Hradecky Areena Impivaaraan?

Suomalaisten äänestämä Sykähdyttävin urheiluhetki, Vuoden valmentaja, Vuoden joukkue ja Vuoden urheilija Teemu Pukki. Kun vielä Vuoden urheilija -äänestyksen kakkoseksi ylsi jalkapallomaajoukkueen maalivahti Lukas Hradecky, on päivän selvää, että suomalaisten kiinnostus ja arvostus kuningaslajia kohtaan on kohonnut historiallisen EM-karsintamenestyksen ja yksittäisten pelaajien kansainvälisten onnistumisten myötä.

Urheilumaailma tuntee juuristaan ylpeiden ja esimerkillisten urheiluesikuvien mukaan nimettyjä liikuntapaikkoja ja jopa stadioneja.

Esimerkiksi Malmöstä löytyy viime aikoina kovia kokeneen Zlatan-patsaan ohella länsinaapurin legendan lahjoittama oma ministadion, Zlatan Court, ja kotimaassa, Lahden kupeessa, Pajulahden valmennuskeskuksessa jalkapalloilijoita ja muita urheilijoita palvelee Jari Litmanen Areena.

 

Huuhkajien kapteeni Tim Sparv on ollut tukemassa kahtakin liikuntapaikkahanketta omalla kotiseudullaan Vaasassa ja Oravaisissa.

Turusta löytyy erinomaisia usean lajin harrastuspaikkoja, mutta lasten ja nuorten keskuudessa suosituimman lajin talviharjoittelu kärsii olosuhdeongelmista.

Kunniakkaasti neljä vuosikymmentä palvellut Impivaaran jalkapallohalli on alimittainen ja jalkapalloilijat jakavat kentän muun muassa amerikkalaisen jalkapallon, lacrossen ja pesäpallon harrastajien kesken. Käyttäjiä hallissa on vuosittain lähes 80 000.

 

 

Lähes naapurissa tilapainetta keventää äskettäin vakuutusyhtiön ja osittain TPS:n omistukseen siirtynyt LähiTapiola-areena, mutta täysimittaisen jalkapallohallin käyttäjäksi pääsee vain rajallisten seuravuorojen ja alati kohoavien olosuhdemaksujen kautta. Ja miten yhden seuran osaomistus vaikuttaa hallin muihin tulevaisuuden käyttäjiin, selvinnee vasta tulevana syksynä.

 

Impivaaran yksityisomisteinen LähiTapiola-areena on maakunnan ainoa täysimittainen jalkapallohalli, jossa harjoittelevat useimmat turkulaiset jalkapalloseurat sekä myös joukkueita Turun ulkopuolelta. Omistajan tiedotteen mukaan areenaa käyttää säännöllisesti 12 eri seuraa. Lisäksi molemmat veikkausliigajoukkueet, FC Inter ja TPS pelaavat talven harjoitusotteluitaan sekä Suomen Cupin virallisia otteluitaan hallissa. Harjoitushalliksi rakennettu ylipainehalli ei kuitenkaan ole suunniteltu yleisötapahtumia varten ja myös alkulämmittelytilat ovat hallissa rajalliset. Syksyllä 2019 tapahtuneen omistajavaihdoksen myötä areenan toiminnasta vastaa TKOMV Turku Oy ja omistajia ovat myös FC TPS Oy sekä TPS Juniorijalkapallo ry[i]
 
Kun turkulaisseurat pelaavat Suomen Cupin ja muita korkeamman profiilin pelejä säännöllisesti myös Kupittaa 5:llä, pääsevät helsinkiläiset pikkujuniorit talvi-iltoina harjoittelemaan Huuhkajienkin käyttämällä Töölön stadionilla, joka on juuri nimetty Bolt Arenaksi. Kun olympiastadion on vihdoin palautumassa jalkapallomaajoukkuekäyttöön, olisiko aika kypsä muuttaa Veritas stadionin pelialusta monikäyttöiseksi keinonurmeksi? 

 

Eri urheilulajeja ei tulisi asettaa vastakkain ja kaikki liikunta on jo suomalaisten lisääntyneen liikkumattomuuden takia arvokasta, mutta Jääkiekkoliitto ja muut lajin toimijat ovat onnistuneet olosuhdelobbauksessaan huomattavasti paremmin kuin futisväki. Turussakin useamman kaukalon jäähalleja löytyy Artukaisista Impivaaraan ja Kupittaalta Varissuolle.

 

Impivaaran jäähalli on ollut suomalaisten jääkiekkolähettiläiden hautomo jo vuosikymmeniä ja takavuosien turkulaisia kiekkoikoneja kunnioitetaan harjoitushallin käytävillä. Jääkiekkokulttuuria on osattu rakentaa ja kaupungin hallissa Turku näyttää mustavalkoiselta. 

