Hradecky Areena Impivaaraan?

Suomalaisten äänestämä Sykähdyttävin urheiluhetki, Vuoden valmentaja, Vuoden joukkue ja Vuoden urheilija Teemu Pukki. Kun vielä Vuoden urheilija -äänestyksen kakkoseksi ylsi jalkapallomaajoukkueen maalivahti Lukas Hradecky, on päivän selvää, että suomalaisten kiinnostus ja arvostus kuningaslajia kohtaan on kohonnut historiallisen EM-karsintamenestyksen ja yksittäisten pelaajien kansainvälisten onnistumisten myötä.

Urheilumaailma tuntee juuristaan ylpeiden ja esimerkillisten urheiluesikuvien mukaan nimettyjä liikuntapaikkoja ja jopa stadioneja.

Esimerkiksi Malmöstä löytyy viime aikoina kovia kokeneen Zlatan-patsaan ohella länsinaapurin legendan lahjoittama oma ministadion, Zlatan Court, ja kotimaassa, Lahden kupeessa, Pajulahden valmennuskeskuksessa jalkapalloilijoita ja muita urheilijoita palvelee Jari Litmanen Areena.

 

Huuhkajien kapteeni Tim Sparv on ollut tukemassa kahtakin liikuntapaikkahanketta omalla kotiseudullaan Vaasassa ja Oravaisissa.

Turusta löytyy erinomaisia usean lajin harrastuspaikkoja, mutta lasten ja nuorten keskuudessa suosituimman lajin talviharjoittelu kärsii olosuhdeongelmista.

Kunniakkaasti neljä vuosikymmentä palvellut Impivaaran jalkapallohalli on alimittainen ja jalkapalloilijat jakavat kentän muun muassa amerikkalaisen jalkapallon, lacrossen ja pesäpallon harrastajien kesken. Käyttäjiä hallissa on vuosittain lähes 80 000.

 

 

Lähes naapurissa tilapainetta keventää äskettäin vakuutusyhtiön ja osittain TPS:n omistukseen siirtynyt LähiTapiola-areena, mutta täysimittaisen jalkapallohallin käyttäjäksi pääsee vain rajallisten seuravuorojen ja alati kohoavien olosuhdemaksujen kautta. Ja miten yhden seuran osaomistus vaikuttaa hallin muihin tulevaisuuden käyttäjiin, selvinnee vasta tulevana syksynä.

 

Impivaaran yksityisomisteinen LähiTapiola-areena on maakunnan ainoa täysimittainen jalkapallohalli, jossa harjoittelevat useimmat turkulaiset jalkapalloseurat sekä myös joukkueita Turun ulkopuolelta. Omistajan tiedotteen mukaan areenaa käyttää säännöllisesti 12 eri seuraa. Lisäksi molemmat veikkausliigajoukkueet, FC Inter ja TPS pelaavat talven harjoitusotteluitaan sekä Suomen Cupin virallisia otteluitaan hallissa. Harjoitushalliksi rakennettu ylipainehalli ei kuitenkaan ole suunniteltu yleisötapahtumia varten ja myös alkulämmittelytilat ovat hallissa rajalliset. Syksyllä 2019 tapahtuneen omistajavaihdoksen myötä areenan toiminnasta vastaa TKOMV Turku Oy ja omistajia ovat myös FC TPS Oy sekä TPS Juniorijalkapallo ry[i]
 
Kun turkulaisseurat pelaavat Suomen Cupin ja muita korkeamman profiilin pelejä säännöllisesti myös Kupittaa 5:llä, pääsevät helsinkiläiset pikkujuniorit talvi-iltoina harjoittelemaan Huuhkajienkin käyttämällä Töölön stadionilla, joka on juuri nimetty Bolt Arenaksi. Kun olympiastadion on vihdoin palautumassa jalkapallomaajoukkuekäyttöön, olisiko aika kypsä muuttaa Veritas stadionin pelialusta monikäyttöiseksi keinonurmeksi? 

