Jalkapallon helteinen heinäkuu 2018

Helteinen heinäkuu on ollut jalkapallon täyttämä. Jopa Suomessa, jossa jalkapalloväellä on paradoksaalisesti tapana pitää peli- ja treenitaukoa, kun nurmikentät ovat vehreimmillään ja junnupelaajat kesälomalla.

Heinäkuun alkupuolisko oli suurta MM-kisahuumaa, joka toi kisakatsomoihin ja television äärelle niin fanaattiset futiksen ystävät kuin kuningaslajiin skeptisemmin suhtautuvia seuraajia. Pelin vetovoima perustuu suuresti lajiin liittyvällä draamalla, tunnetilojen voimakkailla vaihdoksilla ja sarjakuvasankarin statuksella kisoissa kilpailevien kiiltokuvatähtien voimasuhteiden vaihtuvuuteen ja heittelehtimiseen kultaisen kengän tavoittelijasta epäonnistujaan tai peräti lajia yliteatraalisuudellaan häpäisevään antisankariin.

Kilpailevilla kansakunnillakin on omat historialliset taakkansa tai sympatiaa herättävät tekijänsä. Päättyneissä kisoissa poikkeuksellista oli niin monen suuren jalkapallomaan karsiutuminen jo varhaisessa vaiheessa. Rationaalinen Ruotsi, jota niin voimakkaasti kadehditaan lahden tällä puolella, pudotti yksin, ja ilman Zlatania, ensin karsinnoissa totaali- ja tikitakajalkapallon emämaa Hollannin, seuraavaksi jatkokarsinnassa suuren Italian, ja oli sitten vielä alkulohkossa edesauttamassa ehkä MM-kisahistorian suurinta yksittäistä yllätystä – Ikimenestyjä Saksan karsiutumista alkulohkossa. Kun vielä Messin kentällä ja Maradonan katsomosta johtama Argentiina hyytyi ja Brasilia pysähtyi belgialaiseen taktiseen brillianssiin, olivat mitalipelit avoinna uusille yrittäjille.

 

Vaikka Ranska on tasaisuudellaan, MBappén, Pogban ja Kantén kaltaisilla nuorilla tähdillään sekä pragmaattisella pelitavallaan ansaittu mestari ja myös tulevaisuuden joukkue, olivat mitalipelien uudet maat – Belgia, Englanti ja Kroatia – ehkäpä ranskalaisiakin suuremmassa roolissa yllätyksellisen ja totutuista valta-asemista poikkeavan turnausilmapiirin synnyttämisessä? Vaikka kilpailu jalkapallon huipulla kiristyy vuosi vuodelta, voidaan ”uusien maiden” ja myös pohjoismaiden hyvää menestystä silti pitää rohkaisevana kehityssuuntana myös Suomifutikselle?

 

UEFA U19 EM-lopputurnaus

Heti Moskovan MM-finaalin jälkeen, Suomi ja Pohjanmaa nousivat eurooppalaisen futisväen huomion harvinaislaatuiseksi kiintopisteeksi. Seinäjoki ja Vaasa isännöivät uusilla stadioneillaan alle 19-vuotiaiden EM-kisoja, joissa isäntämaa sai kovassa alkulohkossaan vastaansa suursuosikit Italian ja Portugalin sekä hyvää tuloskuntoa osoittaneen Norjan.  Vaikka kisojen katsojaluvut jäivät reilulla kymmenellä tuhannella tavoitteesta ja ottelut olisivat ansainneet syvällisempää media-analyysiä, toi Ylen televisiointi kisat suorana suomalaisen futisväen koteihin.

Asiantuntevista Ylen otteluanalyyseistä huolimatta Suomen joukkueen esiintyminen turnauksessa otettiin kotikatsomoissa vastaan varsin ristiriitaisin arvioin. Kun ensimmäisessä ottelussa hehkutettiin poikkeuksellista pallonhallintapeliä lajin suurmaata (Italia) vastaan, jo toisessa pelissä Norjaa vastaan kaivettiin esiin vanhat kansalliset traumat viime hetken sulamisesta mm. Islantia ja Unkaria vastaan. Vaikka Norja-ottelun viimeisillä minuuteilla varmasti tehtiinkin taktisia virheitä, ei Suomi ole ainoa maa, joka on kärsinyt kirveleviä tappioita ottelujen loppuhetkillä. Myös Venäjän MM-kisoissa maalinteko ajoittui voimakkaimmin ottelun viimeiselle vartille ja ennen kaikkea lisäajalle[i].