 

Kun suomalaista yhteiskuntaa kuormittaa väestön liikkumattomuuden ja ikääntymisen lisäksi sosiaalinen syrjäytyminen, eriarvoistuminen sekä haaste kasvavan maahanmuuttajaväestön kotouttamisesta, tulisi julkisia liikuntapaikkainvestointeja tarkastella osana ennaltaehkäisevää sote-päätöksentekoa.

 

Yhteiskunnan eriarvoistuminen ja nuorten sosiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Tuoreen THL:n tutkimuksen mukaan toimeentulotukea saavilla nuorilla miehillä oli psykiatrinen diagnoosi kuusi kertaa yleisemmin kuin muilla 18–34-vuotiailla. Nuorilla naisilla mielenterveysongelmia todettiin vieläkin enemmän, mutta ero muihin naisiin oli hieman pienempi[ii]
Maahanmuuttokysymykset ovat myllertäneet suomalaista päätöksentekoa ja laajemminkin yhteiskuntaa ainakin syksystä 2015 lähtien. Näkemykset vaihtelevat voimakkaasti, mutta kansan enemmistö luultavasti kannattaa panostusta maahanmuuttajaväestön kotouttamiseen. Tilastokeskuksen vastikään julkaisemien tietojen mukaan ulkomaalaistaustaisten äitien osuus Suomessa syntyneistä lapsista on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Viimeisten tilastojen (joulukuu 2018) mukaan joka seitsemäs lapsi Suomessa syntyy jo ulkomailta muuttaneelle äidille. Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla jopa joka neljäs. llman ulkomailta saapunutta väestöä, Suomen synnytysluvut olisivat selvästi nykyistä pienemmät[iii].
Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuus väestöstä on kohonnut nopeasti myös Turussa. Varsinkin Varissuolla, Lausteella, Halisissa, Runosmäessä ja Pansio-Pernossa. Väestörakenteen muutos näkyy luonnollisesti voimakkaasti kouluissa ja päiväkodeissa. Myös koulujen välisissä urheilukilpailuissa. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat yhä näkyvämmin esillä koulujen kilpaurheilussa – etenkin globaaleissa palloilulajeissa kuten jalkapallo ja koripallo – mutta valitettavan usein nämä liikunnalliset lapset eivät löydä polkua urheiluseuratoimintaan. Koska maahanmuuttajataustaisten lasten liikunta- ja urheiluseuraosallisuuden edistäminen on tutkitusti ja lukemattomien urheilijaesikuvien esimerkkien mukaan mitä tehokkainta syrjäytymistä ehkäisevää kotouttamistyötä, voi perustellusti kysyä, miksei tähän ennaltaehkäisevään liikuntatyöhön panosteta voimakkaammin?  

 

Impivaaran liikuntakeskukseen on kaavailtu viime vuosina monenlaisia kehittämissuunnitelmia, mutta visiot ovat jääneet toteuttamatta[iv].

Olisiko suomalaisen jalkapallon kansainvälinen läpimurto lähtölaukaus eri toimijoiden yhteistyölle, jolla Impivaarasta voitaisiin kehittää vanhaa jalkapallohallia ja LähiTapiola-areenaa hyödyntäen läntisen Turun jalkapallo- ja joukkueurheilukeskus?

 

Viime aikoina näkyvästi yhteiskuntavastuutaan osoittanut LähiTapiola hankki loppuvuodesta omistukseensa yksityisen Javenture Areenan ja myös Raisiossa yhtiö lähti Raisio Futis ry:n kumppaniksi seuran rakennuttamaan ja hallinnoimaan Raision Palloiluhalliin. LähiTapiola Areenaksi nimetty ylipainehalli on vuokrattu Raision kaupungille koulupäivien ajaksi ensisijaisesti Raision kaupungin koulujen ja RASEKO:n koululaisten ja opiskelijoiden käyttöön. Iltaisin ja viikonloppuisin hallin käyttäjinä ovat ensisijaisesti Raisio Futis Ry:n ja sen alla toimivan Raision Nappulaliigan joukkueet. Myös muilla tahoilla, kuten esimerkiksi naapurikuntien jalkapallojoukkueilla on mahdollisuus vuokrata hallia omiin tarpeisiinsa[v].

 

Elinkeinoelämän, kaupungin ja oppilaitosten kanssa yhteistyössä toteutettu RaiFun jalkapallokeskus koulujen ja kirjaston kupeessa edustaa esimerkillistä paikallista liikuntayhteistyötä, mutta lähiliikuntapaikkoja voi toteuttaa myös monilla muilla malleilla tai suunnitelmilla.
Varsinais-Suomen ympäriltä löytyy mm. Ahvenanmaan Eckeröstä, Porista (Karhuhalli), Helsingin Talista ja Vantaan Myyrmäestä maan ensimmäisen täysimittaisen jalkapallohallin, Lahden suurhallin mallin mukaan rakennettuja halleja, jotka palvelevat jalkapalloilijoiden ohella yleisurheilijoita ja muita liikkujia.