 

Eri urheilulajeja ei tulisi asettaa vastakkain ja kaikki liikunta on jo suomalaisten lisääntyneen liikkumattomuuden takia arvokasta, mutta Jääkiekkoliitto ja muut lajin toimijat ovat onnistuneet olosuhdelobbauksessaan huomattavasti paremmin kuin futisväki. Turussakin useamman kaukalon jäähalleja löytyy Artukaisista Impivaaraan ja Kupittaalta Varissuolle.

 

Impivaaran jäähalli on ollut suomalaisten jääkiekkolähettiläiden hautomo jo vuosikymmeniä ja takavuosien turkulaisia kiekkoikoneja kunnioitetaan harjoitushallin käytävillä. Jääkiekkokulttuuria on osattu rakentaa ja kaupungin hallissa Turku näyttää mustavalkoiselta. 

 

Kun suomalaista yhteiskuntaa kuormittaa väestön liikkumattomuuden ja ikääntymisen lisäksi sosiaalinen syrjäytyminen, eriarvoistuminen sekä haaste kasvavan maahanmuuttajaväestön kotouttamisesta, tulisi julkisia liikuntapaikkainvestointeja tarkastella osana ennaltaehkäisevää sote-päätöksentekoa.

 

Yhteiskunnan eriarvoistuminen ja nuorten sosiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Tuoreen THL:n tutkimuksen mukaan toimeentulotukea saavilla nuorilla miehillä oli psykiatrinen diagnoosi kuusi kertaa yleisemmin kuin muilla 18–34-vuotiailla. Nuorilla naisilla mielenterveysongelmia todettiin vieläkin enemmän, mutta ero muihin naisiin oli hieman pienempi[ii]
Maahanmuuttokysymykset ovat myllertäneet suomalaista päätöksentekoa ja laajemminkin yhteiskuntaa ainakin syksystä 2015 lähtien. Näkemykset vaihtelevat voimakkaasti, mutta kansan enemmistö luultavasti kannattaa panostusta maahanmuuttajaväestön kotouttamiseen. Tilastokeskuksen vastikään julkaisemien tietojen mukaan ulkomaalaistaustaisten äitien osuus Suomessa syntyneistä lapsista on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Viimeisten tilastojen (joulukuu 2018) mukaan joka seitsemäs lapsi Suomessa syntyy jo ulkomailta muuttaneelle äidille. Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla jopa joka neljäs. llman ulkomailta saapunutta väestöä, Suomen synnytysluvut olisivat selvästi nykyistä pienemmät[iii].
Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuus väestöstä on kohonnut nopeasti myös Turussa. Varsinkin Varissuolla, Lausteella, Halisissa, Runosmäessä ja Pansio-Pernossa. Väestörakenteen muutos näkyy luonnollisesti voimakkaasti kouluissa ja päiväkodeissa. Myös koulujen välisissä urheilukilpailuissa. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat yhä näkyvämmin esillä koulujen kilpaurheilussa – etenkin globaaleissa palloilulajeissa kuten jalkapallo ja koripallo – mutta valitettavan usein nämä liikunnalliset lapset eivät löydä polkua urheiluseuratoimintaan. Koska maahanmuuttajataustaisten lasten liikunta- ja urheiluseuraosallisuuden edistäminen on tutkitusti ja lukemattomien urheilijaesikuvien esimerkkien mukaan mitä tehokkainta syrjäytymistä ehkäisevää kotouttamistyötä, voi perustellusti kysyä, miksei tähän ennaltaehkäisevään liikuntatyöhön panosteta voimakkaammin?  

 

Impivaaran liikuntakeskukseen on kaavailtu viime vuosina monenlaisia kehittämissuunnitelmia, mutta visiot ovat jääneet toteuttamatta[iv].

Olisiko suomalaisen jalkapallon kansainvälinen läpimurto lähtölaukaus eri toimijoiden yhteistyölle, jolla Impivaarasta voitaisiin kehittää vanhaa jalkapallohallia ja LähiTapiola-areenaa hyödyntäen läntisen Turun jalkapallo- ja joukkueurheilukeskus?

