkulaislasten suosikkilajin elitistymisestä sekä lajiharrastuksen eriarvoistumisesta on todellinen.” 

Impivaara on turkulaisen liikuntakulttuurin ihmemaa, mutta vaatii kaupungin olosuhdeinvestointeja 

Tänä talvena Turkufutiksen olosuhdevaje lienee pahempi kuin koskaan. Harrastajamäärät ovat kohonneet koronakriisivuosista, mutta alueen kaksi yksityistä kuplahallia – Lähi-Tapiola areenat Impivaarassa ja Raisiossa – ovat repeytymien takia poissa käytöstä ja viime vuosina joka talvena romahtanut Poropuiston niin ikään yksityinen halli on kokonaan poissa pelistä. 

Eli seurat ovat kaupungin toivomusten mukaan panostaneet yksityisiin ylipainehalleihin, mutta käytännön tasolla lopputuloksena on ollut harrastuskustannusten voimakas kasvu ja tästä huolimatta harrastusvuorojen laajamittainen peruuntuminen.  

Ei siis ihme, että laji-ihmisten keskuudessa jo vuosia jatkunut turhautuminen leviää laajemmin etenkin lapsiperheissä ja vihdoin myös Turun päätöksentekokoneistossa. Turussa harvinainen, futistaustainen valtuutettu ja kansanedustaja Timo Furuholm muistuttaa tuoreessa mielipidekirjoituksessaan⁶ perustellusti “jalkapallon kyvystä globaalina urheilulajina purkaa segregaatiota, liikuttaa massoja ja tarjota nuorille mielekästä tekemistä”. Arkadianmäelle siirtynyt entinen ammattilaispelaaja korostaa, että kysymys on yksinkertaisesti arvovalinnoista – siitä mitä koetaan tärkeäksi ja mikä ei. Valtuutettu päättää kirjoituksensa ajatusleikkiin, kysyen, kuka jalkapallohallin rakentamista vastustaisi, jos kaupunki nyt päättäisi tuoda päätöksentekoon uuden julkisesti rakennetun jalkapallohallin? Eivät seurat, eivät päättäjät, eivät koulut, eivätkä päiväkodit tai muutkaan sen käyttäjät, vastaa sama valtuutettu. 

Turussa harvinainen, futistaustainen valtuutettu ja kansanedustaja Timo Furuholm muistuttaa tuoreessa mielipidekirjoituksessaan⁶ perustellusti “jalkapallon kyvystä globaalina urheilulajina purkaa segregaatiota, liikuttaa massoja ja tarjota nuorille mielekästä tekemistä”

Koska Turun liikuntapaikkauudistus on merkitykseltään massiivinen niin kaupungin vetovoimaisuudelle kuin turkulaisten fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille, tämäkin teksti päättyy ajatusleikkiin, jonka tavoitteena ei tietenkään ole luoda vastakkainasettelua eri kulttuuri- tai harrastusmuotojen välillä. Sen sijaan se toivottavasti muistuttaa matalan kynnyksen liikuntakulttuurin ja liiikuntapaikkojen yhteiskunnallisesta arvosta ja yhteisöllisyyttä edistävästä voimasta.  

Turun tuoreet tilastot kaupungin liikuntapaikkojen ja -palvelujen kävijämääristä kiistatta tukevat julkisten liikuntapaikkojen merkitystä turkulaisten liikunnan tukijalkana⁸. Vuonna 2023 Turun kaupungin liikuntapaikkojen kävijämäärät nousivat 1 536 409 käyntiin, mikä tarkoittaa 18 prosentin kasvua edellisestä vuodesta. 

Impivaaran liikuntakeskuksen vetovoima on kiistaton. Impivaaran uimahallissa ja sen kuntosaleissa tilastoitiin 565 575 asiakaskäyntiä (2022: 480 913). Impivaaran jäähallin kahdessa kaukalossa luisteltiin 108 695 kertaa (2022: 97 286) ja  Impivaaran jalkapallohallin kävijämäärä palautui koronarajoitusten raettua alimittaisen areenan maksimikapasiteettiin eli noin 80 000 kävijään. Vuoden 2023 tarkka luku on 79 565 (2022: 40 998), mikä tarjoaa mielenkiintoisen vertailun toiseen elinkaarensa lopussa olevaan kulttuurilaitokseen. Musiikkitalo Fuugan tulevaisuudessa korvaamassa Aninkaisten Konserttitalossa vieraili TFO:n tilastojen mukaan lähes 71 200 kävijää⁹. 

”Impivaara on turkulaisen liikuntakulttuurin ihmemaa, mutta vaatii kaupungin olosuhdeinvestointeja” 

Ajatusleikki: Musiikkitalo Fuuga & Impivaaran Hradecky Areena isännöivät Turku 800 tapahtumia vuonna 2029 

Ajankohtaisena ajatusleikkinä tämä liikuntakulttuurin lobbaus päättyykin tuoreeseen Turun kaupungin tiedotteeseen Musiikkitalo Fuugan peruskiven muuraustilaisuudesta. Tavoitteeltaan ajatuksia herättävässä, hitusen provosoivassa tiedotteen uudessa tulkinnassa sanat Musiikkitalo Fuuga ja kulttuuri ovat korvattu sanoilla Impivaaran jalkapallohalli ja liikuntakulttuuri.  

Kirjoituksessa nähdään suuri arvo Turun kaupungin kulttuurilupaukselle, mutta rinnastus pyrkii herättämään kulttuurikeskustelun kattamaan myös liikuntakulttuurin sekä turkulaisten liikkumiselle ja hyvinvoinnille välttämättömät liikuntapaikkainvestoinnit. Lukuisia lajeja ja laajoja käyttäjäryhmiä palveleva jalkapallohalli edistää pitkälti samoja tavoitteita kuin hieman mahtipontisempi musiikkitalo.      

Turun kaupunki markkinoi itseään ja haluaa profiloitua eurooppalaisena kulttuurikaupunkina. Hyvä niin, Suomen vanhimmalla kaupungilla ja suomalaisen kulttuurin kehdolla on pitkät juuret Itämeren alueen keskuksena ja porttina manner-Eurooppaan.