Itse toivoisin, että Suomen U19-joukkueen kisasuorituksia peilattaisiin enemmän suhteessa Euroopan kilpailutilanteeseen, Suomen turnausvastustajiin sekä maajoukkueen suorituksiin ennen EM-kisoja. Vaikka kisojen tuloksellisena saldona on lohkon jumbosija ilman pisteitä, on aiheellista huomioida, että Suomi kohtasi turnauksen ykkösen ja kakkosen sekä turnauksen alla menestyksekkäästi pelanneen ja keväällä Saksan suurinumeroisesti voittaneen Norjan[ii]. Lajin mahtimaat Espanja, Hollanti ja Saksa eivät edes selviytyneet karsinnoista kisoihin. Eivätkä Suomen ottelut ennen turnausta ja useita suurinumeroisia tappioita seurannut valmennusjohdon vaihdos varmastikaan antaneet aihetta odottaa isänniltä voittokulkua Pohjanmaalla[iii]. Kokonaisuutena pikkuhuuhkajien peli oli ajoittain monipuolista, johtavat pelaajat (ennen kaikkea Ylätupa, Stavitski, Mohamed, Oksanen) osoittivat pysyvänsä maanosan huipun vauhdissa ja muutamat muutkin väläyttelivät lupauksia antavasti. Myös haastatteluista välittynyt pelaajien itseluottamusta uhkuva asennoituminen ja voitontahto oli rohkaisevaa.

IMG_20180731_194943 (2)

Suomen U19-maajoukkueen kapteeni Saku Ylätupa siirtyi kesällä 2017 Ajaxiin kolmen vuoden sopimuksella.

 

33. Ystävyyskaupunkiturnaus (C14)

Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Turussa pelattiin jo 33. kertaa kansainvälistä Ystävyyskaupunkiturnausta C14-ikäluokassa. Siis ikäluokassa, jonka suomalainen parhaimmisto kokoontui kesän alussa Eerikkilän huuhkajapäiviin ja josta valikoidaan syksyn ja talven edetessä Suomen nuorin poikamaajoukkueryhmä[iv]. Ystävyyskaupunkiturnaus on ollut perinteisesti hyvätasoinen ja nytkin edustettuna oli HJK:ta lukuun ottamatta ELL-mitalisarjan kärkijoukkueet ja useita varsin koviakin kansainvälisiä joukkueita.

Helteisissä olosuhteissa pelattu turnaus ei tällä kertaa synnyttänyt suuria tuloksellisia yllätyksiä. Turnauksen neljätoista kertaa voittanut suursuosikki Pietarin Zenit taipui avauspäivän ystävyysottelussa Fortuna Kölnille, mutta eteni varsinaisessa turnauksessa konemaisesti loppuotteluun ilman tappioita. Ainoastaan TPV kykeni maalintekoon pietarilaisia vastaan 2-2 tasapelissä. Kaavion toisella puolella viime vuodet HJK:n kanssa kansallisesta kärkipaikasta kisannut Käpylän Pallo eteni lähes yhtä vakuuttavasti kohti Veritas Stadionin loppuottelua. Isäntäkaupungin menestystoiveet oli ladattu FC Interille, joka oli vienyt oman alkulohkonsa ykköspaikan vakuuttavalla 5-1 voitolla Fortuna Kölnistä. Loukkaantumisten ja lähestyvän Kai Pahlman -turnauksen aiheuttamien poissaolojen rasittamana turkulaiset eivät kuitenkaan kyenneet haastamaan kovalla tempolla aloittanutta Zenitiä ja hävisivät selvästi 6-0.

IMG_20180729_143832

Pronssiottelussa viime vuoden mestari TJK Legion löi Ajax Sarkkirannan rp-kilpailussa. 

 

Zenitin vasta välierissä kohdanneelle Ajax Sarkkirannalle turnaus oli nousujohteinen ja varmasti myös arvontaonnella oli vaikutusta pääsyssä pronssiotteluun viime vuoden mestaria, tallinnalaista TJK Legionia vastaan.  Ajax aloitti turnauksen 0-1 tappiolla KTP:lle, mutta ylsi mitalipeleihin kaatamalla IPS/PEPO:n ja FF Jaron.  Tallinnan Jalkapalloklubi vei lopulta pronssia rp-kilpailun jälkeen. Hyvätasoisessa loppuottelussa KäPa lähti heti alussa rohkeasti haastamaan pietarilaisia ja joukkue kykeni luomaan muutamia erinomaisia maalintekopaikkoja. Mutta ottelun edetessä fyysisesti vahva, juoksuvoimainen ja taitava Zenit osoittautui myös käpyläläisille liian kovaksi vastustajaksi. Pietarin ylpeyden 15. Ystävyyskaupunkiturnausvoitto tuli ansaituin 3-0 lukemin.