 

Viime aikoina näkyvästi yhteiskuntavastuutaan osoittanut LähiTapiola hankki loppuvuodesta omistukseensa yksityisen Javenture Areenan ja myös Raisiossa yhtiö lähti Raisio Futis ry:n kumppaniksi seuran rakennuttamaan ja hallinnoimaan Raision Palloiluhalliin. LähiTapiola Areenaksi nimetty ylipainehalli on vuokrattu Raision kaupungille koulupäivien ajaksi ensisijaisesti Raision kaupungin koulujen ja RASEKO:n koululaisten ja opiskelijoiden käyttöön. Iltaisin ja viikonloppuisin hallin käyttäjinä ovat ensisijaisesti Raisio Futis Ry:n ja sen alla toimivan Raision Nappulaliigan joukkueet. Myös muilla tahoilla, kuten esimerkiksi naapurikuntien jalkapallojoukkueilla on mahdollisuus vuokrata hallia omiin tarpeisiinsa[v].

 

Elinkeinoelämän, kaupungin ja oppilaitosten kanssa yhteistyössä toteutettu RaiFun jalkapallokeskus koulujen ja kirjaston kupeessa edustaa esimerkillistä paikallista liikuntayhteistyötä, mutta lähiliikuntapaikkoja voi toteuttaa myös monilla muilla malleilla tai suunnitelmilla.
Varsinais-Suomen ympäriltä löytyy mm. Ahvenanmaan Eckeröstä, Porista (Karhuhalli), Helsingin Talista ja Vantaan Myyrmäestä maan ensimmäisen täysimittaisen jalkapallohallin, Lahden suurhallin mallin mukaan rakennettuja halleja, jotka palvelevat jalkapalloilijoiden ohella yleisurheilijoita ja muita liikkujia.

 

Toinen menestyksekäs tapa toteuttaa liikuntahankkeita on ollut yhdistää resursseja ja kehittää paikallistason yhteistyötä. Helsingissä PPJ, HIFK ja Kiffen kunnostivat ja hallinnoivat yhdessä Etu-Töölön Väinämöisen kenttää ja Kalliossa Ponnistus ja SAPA jakavat vastuun ja kustannukset Väinö Tannerin kentän pyörittämisessä. Ja Tampereella, Hervannan Jalitsu-halli on tamperelaisten jalkapallon kasvattajaseurojen yhteisesti omistama ylipainehalli Ahvenisjärvi 2 -kentällä, jossa osakkaina ovat Ilves, TPV, TKT, PP-70 ja TJK[vi].
Yhteistyömalleja ja kehittämisideoita turkulaisten jalkapallo-olosuhteiden ja Impivaaran urheilukeskuksen kehittämiseen löytyy läheltä ja kauempaa. Toivottavasti toriparkkinsa ympärillä taistelevat turkulaisetkin ennen pitkää ymmärtävät yhteistyön arvon ja edut.

 

 

 

Alueelta löytyy jo eri-ikäisiä mailapelaajia mainiosti liikutteleva yksityisomisteinen Jarkko Nieminen Areena, mutta olisiko aika juuri nyt kypsä elinkaarimallilla (Public-Private Partnership) toteutettavaan monitoimihalliin, joka palvelisi niin kilpapelaajia, suurta harrastajajoukkoa kuin myös muita liikkujia?

 

Onhan Hradeckyn veljesten, Joni Kaukon sekä kiekkoilevien Kiprusoffien, Koivujen, Nummelinien, Kaapo Kakon ja lukuisten muiden turkulaisten palloilulähettiläiden hautomona toiminut Impivaaran urheilukeskus merkittävä osa suomalaista palloilumenestystä ja liikuntakulttuuria.