Klassisen musiikin tai tulevan musiikkitalon naapurien edustamien teatteri- ja kuvataiteiden sekä muun ”korkeakulttuurin” ohella elävistä eurooppalaisista kulttuurikaupungeista löytyy myös muunlaista kaupunkikulttuuria. Yhtä keskeistä eurooppalaista urbaania kulttuurimuotoa kutsutaan urheilussa kuningaslajiksi. Miljoonat eurooppalaiset, ja tuhannet suomalaiset, puhumattakaan muiden mantereiden jalkapallofaneista, seuraavat vuoden ympäri Euroopan ammattilaisliigoja, Mestareiden liigaa sekä Euroopan jalkapalloliiton muita omia kilpailuja.   

Samoin kuin Turun taitavat filharmonikot tarvitsevat taiteensa tuottamiseen ajanmukaiset harjoitteluolosuhteet, myös Bundesliigan mestaruudesta pelaavan Lukas Hradeckyn ja muiden Turusta Huuhkajapaitaan ponnistaneiden jalkapallolähettiläiden paikalliset palloiluperilliset ansaitsevat areenan, jossa harjoitella, kehittää taitojaan sekä luoda koko elämän kantavia sosiaalisia suhteita. Ja mikä vähintään yhtä tärkeää, järkevästi yhdessä eri käyttäjätahojen kanssa suunniteltuna, Uusi Impivaaran jalkapallohalli täydentää loistavasti Impivaaran uimahallin, liikuntakeskuksen kuntoratojen ja muiden liikuntapalvelujen tuottajien ympärivuotista matalankynnyksen liikuntatarjontaa.  

 

”Samoin kuin Turun taitavat filharmonikot tarvitsevat taiteensa tuottamiseen ajanmukaiset harjoitteluolosuhteet, myös Bundesliigan mestaruudesta pelaavan Lukas Hradeckyn ja muiden Turusta Huuhkajapaitaan ponnistaneiden jalkapallolähettiläiden paikalliset palloiluperilliset ansaitsevat areenan, jossa harjoitella, kehittää taitojaan sekä luoda koko elämän kantavia sosiaalisia suhteita. Ja mikä vähintään yhtä tärkeää, järkevästi yhdessä eri käyttäjätahojen kanssa suunniteltuna, Uusi Impivaaran jalkapallohalli täydentää loistavasti Impivaaran uimahallin, liikuntakeskuksen kuntoratojen ja muiden liikuntapalvelujen tuottajien ympärivuotista matalankynnyksen liikuntatarjontaa.”  

Impivaaran Hradecky Areenan (Uuden Musiikkitalo Fuugan) peruskivi muurattiin Turussa¹⁰ 

Turun uuden jalkapallohalli Hradecky Areenan (musiikkitalo Fuugan) peruskivi muurattiin tiistaina 16. tammikuuta. Turku on tehnyt ja tekee lähivuosien aikana mittavia strategisia liikuntakulttuuri-investointeja. Jalkapallohalli (Musiikkitalo) on niistä tähän asti merkittävin. Talo valmistuu vuonna 2026.

Turun pormestari Minna Arve korostaa, että Turun liikuntakulttuuri-investoinnit ovat kansallisestikin poikkeuksellisen merkittäviä. Ne vahvistavat Turun elinvoimaisuutta ja ovat myös panostuksia turkulaisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

– Kaupunkina olemme tehneet ja tulemme lähivuosien aikana tekemään mittavia strategisia liikuntakulttuuri-investointeja, joista yksi keskeisimmistä on tämä upea Impivaaran jalkapallohalli (musiikkitalo Fuuga). Me investoimme mittavasti liikuntakulttuuriin, koska me uskomme sen potentiaaliin luoda laajempaa toimeliaisuutta, elinvoimaa ja hyvinvointia turkulaisille ja Turkuun. Kyse on lopulta siitä, että liikuntakulttuuri ei ole vain hyvien aikojen luksusta, vaan se on hyvien aikojen luoja. Siksi Turku panostaa liikuntakulttuuriin nyt ja tulevaisuudessa, painottaa pormestari Arve.

Fuugan muuraustilaisuudessa jalkapallohallin (musiikkitalon) peruskirjan luki Turun kulttuuri- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Petra Peltonen. Perustuksiin talletettiin teräslieriössä muun muassa peruskiven muurauspäivän sanomalehtiä, Suomessa käytössä olevat eurokolikot sekä Turun filharmonisen orkesterin kevään 2024 kausiesite ja orkesterin uusin cd-levy.

LiikuntaKulttuuriin sijoittaminen kannattaa

Turku haluaa varmistaa paikkansa kilpailukykyisenä matkailukohteena kotimaan matkailussa ja edistää nousuaan varteenotettavaksi kansainväliseksi matkailukohteeksi. Uudet liikuntakeskukset (kulttuurilaitokset), kuten Hradecky Areena (musiikkitalo Fuuga), tukevat jo olemassa olevaa luovan talouden yritystoimintaa sekä mahdollistavat myös kokonaan uuden toiminnan.

– Turussa on ymmärretty liikuntakulttuurin voima. Monipuolisesti liikuntatapahtumille (kulttuuritapahtumille) tilat tarjoava Hradecky Areena (Fuuga) on erinomainen esimerkki investoinnista, joka kasvattaa alueellista elinvoimaa. Ennen kaikkea uuden jalkapallohallin (musiikkitalon) rakentaminen viestii siitä, että uskomme edelleen liikunnan (taiteen) voimaan tuoda ihmisiä yhteen ja luoda toivoa, sanoo peruskiven muuraustilaisuudessa puhunut tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala…