IMG_20180729_151054 (2)

Vaikka Kupittaanpuiston nurmikenttien kunto ja turnausjärjestelyt saivat vierailta kehuja, herättivät useammat viime hetkien poisjäännit kuitenkin keskustelua mahdollisista tarpeista uudistaa perinteikästä turnausta. Kotimainen ikäluokan kärki on varsin hyvin edustettuna, mutta varsinkin länsinaapurien poissaolo jättää Glasnostin ja Perestroikan aikoina alkaneeseen Ystävyyskaupunkiturnaukseen ehkä korostetun itäisen ja YYA-henkisen ilmapiirin. Turulla on kunnioitusta herättävä ystävyyskaupunkiverkosto myös läntisessä Euroopassa, joten ehkä lähitulevaisuudessa näemme turnauksessa myös vierailevia joukkueita esimerkiksi Aarhusista, Bergenistä tai Göteborgista? Kaupungin roolia ja näkyvyyttä turnauksessa voisi varmaan myös varsin helposti lisätä?

 

Jalkapallopelin ominaispiirteisiin niin World Cupissa, nuorten arvokisoissa kuin kansainvälisissä junioriturnauksissa kuuluu draama, tunnetilojen heittely sekä voittamisen ja häviämisen käsitteleminen niin yksilö- kuin joukkuetasolla. Vaikka suomalaiselle futisväelle onkin tänä päivänä ominaista väsymättömästi väitellä somessa eri koulukuntien ja teoreettisten näkökantojen puolesta, potkitaan ja pusketaan Suomifutista eteen- ja ylöspäin myös pelikentillä ja heinäkuun helteiden taittuessa.

 

Elokuun alussa, ennen syyskauden sarjapelien käynnistymistä, vuorossa ovat C- ja D-juniorien SPL-lopputurnaukset ikäluokissa 2003, 2004 ja 2005. Ottelujen ja pelaajien taso tulee olemaan kirjavaa, kuten se varmaan oli myös Mikkelin C Nuorten SM turnauksessa vuonna 1979. Osalle jalkapallo saattaa olla kauas taakse jäänyttä nuoruusvuosien elämää, joillekin se on tarjonnut pitempiaikaista vapaa-ajan viihdettä, mutta yllättävän moni lähes kolmen vuosikymmenen takaisista Mikkelin menijöistä ylsi kunnioitettavaan maajoukkue- ja ammattilaisuraan sekä myöhemmin valmennus- ja urheilun johtotehtäviin. On myös mielenkiintoista, että C-juniorien mestarijoukkue Kuusysin pelaajaluetteloon painetut nimet Hännikäinen, Lius, Törnvall löytyvät myös vuoden 1985 lahtelaisspektaakkelista, jossa Kuusysi kaatoi Euroopan Cupissa Neuvostoliiton ylpeyden Zenitin, silloisesta Leningradista[v]. Samoja nimiä löytyy myös Olympiastadionilla pelatun puolivälieräottelun pelaajaluettelosta, kun Steaua Bukarest kaatoi Kuusysin 1-0 ja eteni lopulta Euroopan Cupin finaaliin, jossa vastassa ollut Barcelona taipui rp-kisassa.  Suomen ylimmällä sarjatasolla 189 maalia tehnyt Lius oli myös Euroopan Cup-sarjan toiseksi paras maalintekijä kaudella 1985-6.

Alin kuva SPL D13-lopputurnauksesta, joka järjestettiin elokuussa 2017 Pajulahdessa. Loppuottelussa kohtasivat HJK ja KäPa.

 

Aika tulee näyttämään, yltääkö Ranskan mestarijoukkue vielä uusiin menestystarinoihin ja minkälaisille pelaajapoluille Pohjanmaan U19 EM-kisat, Ystävyyskaupunkiturnaus 2018 ja elokuun SPL-turnaukset tulevat osallistuvia pelaajanalkuja siivittämään. Ehkä Tornion Kai Pahlman -turnauksessa[vi] esiintyy Ismo Liuksen kaltainen armoitettu maalintekijä, joka nousee lähivuosina täydentämään Pohjanmaalla paljon maalipaikkoja luoneen pikkuhuuhkaja-joukkueen osaamista aikuisten tasolla. Ja vaikkei nousisikaan, elokuun SPL-turnaukset (D13-turnaus Jyväskylässä[vii], C14-turnaus 10.-12.8. Eerikkilässä[viii], tyttöjen ja II-tason lopputurnaukset löytyvät palloliiton sivuilta[ix]) kuten muutkin keskikesän junioritapahtumat tarjoavat osallistujilleen suuria, koko ihmiselämän kestäviä elämyksiä.