 

[i] https://fc.tps.fi/fi/uutiset/javenture-areena-muuttuu-lahitapiola-areenaksi

[ii] https://yle.fi/uutiset/3-11180048 Skitsofreniaa ja lääkkeiden väärinkäyttöä – Toimeentulotukea saavilla muita nuoria enemmän mielenterveysongelmia

[iii] https://yle.fi/uutiset/3-11154410 Uusi tilasto: Joka seitsemäs suomalaislapsi syntyy maahanmuuttajaäidille

[iv] https://aamuset.fi/artikkeli/1611151772/Impivaaran+Seikkailumaa+viivastyy

[v] https://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/19437/L%C3%A4hitapiola+Areena+Raisioon

[vi] https://jalitsu.fi/

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 28.1.20 

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4837431/Lukijalta+Hradecky+Areena+Impivaaraan

 

Jalkapallo on urheilulajien kuningas myös Turun seudulla – Impivaaran halli ei vastaa tämän päivän tarpeita  

Turku on palaamassa Veikkausliigassa derbyaikaan ja seudun junnuseurat ovat pääkaupunkiseudun kovimpia haastajia ammatti- ja maajoukkuepelaajien kasvattamisessa, mutta varsinkin sydäntalven epävakaissa sääoloissa turkulainen jalkapalloilu kärsii kunnallisen täysimittaisen jalkapallohallin puutteesta.

 

Jalkapallo on rekisteröityjen harrastajien perusteella Suomen ylivoimaisesti suosituin lasten ja nuorten harrastusmuoto. Maan suurimpaan lajiliittoon, Suomen Palloliittoon kuuluvissa lähes 1 000 jäsenseurassa on yli 140 000 rekisteröityä pelaajaa. Kaikkiaan jalkapallon kanssa on viikottain tekemisissä noin 500 000 suomalaista[i].

Verrattuna muiden lajien harrastajamääriin, jalkapallo on myös Suomessa kiistaton kuningaslaji. Likesin ja Kihun lisenssiselvityksen mukaan toiseksi suurin laji, jääkiekko yltää noin 76 000[ii] lisenssipelaajaan, mutta kolmatta sijaa pitävä salibandy uhkaa jo jääkiekon kakkossijaa. Kun salibandyn rekisteröityjen pelaajien määrä oli vuonna 2016 runsaat 57 000 pelaajaa, oli vastaava tunnusluku tänä vuonna jo yli 65 000.[iii].  Likes-Kihu-selvityksen mukaan ratsastus oli yksilölajien ykkönen (50 000), mutta tässä on käytännössä kyse Ratsastajainliiton jäsenistä, joten luku ei ole vertailukelpoinen. Yleisurheilun lisenssimäärä tutkimuksessa oli 33 000.

Muista joukkue- ja palloilulajeista koripallo on Susijengin, Lauri Markkasen ja menestyksekkäiden kotikisojen imussa nostanut lisenssipelaajamääränsä 20 000 tuntumaan[iv].  Laajasti ympäri maailmaa levittäytyneessä lentopallossa kansallinen liikuntatutkimus on arvioinut Suomen harrastajamäärän jopa 118 000 tasolle, mutta lentopalloliiton rekisteröityjen pelaajien lukumäärä – 11 400 – jää selkeästi koripallon vastaavasta luvusta.[v]  Maailman kolmanneksi suurimman sisäpallopelin, käsipallon, harrastajamäärät jäävät selvästi jälkeen Pohjolan naapurien luvuista. Suomen Käsipalloliiton mukaan maassa on vajaa 4000 lisenssipelaajaa.[vi]. Suomen Pesäpalloliiton toimintakertomuksen mukaan kansallispelillä on vuosittain runsaat 15 000 rekisteröityä pelaajaa.[vii]

Jos Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueista koostuvan Suomen Palloliiton Länsi-Suomen piirin harrastustoiminnan laajuutta verrataan muiden johtavien lajien valtakunnallisiin lisenssipelaajamääriin, havaitaan että alueen rekisteröityjen jalkapalloilijoiden määrä ylittää niin käsipallon, lentopallon, pesäpallon kuin koripallon koko maata koskevat harrastajaluvut. Länsi-Suomen piirissä jalkapalloa harrastaa ympärivuotisesti yli 20 000 pelaajaa 109 jäsenseurassa.