1. https://www.ts.fi/uutiset/6173074 ↩︎
2. https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/mita-kulttuurilla-tarkoitetaan ↩︎
3. https://www.turku.fi/uutinen/2022-04-28_turku-antoi-kulttuurilupauksen-nyt-taiteen-ja-kulttuurin-aika ↩︎
4. https://www.turku.fi/liikuntapaikkasuunnitelma-2029-valmistunut ↩︎
5. https://suburbanturku.wordpress.com/2022/04/04/karkihankkeiden-kabinettimonopolipeli-kaynnissa-korvaako-yksityinen-artukainen-impivaaran-kunnalliset-liikuntapaikat/ ↩︎
6.  https://www.ts.fi/lukijoilta/6220738 Uusi jalkapallohalli on Turussa välttämättömyys, 25.1.24 ↩︎
7.  https://www.ts.fi/lukijoilta/6220738 Uusi jalkapallohalli on Turussa välttämättömyys, 25.1.24 ↩︎
8. https://www.turku.fi/uutinen/2024-01-18_turun-kaupungin-liikuntapaikkojen-ja-palveluiden-kavijamaarat-jatkoivat-reipasta ↩︎
9. https://tfo.fi/fi/uutiset/2024-01-11_tfon-vuosi-2023-oli-menestyksekas-ja-taynna-tapahtumia ↩︎
10. https://www.musiikkitalofuuga.fi/uutinen/2024-01-16_uuden-musiikkitalo-fuugan-peruskivi-muurattiin-turussa ↩︎

Keisari Franz – aikansa FB5

Syntyi ’45 sotasyyllisten Saksaan, oli nostamassa maalaisseura Bayernin ensin Bundesliigaan (’65) ja pian Euroopan parhaaksi seuraksi (’74, ’75, ’76). Johti kapteenina Münchenin ’74 MM-finaalissa Saksan Liittotasavallan voittoon Johan Cruyffin johtaman Hollannin totaalijalkapallosta ja antoi saksalaisille uskoa jälleenrakennukseen. Teki Pelén ja Cruyffin kanssa Cosmoksessa ”Messit” ja herättivät USA:n kuningaslajiin. Johti päävalmentajana Berliinin muurin murtumisen myötä uudelleenyhdistyneen Saksan ’90 maailmanmestariksi.

Useimmilla, tai ainakin monilla lapsilla lienee esikuvia, joiden mallin mukaan otetaan elämän itsenäisempiä alkuaskelia. Omassa lapsuudessani, 1970-luvun Suomen Turussa, maailmankuvani muokkaantui Koulukadun kotipiiriin, Puolalan koulun sekä Mikaelin puiston kentällä koettujen pelien ja leikkien kautta.

Kotitaloamme vastapäätä sijainneella Mikaelin sivukirjastolla oli myös suuri rooli maailman avaamisessa kun internetistä ei ollut tietoakaan ja televisiossakin vain pari kanavaa. Peppi Pitkätossu oli suuri sankari tasapuolisesti niin tytöille kuin pojille. Samoin sarjakuvahahmot Asterix ja Tintti, sekä näiden omalaatuiset ”sidekickit” Obelixista kapteeni Haddockiin ja professori Tuhatkaunoon. Realistisempaa kylmän sodan ajan kirjallisuutta ostettiin koulun jälkeen Rauhankadun antikvariaatista. Korkeajännityksissä saksalaiset olivat pahiksia ja britit pelastivat maailman.

Ei keisari Franzkaan ollut erehtymätön. Muistan kuin eilisen, kun silloinen Tsekkoslovakia kaatoi kesämökin mustavalko-tv:n ruudulla Antonin Panenkan hämmentävällä rangaistuspotkulla Münchenin maailmanmestarit ’76 EM-finaalissa. Ja vuosikymmen myöhemmin, ’86 Meksikon MM-kisoissa valmentajana nuori Franz kärsi jälleen loppuottelussa kirvelevän tappion. Tällä kertaa vastassa oli puolivälierissä britit Jumalan kädellä kaatanut mies nimeltä Maradona.

2000-luvulla Franz Beckenbauer toimi Bayernin presidenttinä sekä neuvotteli Saksalle vuoden 2006 maailmanmestaruuskisojen isännyyden. Rooli kisojen hakutoimikunnan puheenjohtajana toi myös kielteistä julkisuutta kansainväliseen jalkapalloliittoon liitettyjen lahjusepäilyjen takia.

Itse kisat olivat suuri menestystarina. Isäntämaa oli keväällä kisojen alla pudonnut FIFA rankingissa saksalaisittain ennenkuulumattomasti TOP 20:n ulkopuolelle, mutta lopulta Jürgen Klinsmannin nuori joukkue ylsi pronssitilalle kaatamalla Portugalin. Italian maailmanmestaruusjuhliin päättynyt Berliinin loppuottelu muistetaan myös Materazzi-episodista, jossa Zinedine Zidane menetti totaalisesti itsehillintänsä ja päätti upean maajoukkueuransa ulosajoon ja rangaistuspotkukilpailussa kärsittyyn finaalitappioon.

Saksassa vuoden 2006 kotikisat tunnetaan ”Kesäsatuna” – Sommermärchen. Ohjaaja Sönke Wortmann ohjasi kisoista dokumenttielokuvan, joka sai ensiltansa 3. lokakuuta, Saksan yhtenäisyyspäivänä. Marraskuun lopulla elokuvan oli nähnyt noin neljä miljoonaa katsojaa ja Deutschland. Ein Sommermärchen on Saksan elokuvahistorian kaupallisesti menestynein dokumenttielokuva.

Wortmannin elokuvan nimi on viittaus saksalaisrunoilijan Heinrich Heinen Saksanmaa: Talvinen tarina (Deutschland. Ein Wintermärchen) -teokseen vuodelta 1844. Globaalin jalkapallojuhla ja kansoja yhdistävä kuukauden kesäfestivaali kuvataan kontrastina ironiasta ja satiirisesta tyylistä tunnetun Heinen melankoliseen kuvaukseen Saksasta.

Hieman samaan tapaan, sodanjälkeisen Saksan talousihmeeseen ja konemaiseksi kuvattuun Saksan jalkapallomaajoukkueeseen Franz Beckenbauer toi luovuutta ja loistetta. Keisari Franz pystyi pelaamaan mitä tahansa pelipaikkaa. Hän itseasiassa loi huippuvuosinaan kokonaan uuden pelipaikan ja pelitavan joukkueelleen. Pelatessaan Liberona Beckenbauer yhdisti aiemman roolinsa keskikentän pelintekijänä keskuspuolustajaan, jolla oli vapaus osallistua pelinrakentamiseen ja hyökkäysnousuihin.

