Vastakohtien vuosi 2015

Kisapuiston kv turnaus 10.10. joukkuejaotAmerikkalainen politiikan tutkija Samuel P. Huntington julkaisi vuonna 1996 kirjan The Clash of Civilizations and the Remaking of World Order (Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys).  Huntington teki kirjassaan monia tänäänkin ajankohtaisia, mutta kiisteltyjä havaintoja ja ennustuksia. Hänen mielestään kylmän sodan jälkeisenä aikana tärkeimmät eroavuudet ihmisten välillä eivät ole ideologisia, poliittisia tai taloudellisia vaan kulttuuriin liittyviä.

Vaikka Suomen viennin ja tätä kautta maan kansantalouden romahdus vuoden 2008 jälkeen on ollut ennennäkemättömän jyrkkä ja politiikkaa on värittänyt Perussuomalaisten jytky ja viimekeväinen nousu hallitukseen, tultaneen vastakohtien vuosi 2015 muistamaan myös Suomessa kulttuurien tai ainakin jakautuneiden mielipiteiden välisenä kamppailuna.  

Paavo Väyrynen toi politiikkaan jo yli kaksikymmentä vuotta sitten käsitteen mediapeli, mutta alati muuttuvan median vaikutus nykymaailmassa on yhä merkittävämpi. Tänään sekä talousvaikeuksien rasittama perinteinen media että aina arvaamaton sosiaalinen media ravistelevat suomalaisia yhteiskuntarakenteita ja voimistavat kansalaismielipiteiden jakautumista eri leireihin.

Vastakohtien Suomessa jakolinjat vaihtelevat. Talouspolitiikassa punavihreä kansakunta peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta ja taloudellista tasa-arvoa, kun taas yrittäjävetoinen (keskusta)oikeisto vaatii julkisen kulutuksen suitsemista ja säännöstelyn purkua. Kansallisen turvallisuuden nimissä yhdet liputtavat Nato-korttia kun taas toisaalla perustellaan perinteisempiä puolustusinvestointeja itärajalla pullistelevalla Putinilla. Jossain siellä seassa kiistellään pyöräteistä, ratikkalinjoista ja toriparkeista. Ja pakkoruotsista ja jokamiesoikeuksista marjoihin ja sieniin, joita hyvin harva suomalainen enää tunnistaa. Kansanterveyden kannalta tärkeä kansalaisten liikkuminenkin tuntuu olevan jakaantunut yltiökilpailijoiden ja ”kaikki pelaa -harrastajien” väliseen kädenvääntöön.

Tietynlaiset vastakohdat kuitenkin kuuluvat suomalaiseen identiteettiin. Varsinkin Väinö Linna on kuvannut osuvasti maamme eri alueilla elävien suomalaisten maailmankuvia ja elämänfilosofioita.  Ja jo 1870-luvulla Aleksis Kivi kertoi kuinka monenlaista mielipidettä mahtuu impivaaralaiseen veljessarjaan.  

Vuoden 2015 jälkipuolella Linnan talonpoikais-työläissuomi ja Kiven impivaaralainen luontomaisema lopulta ja kenenkään pyytämättä sekä enemmistölle yllätyksenä ajautuivat huntingtonilaiseen kulttuurikamppailuun. Ajautumista edesauttoi eteläisessä Euroopassa kiihtynyt pakolaisaalto, jonka pohjoisia vaikutuksia harva osasi ennakoida.

Uuden vuoden vaihtumiseen kuuluu perinteisesti menneiden tapahtumien jälkiviisastelu ja tulevaisuuden tekojen sekä lupausten puntarointi.  Toivottavasti alkava vuosi 2016 on suomalaisille yhteistyökyvyn ja ymmärryksen vuosi.  Jo lähestyvä kansallinen juhlavuosi 2017 sekä monelle nykysuomalaiselle hämäräksi jääneen vuoden 1918 perintö edellyttävät tätä.

Mainokset