Kun harrastajamäärien suhteen nousukautta elävä koripallo- ja salibandyväki pääsevät vuodenvaihteen jälkeen upouuteen ja kauan kaivattuun Kupittaan palloiluhalliin, joutuu kahden Veikkausliigaseuran sekä lähes viidentuhannen juniorin turkulainen futisyhteisö pyörittämään talvikauden toimintaansa erinomaisesti 70-luvulta asti palvelleessa, mutta alamittaisessa Impivaaran jalkapallohallissa sekä Kupittaan karuissa ulko-olosuhteissa. Toki käytettävissä on erinomainen yksityisrahoitteinen Javenture Areena ja TPS:n hallinnoima pieni Poropuiston kuplahalli, mutta näiden säännöllinen käyttö nostaa merkittävästi jo entuudestaan mm. seuroissa yleistyneiden ammattivalmentajien sekä turnausmatkojen myötä kohonneita harrastusmaksuja.

 

Kupittaan kauan kaivattu palloiluhalli otetaan käyttöön tammikuussa 2018. TPS hallinnoi Lausteella sijaitsevaa Poropuiston kuplahallia.

 

Suomalainen jääkiekko on kasvattanut varsinkin viime vuosina suuren joukon kansainvälisesti menestyneitä nuoria pelaajia, mutta jääkiekko on kuitenkin harrastuksena kallis sekä mittavia olosuhdepanostuksia edellyttävä laji. Suomen Jääkiekkoliitto ja lajin muut edunvalvojat ovat kuitenkin tehneet erinomaista työtä luodessaan maahan kattavan jäähalliverkoston. Suomessa on itse asiassa enemmän jäähalleja (IIHF:n mukaan 263) kuin viime keväänä MM-kisoissa pelanneessa Sloveniassa rekisteröityjä miespelaajia (141).[viii]

Toistuviin kansakuntaa yhdistäviin mainetekoihin yltäneet Leijonat, Naisleijonat ja Pikkuleijonat sekä NHL:ssä kunniakkaasti myös Suomea edustavat ammattilaiskiekkoilijat ovat tärkeä osa tämän päivän suomalaista urheilumenestystä, mutta jalkapalloon verrattuna jääkiekko kuten taitoluistelu tarjoavat jalkapalloa huomattavasti heikommat mahdollisuudet vähävaraisten lasten sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten liikuttamiseen.

Kun jääkiekkoliiton Länsirannikon alueella on kokonaista 40 jäähallia (tai jäähallirataa), ja Turussakin seitsemän, on jalkapallohallien peitto suurin piirtein yhdenmukaisessa Palloliiton Länsi-Suomen piirissä huomattavasti suppeampi. Impivaaran äskettäin uusittu tekonurmi palvelee vuosittain jopa 78 500 palloilijaa, mutta pahasti alimittainen (45m x 90m) kenttä ei mahdollista virallisten 11v11 ottelujen pelaamista ja hallia käyttävät jalkapalloilijoiden lisäksi myös mm. amerikkalaisen jalkapallon, lacrossen ja pesäpallon pelaajat. TPS:n hallinnoiman, niin ikään vajaamittaisen Poropuiston kuplahallin ja yksityisomisteisen Javenture Areenan ohella Turun seudun junioriseurat käyttävät talvisin lähinnä nuoremmille junioreille soveltuvia Maskun Taponkedon hallia (kentän koko 35m x 70m) tai vieläkin pienempää (25m x 30m) Macron Arena -treenihallia.

 

Myös kovalla kuormituksella oleva Turun seudun ainoa täysimittainen jalkapallohalli Javenture Areena on kokenut kovia. Seija-myrsky romahdutti hallin joulukuussa 2013. Maskun Taponkedon hallissa pelataan juniorien talvisarjaa. Orikedon vanha maalitehdas on myös hallipulassa valjastettu juniorien treenikäyttöön ja toimii yhä Macron Arenan nimellä.

 

Turun seudun jalkapalloseuroille lähimmät kunnalliset tai julkiset täysimittaiset jalkapallohallit löytyvät joko pääkaupunkiseudulta, Satakunnasta (Porin Karhuhalli, Rauman Äijänsuon talviharjoitteluhalli), Ahvenanmaalta (Eckeröhallen) tai Eerikkilän urheiluopistolta Forssasta.