Kun saksalainen media, ylin valtiojohto ja jalkapalloa rakastava kansa muistelevat 7.1.24 Salzburgissa menehtynyttä keisariaan, kuvaillaan Franz Beckenbaueria sanalla ”Lichtgestalt”. Johtuuko siitä, ettei suomalaisesta, tai muualtakaan jalkapallomaailmasta löydy Franz Beckenbauerin kaltaista lajin edustajaa, kuvauksen kääntäminen suomeksi on vaikeaa.

Puhutaan ihmisestä, joka saavutti kuningaslajissa kaiken, muutti ja elävöitti peliä sekä toi valoa, loistoa ja tulevaisuuden uskoa menneisyyden hallinnan (Vergangenheitsbewältigung) kanssa kamppaileville Saksan suurille ikäluokille. Ja siinä sivussa suurta kunnioitusta ja arvostusta ulkomailla.

Artikkelikuva yhdeksän vuotiaan ihailijan mustavalkoisesta taideinstallaatiosta vuodelta 1974.

Joukkueurheilu – #MeToo

Päävalmentaja on vapautettu sopimuksestaan välittömästi¹. Seurajohtaja piinasi naisia vuosikausia². SM-liigan pomo puhuu raiskauskohuista³. Huoli jääkiekon tulevaisuudesta ja toimintakulttuurista ajoi Erkka Westerlundin jääkiekkoliiton puheenjohtajakilpaan⁴.

Me too -liikkeen juuret ulottuvat vuoteen 2006, jolloin nuorisojärjestö Just Be Inc.:n perustaja Tarana Burke käynnisti seksuaalista häirintää vastustavan kampanjan. Ruohonjuuritason liikkeen tavoitteena oli tavoittaa seksuaalisen hyväksikäytön uhreja vähäosaisissa yhteisöissä⁵.

Runsas vuosikymmen myöhemmin liikkeestä kehittyi näyttelijä Alyssa Milanon twiittauksen kautta seksuaalista ahdistelua vastustava globaali kampanja.

Elokuva- ja viihdemaailman epäkohdista ja ahdistelusta huomio on sittemmin kiinnittynyt myös häiritsevään käytökseen mm. opiskelu- ja korkeakoulumaailmassa, uskonnollisissa yhteisöissä sekä talouden, hallinnon ja politiikan piirissä.

Urheilu ei tietenkään ole häirinnästä vapaa osa yhteiskuntaa. Maailmanlaajuisesti ehkä tunnetuin tapaus on ollut Yhdysvaltojen voimistelumaajoukkueen lääkäri Larry Nassarin vuosikymmeniä kestänyt seksuaalinen väkivalta lapsia ja nuoria naisvoimistelijoita kohtaan. Uhrien joukossa on ollut mm. kaikkien aikojen menestynein telinevoimistelija Simone Biles.

”Huippu-urheilijat ovat nykypäivänä merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia, joiden mainetekoja, mutta myös pelikenttien ulkopuolista käytöstä ja puheita tarkkaillaan paparazzi-armeijojen kameroilla sekä miljoonien some-seuraajien ehtymättömällä mielenkiinnolla.”

Joukkue- ja palloilulajien viime aikojen kiistatta näkyvintä Me too -keskustelua on käyty Espanjan naisten maailmanmestarijoukkueen ympärillä. Jo syksyllä 2022 15 maajoukkueen pelaajaa ilmoitti, etteivät pelaa enää maajoukkueessa, ellei päävalmentaja Jorge Vilda saa potkuja.

Suureksi yllätykseksi Espanja voitti elokuussa 2023 maailmanmestaruuden Vildan johdolla. Ns. Rubiales skandaali vei kuitenkin huomion mestaruusjuhlinnalta. Espanjan jalkapalloliiton puheenjohtaja Luis Rubiales suuteli maajoukkueen kapteeni Jennifer Hermosoa suulle MM-loppuottelun jälkeen. Rubiales vähätteli tapahtunutta, mutta kohu jatkui päiväkausia kunnes Hermoso ilmoitti tehneensä rikosilmoituksen ja myös UEFA:n varapuheenjohtajana toiminut jalkapallovaikuttaja kertoi eroavansa puheenjohtajan tehtävistä.

Huippu-urheilijat ovat nykypäivänä merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia, joiden mainetekoja, mutta myös pelikenttien ulkopuolista käytöstä ja puheita tarkkaillaan paparazzi-armeijojen kameroilla sekä miljoonien some-seuraajien ehtymättömällä mielenkiinnolla.

Samaan aikaan kun kunnianhimoiset Insta-ajan influensserit liimautuvat nousevien urheilutähtien läheisyyteen, nuori urheilija joutuu käsittelemään tätä kuuluisuuden ja menestyksen kääntöpuolta usein ilman tarvittavaa tukea tai elämänkokemusta.

”Samaan aikaan kun kunnianhimoiset Insta-ajan influensserit liimautuvat nousevien urheilutähtien läheisyyteen, nuori urheilija joutuu käsittelemään tätä kuuluisuuden ja menestyksen kääntöpuolta usein ilman tarvittavaa tukea tai elämänkokemusta.”

Omat haasteensa kohtaavat myös varttuneemmat valmentajat ja urheilujohtajat. Letkautukset ”pukukoppipuheista” tai urheilumaailman erivapauksista eivät enää kestä päivänvaloa ja joukkueurheilussa on otettava vakavasti vaatimukset yhteiskuntavastuullisuudesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta.

Monessa urheiluyhteisössä puhutaan juhlapuheissa kauniisti yhteiskuntavastuusta, mutta tekoja tarvitaan myös käytännön tasolla. Yhteisön jäseniä on kuunneltava ja epäkohtiin on puututtava. Viipymättä ja avoimesti. Selittely tai vastuunpakoilu ei enää riitä.