 

[i] https://www.statista.com/chart/14404/timing-of-goals-scored-at-the-fifa-world-cup/

[ii] https://www.uefa.com/under19/season=2018/matches/qualifying/#/mt/2018/03

[iii] https://www.palloliitto.fi/maajoukkueet/pojat/u19-1999/ohjelma-ja-tulokset/u19-1999-maajoukkueen-ohjelma-2017

[iv] https://suburbanturku.wordpress.com/2018/06/20/uudistettu-huuhkajaturnaus-tarkea-osa-suomalaisen-junnufutiksen-pelaajakehitysta/

[v] http://futbolgrad.com/finnish-winter-miracle-1985-kuusysi-vs-zenit/

[vi] http://kaipahlmanturnaus.com/joukkueet/

[vii] https://sites.google.com/view/spl-lopputurnaus18-p13

[viii] https://www.eerikkila.fi/valmennuskeskus/sha-jalkapallo/events-turnaukset/

[ix] https://www.palloliitto.fi/spl-nuorten-turnaukset

Mainokset

Tarvitaan koko yhteiskunta, jotta voidaan pysäyttää liikkumattomuuden ja lihavuuden ongelmien kasvu

Ylen aamu-tv esitti 5.7.18[i] ajatuksia ja huoltakin herättävän HUS:n tutkimuslääkäri Kirsi Pietiläisen haastattelun suomalaisten kansanterveyden kehityksestä, tai pikemminkin pitkäkestoisesta rapautumisesta.

Kirsi Pietiläinen johtaa yhtä Helsingin yliopiston diabetes- ja lihavuustutkimusohjelman tutkimusryhmää ja tutkimusohjelmayksikkö on lääketieteellisen tiedekunnan korkeatasoisen tutkimuksen yhteisö. Helsingin yliopiston tutkimustulokset ovat huolestuttavia, sillä vähintään 70-80-luvuilta lähtien suomalaisten fyysinen kunto on mennyt alaspäin ja paino ylöspäin. Aerobinen juoksukunto on heikentynyt. Arkiliikunta [joka on yleensä aerobista] on vähentynyt, ja suurin osa meistä istuu suurimman osan päivästä. Lisäksi ollaan jatkuvasti puhelimella, paikoillaan. Entisen kaltaiset ulosmenoharrastukset ja sosiaalinen kanssakäyminen ulkona ovat jääneet.

Tutkimuslääkärin mukaan elämme valtavaa murrosta, johon liittyy myös ruokakulttuurin muutos. ”Supermarketit on täynnä ihania vaihtelevia ruokia, kukapa ei niitä haluaisi maistella. Vaihtelevuus on tuonut eräänlaisen ”Ruotsinlaivaefektin” eli tekee mieli vähän kaikkea. Ruokavaliossa on tapahtunut kuitenkin myös paljon hyvää, esimerkiksi suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden lasku johtuu osittain ruokavalion parantumisesta, ainakin jos verrataan 70-luvulta tähän päivään.”

Professori muistuttaa kuitenkin, että lihavuus on eri asia kuin terveellinen syöminen. Tänä päivänä voi syödä terveellisesti ja silti lihoa. ”Tässä yhteiskunnassa, näiden kaikkien kalorien ympäröimänä on hirvittävän vaikea pysyä normaalipainoisena. Suomalaisten lihavien määrä lähentelee miljoonaa ja ylipainoisia on vähintään 2,5 miljoonaa.”

Lihavuustutkija on itse kahden pojan äiti ja tunnustaa teknologian tuomat kasvatukselliset haasteet. ”Vanhempana on hankalaa tasapainoilla lisääntyneen puhelimen käytön kanssa, koska pakottamalla tapahtuu harvoin mitään hyviä asioita. Se on tehtävä sopuisasti ja ovelasti, niin että lapsi itse haluaa liikkua ja tehdä nämä kaikki asiat. Lähes kaikki lapset ovat kiinni näissä ruuduissa, ellei mitenkään rajoiteta lasten ruutuaikaa, kyllähän he niitten ruutujensa ääressä istuvat.”