Ulkoisesti varsin samankaltaiset ja samaan aikaan 90-luvun alussa valmistuneet Porin kaupungin omistama Karhuhalli tai Vantaan kaupungin Myyrmäki-halli edustavat vain yhtä liikuntapaikkasuunnittelun linjaa. Viime vuosina alueellisesti merkittävät urheiluseurat ovat ottaneet aktiivista otetta kenttä- ja halliomistuksen tai -hallinnoinnin suuntaan. Tänä vuonna hyvää juniorityötä Hämeessä tekevä Hämeenlinnan Jalkapalloseura (HJS) hankki omistukseensa niin ikään 90-luvulla valmistuneen, mutta sisäilmaongelmista kärsineen Säästöpankki Areenan. Omistusoikeuden muutoksella haetaan kustannustehokkuutta hallin ylläpitämiseen sekä mahdollistetaan hallin kehittäminen jalkapallon tarpeet paremmin huomioiden.[ix].  Samansuuntaiseen ratkaisuun päädyttiin myös Vantaalla toisen edistyksellisen kasvattajaseuran toimesta. Vantaan Jalkapalloseuran (VJS) omistaman Aktia-areenan avajaisia vietettiin marraskuussa 2016. Sama seura omistaa ja ylläpitää myös Myyrmäessä sijaitsevaa Hissikeskuskenttää. Ja Helsingissä maan suurin ja menestyksekkäin jalkapalloseura HJK operoi omistamansa Helsinki Stadion Management Oy:n kautta ja kehittää yhdessä Helsingin kaupungin kanssa Töölön pallokenttien käyttöä. Vuoden 2015 helmikuussa yhteistyön tuloksena Bollikselle kohosi biokaasulla lämmitettävä juniorijalkapallohalli. Pallokenttä 7:n paikalle noussut halli on sittemmin nimetty HS-areenaksi, yhteistyökumppani Helsingin Sanomien mukaan.[x].

 

VJS:n Aktia-areena avattiin marraskuussa 2016. HJK:n HS-areena helmikuussa 2015.

 

Kun FC Inter ja TPS pelasivat viime vuosikymmenellä usean peräkkäisen kauden samanaikaisesti Veikkausliigan mestaruudesta ja mitaleista, puhuttiin Turusta jopa kehäkolmosen sisällä jalkapallopääkaupunkina. Nyt kun tulevalla kaudella Kupittaalla pelattavat Turun derbyt korvaavat Töölön HJK-HIFK-paikalliskamppailut, on otollinen ajankohta lähteä viemään eteenpäin turkulaisen jalkapallohallin – kunnallisen tai julkis-yksityis-kumppanuuden – suunnittelua ja toteutusta.

[i] https://www.palloliitto.fi/jalkapalloperhe/palloliitto

[ii] http://www.yleisurheilu.fi/uutinen/likesin-ja-kihun-selvitys-yleisurheilu-menestyy-lisenssitaistossa 4.12.2017

[iii] http://salibandy.fi/salibandy-info/lajiesittely/tunnusluvut/

[iv] https://yle.fi/uutiset/3-9812612 Susijengi ulvoo – korislisenssien määrä kasvaa, kun nuoret seuraavat isoja esikuvia, 2.9.2017

[v] http://www.lentopalloliitto.fi/media/faktapankin-alasivut/perustietoa-lentopallosta-ja-beach-volleysta.pdf

[vi] http://finnhandball.net/images/KSIPALLO.pdf

[vii] https://www.pesis.fi/@Bin/28965136/Toimintakertomus+2016.pdf

[viii] https://yle.fi/urheilu/3-9605816 Suomessa enemmän jäähalleja kuin Sloveniassa pelaajia, 10.5.2017

[ix] http://hjs.fi/saastopankki-areena-hjsn-omistukseen-142017/

[x] https://www.hjk.fi/uutiset/Miehet-2456