”Omat haasteensa kohtaavat myös varttuneemmat valmentajat ja urheilujohtajat. Letkautukset ”pukukoppipuheista” tai urheilumaailman erivapauksista eivät enää kestä päivänvaloa ja joukkueurheilussa on otettava vakavasti vaatimukset yhteiskuntavastuullisuudesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta.”

Tänään 10.11. suomalaiset seuraavat presidentti Martti Ahtisaaren valtiollisia hautajaisia. Nobelin rauhanpalkinnolla palkitun valtiomiehen ja rauhanvälittäjän siunannut emerituspiispa Eero Huovinen on kuvaillut maamme kymmenettä presidenttiä sanoin suoruus, avoimuus ja läpinäkyvyys.

Ja omassa puheessaan Helsingin tuomiokirkossa presidentti Sauli Niinistö kuvaili Martti Ahtisaarta matalien hierarkioiden mieheksi.

Ehkäpä Martti Ahtisaaren perintöä ja ominaisuuksia voidaan hyödyntää, jotta suomalaiselle yhteiskunnalle mittaamattoman arvokas joukkueurheilu ja seuratoiminta olisivat entistäkin oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoista. Tai nykypäivän kielellä ilmaisten, inklusiivista.

1.  Inter antoi potkut päävalmentaja Jarkko Wissille maanantaina, Turun Sanomat, 7.11.23 ↩︎
2. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009980354.html Viestit kertovat: vaasalainen seurajohtaja piinasi naisia vuosikausia, Helsingin Sanomat, 10.11.23
   ↩︎
3. https://www.iltalehti.fi/smliiga/a/289ac42d-7514-4fd5-a1fe-ea87df3653e8 Nyt SM-liigan pomo puhuu raiskauskohuista, Iltalehti, 20.10.23 ↩︎
4. https://yle.fi/a/74-20057679 “Meidän kansakunta ei voi hyvin tällä hetkellä” – Erkka Westerlund lähtee Jääkiekkoliiton puheenjohtajakilpaan, Yle, 30.10.23 ↩︎
5. https://www.huffpost.com/entry/the-me-too-campaign-was-created-by-a-black-woman-10-years-ago_n_59e61a7fe4b02a215b336fee ↩︎

Turkulaisen palloilun perikuva ja liikunnallisuuden esikuva – arvostuksen aika!

Turun Palloseura juhli viime vuonna näyttävästi 100-vuotista historiaansa turkulaisen urheilun lippulaivana. Turku on mustavalkoinen, kuulee usein sanottavan.

Mutta vuosisataiseen seurahistoriaan mahtuu myötä- ja vastatuulta, sekä monenlaista suunnanmuutosta. Ehkä seuran suurin menestystekijä onkin ollut mukautua maailman muutoksiin sekä ylläpitää yhteyttä ja yhteenkuuluvuutta turkulaisiin nostamalla eri lajien huipulle katkeamattoman ketjun oman kaupungin kasvatteja.

Kun vasta vuonna 1995 perustettu TPS Salibandy juhlisti monilajiseuran juhlavuotta menestyksekkäimmin sekä miesten että naisten Suomen mestaruuksilla, TPS:n historiassa jalkapalloilu hallitsi raitapaitojen ensimmäisiä vuosikymmeniä.

Kuningaslaji saapui Suomeen jo 1890-luvulla muutoinkin Turkua muokanneen skotlantilaisen Crichtonin telakkasuvun sekä mm. Turun Urheilupuiston isänä tunnetun August Blombergin toimesta. 1900-luvun alkuvuosikymmeniä hallitsi kolmeen Suomen mestaruuteen ja viiteen hopeaan vuosina 1910-1924 yltänyt ÅIFK ja Turun Palloseuran perustamiseen syksyllä 1922 liittyykin kansallistunnetta ja kielipolitiikkaa. 

“Turun Urheiluliiton ja Riennon piiristä koostui ryhmä miehiä, jotka lähtivät ajamaan suomalaista palloilun erikoisseuraa Turkuun. Kysymys oli nimenomaan porvarillisesta seurasta, sillä kansalaissota oli jakanut yhteiskunnan myös urheilussa pahasti kahtia.” ¹ 

Jalkapallossa TPS saavutti valtakunnallisesta mittavaa menestystä jo ennen sotia, mutta mustavalkoisten toistaiseksi menestyksekkäin kultakausi käynnistyi 1960-luvun jälkipuolella ja jatkui Tepsin toistaiseksi viimeiseen Suomen mestaruuteen vuonna 1975. Vielä 1960-luvun alkupuolella TPS oli hieman kuluneen vuosikymmenen tapaan ajautunut hissijoukkueeksi Mestaruussarjan ja Suomensarjan välillä, mutta Rainer Forssin valmentajakaudella TPS kohosi valtakunnan ykköseksi ja turkulaiset ylsivät vuosina 1968-1975 peräti neljään mestaruuteen.

Jääkiekon asema alkoi kohota 1950-luvulla ja dominoivaan rooliin TPS Jääkiekko kohosi 70-luvun SM-Liigan ja edustustason TuTo-fuusion sekä 1980-luvun lopun Turkuhallin uusien mahdollisuuksien ja tuplaantuneiden katsojalukujen kautta. Vuoteen 2001 mennessä TPS oli yltänyt Hannu Jortikan johdolla kahteen kolmen mestaruuden putkeen ja Turussa puhuttiin Midaksesta sekä dynastiasta.

Urheilupuiston, Kupittaan ja Impivaaran ikiliikkuja

Vaikka turkulaisessa ja laajemminkin suomalaisessa palloiluperinteessä pelaajat vielä muutamia vuosikymmeniä sitten saattoivat pelata ainakin peliuran alkuvuosina useampaa lajia, Turkuun ja Turun Palloseuraan yhdistetään täysin poikkeuksellisella tavalla yksi mustavalkoisten kulta-aikoihin kytkeytyvä monitaituri.