Liikalihavuus liittyy myös väestön ja yhteiskunnan huolestuttavaan polarisoitumiseen. Kaikkialla maailmassa on laajalti sellainen tilanne, että lihavuuden ehkäisyssä ollaan suurimmaksi osaksi epäonnistuttu yhteiskunnan tasolla. Näin myös Suomessa. Kun esimerkiksi armeijassa Cooperin testin tulostaso on pitkään laskenut, löytyy myös erittäin kovakuntoisia varusmiehiä. Yhdenlaista ääripäätä edustaa viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt ultrajuoksu ja kuntoilijoiden halu viedä omien rajojen mittaus yhä hurjemmille tasoille[ii].

Mutta Kirsi Pietiläisellä on myös rohkaisevia uutisia väestön polarisaation ja kansanterveyden kehityksen seurannasta. Hän nostaa Seinäjoen kaupungin toiminnan erinomaisena ja kannustavana esimerkkinä siitä, miten pitää toimia silloin kun asiat tehdään oikein. ”Seinäjoella on otettu koko yhteiskunta mukaan hommaan. Yksilöt, perheet, esikoulut, tarhat, koulut, kaupat, teollisuus, liikuntatoimi, koko se piiri missä ihmiset elää ja tehty yhdessä asioita.” Pietiläinen lainaa vanhaa englanninkielistä sanontaa – ”it takes a village to raise a child” – on koko kylän asia kasvattaa yksi lapsi ja kannustaa muuta Suomea ottamaan oppia pohjalaisista.

Seinäjoen kaupunki asetti vuonna 2013 tavoitteekseen vähentää lasten ja nuorten ylipainoa ja lihavuutta. Taustalla oli tieto lasten ylipainoisuuden moninkertaistumisesta viimeisten vuosikymmenien aikana[iii]. Lihavuus laskuun -ohjelman tavoitteena on, että entistä harvemmasta lapsesta ja nuoresta kasvaa lihava aikuinen ja lihavuuteen liittyvät sairaudet saataisiin ehkäistyä myöhemmällä iällä.  Nyt Seinäjoella seurataan lapsia yhden ja viiden vuoden iässä. Samoin seurantaa tehdään ensimmäisellä ja viidennellä luokalla. Seurattavia asioita ovat muun muassa lapsen painokehitys, hammasterveys ja perheen elämäntavat[iv]. Vaikka WHO:nkin kiinnostuksen herättäneet laskeneet lihavuuskäyrät ovat viime aikoina kohonneet, mallinnetaan seinäjokista toimintatapaa tällä hetkellä yhdessä kuuden muun suomalaiskunnan kanssa.

Suomalaista yhteiskuntaa ja hyvinvointimallia myllertää monenlainen väestön polarisaatio, jonka aiheuttamiin ongelmiin päättäjät luonnollisesti pyrkivät hakemaan ehkäisyä ja uudistuksia. Seinäjoen mallin mukainen eri toimijoiden yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen perustuvan ajattelun voisi kuvitella sopivan myös kovasti kritisoidun soteuudistuksen ytimeen?

Joka tapauksessa tutkijalääkäri Pietiläinen lienee lähellä totuutta kun haastattelun lopuksi muistuttaa, että ”tarvitaan kokonainen kylä ja yhteiskunnat, jotta lasten lihavuus saadaan estettyä.”

[i] https://areena.yle.fi/1-4257047?autoplay=true Kirsi Pietiläisen haastattelu alkaa lukemasta 49:15 ja päättyy 1:02:20

[ii] https://yle.fi/uutiset/3-10289458 Ultramatkat pitenevät ja pitenevät, nyt juostaan jo kuusi vuorokautta putkeen – ”Jos aivan suoraa sanotaan, niin ei tässä mitään järkeä ole”

[iii] https://www.seinajoki.fi/seinajoenkaupunki/elinvoimajakilpailukyky/hyvinvoinninjaterveydenedistaminen_0/seinajoenkaupunginlihavuuslaskuun-ohjelma2013-2020.html

[iv] https://yle.fi/uutiset/3-10107947 Seinäjoki käänsi lasten painokäyrät laskuun yhteistyöllä ja vie nyt osaamistaan maailmalle – omien lasten hyvinvointimittarit kääntyivät kuitenkin taas väärään suuntaan

 

And then there were eight…

Germany, Argentina, Spain and Portugal are out and England wins a penalty shootout 

And then there were eight…

Brazil and Uruguay defend Latin America’s reputation, but Belgium and France are hard to beat.

The other half of the last eight is an All-European contest. Will Southgate’s Three Lions take the Zlatanless, but smart Swedes seriously or can Sweden pull yet another giant kill out of Janne Andersson’s bag?

IMG_5214 (2)

The last semifinalist will be decided in a Slavic clash between Orthodox East and Catholic South. Croatia has the skills and spirit to go all the way, but host Russia remains a wild card… 

There’s nothing like football