Vuonna 1948 syntynyt Timo Nummelin asui 1950-luvulla Itäisellä Pitkäkadulla ja sodanjälkeisessä Martinmäessä läheinen Urheilupuisto veti liikunnallisia lapsia magneetin lailla.

Kuva 1: Sepänkadun kansalaiskoulun luokkajoukkue

”Koulunkäynti merkitsi Timolle lähinnä välttämätöntä pahaa. Tosin lukujärjestyksestä löytyi myös ilonaihe: liikunta. Koulun jälkeen singahdettiin Urheilupuistoon, jonne oli matkaa koulun pihalta vain muutama metri.”²

”Siihen aikaan eivät vanhemmat todellakaan kuljettaneet poikiaan treeneihin eikä linja-autolla kuljettu, vaan pyörällä. Oivaa peruskuntoharjoittelua, josta Timo ei peliuransa aikana luopunut milloinkaan.”

Talvella Itäisellä Pitkäkadulla pelattiin tossupalloa ja maaleiksi kelpasivat vaatenyytit ja lumikokkareet. Ja kesäisin pelattiin palloa. Tai jonkinlaisella pallon kuorella, joka oli täytetty lumpuilla. 50-luvun lopulla martinmäkeläiset palloiljat pyöräilivät Kupittaanpuistoon ja astuivat urheiluseuramaailmaan. 

“Siihen aikaan eivät vanhemmat todellakaan kuljettaneet poikiaan treeneihin eikä linja-autolla kuljettu, vaan pyörällä. Oivaa peruskuntoharjoittelua, josta Timo ei peliuransa aikana luopunut milloinkaan.”

Lahjakkuus, peräänantamattomuus ja liikunnallinen elämäntapa tekivät Timo Nummelinista poikkeuksellisen suomalaisen palloilulegendan, joka on valittu ennennäkemättömästi sekä vuoden jalkapalloilijaksi (1968) että vuoden jääkiekkoilijaksi (1981). 23 kautta kestänyt jääkiekon pääsarjaura toi yhden mestaruuden ja yhteensä kahdeksan SM-mitalia. Runkosarjaotteluita kertyi lähes 700, mikä on komea määrä kun huomioidaan, että runkosarjapelien määrä on jatkuvasti kasvanut ja 2000-luvulla lähestulkoon kaksinkertaistunut Nummelinin peliajoista. A-maaotteluita kertyi 225 ja MM-kisoissa turkulainen edusti Suomea kahdeksan kertaa. 

Kuva 2: Veli-Pekka Ketola ja Timo Nummelin ensimmäistä kertaa maajoukkuetehtävissä yhdessä v. 1967.

Kuva 3: 100 000 markan viulusoolo! Ensin soi Tapparan verkko, sitten viulu runkosarjan voiton kunniaksi.

Jalkapalloura jäi lyhyemmäksi, mutta sekin oli hohdokas. Ensin kolme perättäistä A-juniorien Suomen mestaruutta. Saavutus, johon vain toinen turkulainen ja TPS:n kunniagallerian jäsen nro 22 Teuvo Andelmin on yltänyt. Jalkapalloilu ylimmällä sarjatasolla päättyi jo 26-vuotiaana, mutta pitää kuitenkin sisällään yhdeksän Mestaruussarjakautta, 185 ottelua ja kolme Suomen mestaruutta (1968, 1971, 1972).     

Kuva 4: A-poikien kolmas perättäinen Suomen mestaruus.

Kuva 5: Timo Nummelin edusti Suomea A-maajoukkueessa sekä nuorten ja poikien maaotteluissa. Vuoden jalkapalloilijaksi hänet valittiin vuonna 1968.

Harrastusmaailma on muuttunut – ovatko yhteisölliset arvot rapautuneet? 

Kun sodanjälkeinen suurten ikäluokkien suomalainen yhteiskunta oli niukkuudestaan ja urheilun ideologisesta SVUL-TUL -kahtiajaosta huolimatta yhtenäiskulttuuri, tämän päivän lasten ja nuorten liikkumista vaikeuttavat ennen kaikkea harrastuskustannusten jyrkkä nousu ja yhteiskunnan eriarvoistuminen. Samaan aikaan kun hyväosaisten perheiden jälkeläisiä kuljetetaan, kustannetaan ja kannustetaan koko perheen voimalla osana brändättyä seurayhteisöä, liian monessa yksinhuoltaja- tai maahanmuuttajaperheessä pelkkä pelikenkien tai pallon hankkimiskulut aiheuttaa suurta murhetta. Ja yhä useammin  syrjäytymistä harrastuspiiristä. 

Harrastuskustannusten jatkuvasta kohoamisesta on käyty keskustelua jo vuosia³ ja kun perinteisesti matalan kynnyksen lajeiksi miellettyjen lentopallon, pesäpallon ja yleisurheilun vuosikustannukset ovat Urheilulehden tuoreen kyselytutkimuksen mukaan nousseet jo yli tuhannen euron, on yhteiskunnan eriarvoistuminen ja kaveripiiristä syrjäytyminen jo vakava ongelma⁴. Ja jalkapallossa, joukkuelajeista suosituimmassa, säännöllisin väliajoin julkaistaan surullisia tarinoita pelaajien, valmentajien ja etenkin kentän laidalla mielipiteitään laukovien vanhempien epäasiallisesta käytöksestä⁵. Eikä epäasiallinen käytös rajoitu vain kuningaslajin piiriin, samanlaista käyttäytymistä on havaittu myös mm. jääkiekon ja salibandyn piirissä.  

”Kun sodanjälkeinen suurten ikäluokkien suomalainen yhteiskunta oli niukkuudestaan ja urheilun ideologisesta SVUL-TUL -kahtiajaosta huolimatta yhtenäiskulttuuri, tämän päivän lasten ja nuorten liikkumista vaikeuttavat älylaitteiden ohella ennen kaikkea harrastuskustannusten nousu ja yhteiskunnan eriarvoistuminen.”

Eriarvoistuvassa yhteiskunnassa tarvitaan kunnallisia liikuntapanostuksia sekä liikunnallisia ja käytökseltään esimerkillisiä esikuvia

Turku haluaa profiloitua rohkeana, maan vanhimpana, [boldest city], eurooppalaisena kulttuurikaupunkina, jonka kärkihankkeina juuri nyt, 800 -vuotisjuhlien alla löytyvät mm. uusi musiikkitalo, elämyskeskus, raitiotien palautus sekä historian ja tulevaisuuden museo.

Kulttuurikaupunki on ollut myös urheilun ja liikunnan edelläkävijä. Siitä kertovat muun muassa jalkapallon Suomeen tuoneen August Blombergin mukaan nimetty aukio maan vanhimmassa kaupunkipuistossa Kupittaalla, olympiasankari Paavo Nurmen mukaan nimetty stadion, oma kansainvälinen yleisurheilukilpailu sekä Wäinö Aaltosen veistämä juoksijapatsas, jota toki turkulaiseen tapaan koitettiin siirtää nykyiseltä paikaltaan ties minne juoksijalegendan 100-vuotisjuhlallisuuksien alla.

Kuva 6: Paavo Nurmi Wäinö Aaltosen ikuistamana Turun Itäisellä Rantakadulla

”Kannustavia esimerkkejä ja esikuvia tarvitaan. Vihamielisen naapurin ohella suomalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia uhkaa elintapojen muutoksen myötä yleistynyt liikkumattomuus sekä sosiaaliset ongelmat eriarvoistumisesta syrjäytymiseen ja mielenterveyden horjumiseen.”

Kuten ei erilaisia kulttuurimuotoja, ei myöskään eri urheilulajeja tulisi asettaa arvojärjestykseen, saati toisiaan vastaan.

Yksin harjoittelemalla yhdeksään olympiakultaan yltänyt Paavo Nurmi oli oman tien kulkija, mutta myös vasta vuonna 1917 itsenäistyneen Pohjolan pienen kansan häikäisevän sotien välisen ajan olympiamenestyksen myyttinen johtotähti. Vähäpuheisen kestävyysjuoksijan ainutlaatuinen sitkeys ja voittokulku maailman kilpakentillä tuskin olivat mitätön taustatekijä ja kannustin kun kansakunta taisteli olemassaolostaan 1940-luvun talvi- ja jatkosodassa sekä sodanjälkeisessä hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa.

Nykypäivänäkin kansat taistelevat Euroopassa olemassaolostaan ja itsenäisyydestään. Kannustavia esimerkkejä ja esikuvia tarvitaan. Vihamielisen naapurin ohella suomalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia uhkaa elintapojen muutoksen myötä yleistynyt liikkumattomuus sekä sosiaaliset ongelmat eriarvoistumisesta ja syrjäytymisestä mielenterveyden horjumiseen.

Kulttuuri- ja urheiluperinteistään tunnetussa vanhassa pääkaupungissa on juuri käynnistetty uuden musiikkitalon rakennustyöt Itsenäisyydenaukiolla jokirannassa. Samaan aikaan, arvostettujen Turun filharmonikkojen tapaan, turkulainen liikuntaväki niin ikään toivoo, ja ennen kaikkea tarvitsee toiminnalleen välttämättömiä panostuksia elinkaarensa lopussa olevien harrastuspaikkojen uusimisen muodossa⁶. 

Kuntien laillinen velvollisuus tarjota kaikille ihmisille liikuntapaikkoja on linjattu valtakunnan  tasolla eduskunnan hyväksymässä liikuntapoliittisessa selonteossa ja Turussa suuntalinjat on myös jo määritetty vuoden 2016 liikuntapaikkauudistuksessa, jossa turkulaisten liikkumista tukee liikuntapaikkojen kärkikolmio Kupittaanpuisto-Urheilupuisto-Impivaara⁷. 

”Arvostettujen Turun filharmonikkojen tapaan, turkulainen liikuntaväki niin ikään toivoo, ja ennen kaikkea tarvitsee toiminnalleen välttämättömiä kunnallisia panostuksia elinkaarensa lopussa olevien harrastuspaikkojen uusimisen muodossa.”

Liikkumattomuus ja siihen liittyvät sosiaaliset ongelmat ovat suomalaiselle hyvinvointivaltiolle sekä suuri kansanterveydellinen että kansantaloudellinen uhka. Arkiseen, harrastukselliseen ja huipputason urheiluun ja liikkumiseen tarvitaan kannustavia esikuvia sekä panostuksia olosuhteisiin.

Paavo Nurmen yleisurheiluperinteitä Turussa jatkaa kaupungissa opiskeleva ja harjoitteleva seiväshypyn Euroopan mestari ja MM-mitalista Wilma Murto. Joukkuelajeissa turkulaisia lähettiläitä löytyy tämän päivän maailmanluokan pelaajista Mikko Rantasesta ja Lukas Hradeckystä menneiden vuosikymmenien mestareihin kuten veljekset Koivut ja Kiprsusoffit.  

Turkulainen pallopelien ja liikunnallisen elämäntavan ruumiillistuma Timo Nummelin on eräänlainen iätön linkki Paavo Nurmen yksilölajien kulta-aikojen ja joukkuelajien nousun välillä. Urheilupuistossa urheilutaipaleensa aloittanut ja Kupittaalla kansaa villinnyt viulunsoittaja on asunut viime vuosikymmenet Nättinummessa Impivaaran urheilukeskuksen kupeessa. Siellä, oman peliuransa ohessa, Timo Nummelin ja alueen muut vanhemmat jäädyttivät talkoilla läheistä pallokenttää sekä kannustivat liikkumaan omatoimisesti Impivaaran jää- ja jalkapallohalleissa. 

”Liikkumattomuus ja siihen liittyvät sosiaaliset ongelmat ovat suomalaiselle hyvinvointivaltiolle sekä suuri kansanterveydellinen että kansantaloudellinen uhka. Arkiseen, harrastukselliseen ja huipputason urheiluun ja liikkumiseen tarvitaan kannustavia esikuvia sekä panostuksia olosuhteisiin.”

Kuva 7: Timo Nummelin kotioloissa.

”Turkulainen pallopelien ja liikunnallisen elämäntavan ruumiillistuma Timo Nummelin on eräänlainen iätön linkki Paavo Nurmen yksilölajien kulta-aikojen ja joukkuelajien nousun välillä.”

Kun Suomessa ymmärretään laajemmin liikunnallisten esikuvien yhteisöllinen merkitys sekä osaamme antaa menneille mestareille ansaitsemaansa arvostusta ja kunnioittaa vasta nousevien roolimallien yhteiskunnallista vaikutusta, otetaan suuri suomalainen askel henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin saralla. 

Menneitä mestareita voi suuren maailman tapaan muistaa patsailla ja plakaateilla⁸ tai sitten kunnioittaa Paavo Nurmen tapaan stadionin nimellä. Äskettäin 75 vuotta täyttänyt Timo Nummelin varmastikin ansaitsi Turussa jonkinlaisen huomionosoituksen. Paikaksi sopisi sekä Kupittaanpuisto tai Impivaara, miksei myös Urheilupuistokin. Ja kun etenkin jalkapallossa maailmalla on tapana nimetä areenoja tai stadionin osia lajisuuruuksien mukaan, tarjoaa Turun liikuntapaikkauudistus mahdollisuuden kehittää uudistusta tarvitsevia julkisia liikuntatiloja tai yksityisten toimijoiden kanssa toteutettavia olosuhdehankkeita ansioituneiden liikuntalähettiläiden nimissä⁹.  Kupittaanpuiston tänä vuonna uusittu Veritas Stadion tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia etenkin kun areenasta on tullut sekä Pikkuhuuhkajien että Helmareiden kotikenttä¹⁰. 

Kuvat 8, 9, 10: Helmarit Kauppatorilla. Turun Veritas Stadion on sekä Pikkuhuuhkajien että Helmarien kotiareena.

”Kun Suomessa ymmärretään laajemmin liikunnallisten esikuvien yhteisöllinen merkitys sekä osaamme antaa menneille mestareille ansaitsemaansa arvostusta ja kunnioittaa vasta nousevien roolimallien yhteiskunnallista vaikutusta, otetaan suuri suomalainen askel henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin saralla.”

Vaikka Timo Nummelin palkittiin vuosikymmen sitten Länsi-Turun asukasyhdistyksen toimesta “liikuttavimpana länsiturkulaisena”¹¹, vaatimaton “Nättärin Numppa” varmasti ansaitsisi kotikaupungissaan laajempaakin tunnustusta ansioistaan. 

Kun Numppa toistaiseksi viimeisiä kertojaan ”eläköityi” pelikentiltä, toinen suuri turkulainen liikunnan ja joukkueurheilun edelläkävijä Juhani ”Juuso” Wahlsten kuvaili pitkäaikaista pelikaveriaan seuraavin sanoin:

”On kunnia-asia, että suomalaisen urheilun piirissä on kasvanut sellainen palloilija, taistelija, joka antaa ja ottaa vastaan eikä rutise. Miehen itsetunto on valtava. Hän tulee itsensä kanssa toimeen hyvin ja on varma tavastaan tehdä työtä rakastamansa lajin parissa, vaikka itse pelin ulkopuolella onkin kenties hieman arka. Hän on sataprosenttisen aito ilman tämän päivän mediapellen ulkokuorta.”¹²

Kuva 11: Timo Nummelin Impivaarassa

”Vaikka Timo Nummelin palkittiin vuosikymmen sitten Länsi-Turun asukasyhdistyksen toimesta ”liikuttavimpana länsiturkulaisena”, vaatimaton ”Nättärin Numppa” varmasti ansaitsisi kotikaupungissaan laajempaakin tunnustusta liikunnallisista ansioistaan sekä ainutlaatuisesta ja esimerkillisestä urastaan lojaalina Turun palloilulähettiläänä.”

Kuvat 1-5, 7, 11 Elämäni Pelikentät kirjasta.

1. Heikki Mäki & Eero Toivola, Kultaiset vuodet, Turun Palloseura 1922-1997, 1997 ↩︎
2. Turkka Talonen & Esa Silander, Elämäni pelikentät – Timo Nummelin muistelee, 1997 ↩︎
3. https://suburbanturku.wordpress.com/2016/09/13/onko-lasten-urheilun-tarkoitus-tana-paivana-hamartynyt/ ↩︎
4. https://www.is.fi/urheilulehti/parhaat/art-2000009457342.html Äiti harkitsi äärimmäisiä toimia lapsensa puolesta – näin harrastamisen järkyttävät hinnat piinaavat perheitä, 18.3.23 ↩︎
5. https://yle.fi/a/74-20049033 Oskari Tanhuanpää, 15, kuuli vastustajan haukkuvan tuomaria huoraksi – huutelu lisääntyy katsomossa ja kentällä lasten joukkuepeleissä, 21.9.23 ↩︎
6. https://suburbanturku.wordpress.com/2022/10/12/turku-tiivistyy-ja-uudistuu-uhkana-alueellinen-ja-sosiaalinen-eriarvoistuminen-seka-liikuntapaikkojen-ulkoistaminen-jopa-katoaminen/ ↩︎
7. https://suburbanturku.wordpress.com/2023/08/08/turkulaisten-liikkumattomuuteen-laakkeet-ulkoistetun-harrastamisen-artukaisten-mallista-ja-harrastekortista/ ↩︎
8. https://suburbanturku.wordpress.com/2022/07/31/saksa-suree-uns-uwen-lahtoa-ymmarretaanko-suomessa-seuralojaalien-legendojen-arvo/ ↩︎
9. https://suburbanturku.wordpress.com/2020/01/29/hradecky-areena-impivaaraan/ ↩︎
10. https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/turun-veritas-stadion-on-pikkuhuuhkajien-kotipesa-syksylla-2023 ↩︎
11. https://aamuset.fi/artikkeli/1611548718 Länsikeskus Cup päätti Länsi-Turun Kaupunginosaviikon – Timo Nummelin palkittiin liikunta-ansioistaan ↩︎
12. Turkka Talonen ja Esa Silander, Elämäni pelikentät, 25.6.1996 ↩︎