 

Toinen menestyksekäs tapa toteuttaa liikuntahankkeita on ollut yhdistää resursseja ja kehittää paikallistason yhteistyötä. Helsingissä PPJ, HIFK ja Kiffen kunnostivat ja hallinnoivat yhdessä Etu-Töölön Väinämöisen kenttää ja Kalliossa Ponnistus ja SAPA jakavat vastuun ja kustannukset Väinö Tannerin kentän pyörittämisessä. Ja Tampereella, Hervannan Jalitsu-halli on tamperelaisten jalkapallon kasvattajaseurojen yhteisesti omistama ylipainehalli Ahvenisjärvi 2 -kentällä, jossa osakkaina ovat Ilves, TPV, TKT, PP-70 ja TJK[vi].
Yhteistyömalleja ja kehittämisideoita turkulaisten jalkapallo-olosuhteiden ja Impivaaran urheilukeskuksen kehittämiseen löytyy läheltä ja kauempaa. Toivottavasti toriparkkinsa ympärillä taistelevat turkulaisetkin ennen pitkää ymmärtävät yhteistyön arvon ja edut.

 

 

 

Alueelta löytyy jo eri-ikäisiä mailapelaajia mainiosti liikutteleva yksityisomisteinen Jarkko Nieminen Areena, mutta olisiko aika juuri nyt kypsä elinkaarimallilla (Public-Private Partnership) toteutettavaan monitoimihalliin, joka palvelisi niin kilpapelaajia, suurta harrastajajoukkoa kuin myös muita liikkujia?

 

Onhan Hradeckyn veljesten, Joni Kaukon sekä kiekkoilevien Kiprusoffien, Koivujen, Nummelinien, Kaapo Kakon ja lukuisten muiden turkulaisten palloilulähettiläiden hautomona toiminut Impivaaran urheilukeskus merkittävä osa suomalaista palloilumenestystä ja liikuntakulttuuria.

 

[i] https://fc.tps.fi/fi/uutiset/javenture-areena-muuttuu-lahitapiola-areenaksi

[ii] https://yle.fi/uutiset/3-11180048 Skitsofreniaa ja lääkkeiden väärinkäyttöä – Toimeentulotukea saavilla muita nuoria enemmän mielenterveysongelmia

[iii] https://yle.fi/uutiset/3-11154410 Uusi tilasto: Joka seitsemäs suomalaislapsi syntyy maahanmuuttajaäidille

[iv] https://aamuset.fi/artikkeli/1611151772/Impivaaran+Seikkailumaa+viivastyy

[v] https://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/19437/L%C3%A4hitapiola+Areena+Raisioon

[vi] https://jalitsu.fi/

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 28.1.20 

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4837431/Lukijalta+Hradecky+Areena+Impivaaraan

 

Kupittaa – Suomen ensimmäinen kaupunkipuisto

Lontoon Hyde Park, Münchenin Englischer Garten, New Yorkin Central Park…Maailman metropoleista löytyy puistoja ja puutarhoja, jotka ovat jo vuosisatojen ajan tarjonneet kaupunkinsa asukkaille mahdollisuuden virkistäytymiseen, liikkumiseen ja yhdessä kokoontumiseen.

Kupittaanpuisto Suomen Turussa kuuluu kiistatta perinteikkäiden eurooppalaisten kaupunkipuistojen perheeseen, vaikka turkulaispuisto jääkin tunnettavuudessaan Hollywood-elokuvista ja tv-sarjoista tuttujen miljoonakaupunkien puistojen varjoon.

HK10000_1700-Piispa Henrik kastaa suomalaisia Kupittaan lähteellä

Piispa Henrik kastaa suomalaisia Kupittaan lähteellä Turussa. Keskellä piispa Henrik, takanaan Ruotsin kuningas Eerik Pyhä. Robert Wilhelm Ekmanin fresko Turun tuomiokirkossa, valokuva Museoviraston kuvakokoelmasta.  

 

Piispa Henrikin kastetarusta turnajaisiin, teloituksiin ja terveyskylpyihin  

Kupittaanpuisto on Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto, jonka juuret ulottuvat lähes tuhat vuotta ajassa taaksepäin. Perimätieto kertoo Piispa Henrik kastaneen ensimmäiset pakanalliset suomalaiset kristinuskoon juuri Kupittaan lähteellä ensimmäisen ristiretken aikana vuonna 1155.

1500-luvulla Kupittaa oli yleinen markkinapaikka, jossa järjestettiin markkinoita sekä myytiin ja laidunnettiin hevosia. Juhana-herttuan pitäessä renessanssihoviaan Turun linnassa 1550- ja 1560-luvuilla Kupittaalla vietettiin muun muassa turnajaisia ja keskikesän juhlia. 1600-luvulla puolestaan Turun Akatemian opiskelijat tapasivat kokoontua Kupittaalle Floran päivänä juhlimaan perinteikästä kevään juhlaa.[i]  1680-luvulla alueen käyttötarkoitus muuttui ja arvostus kohosi, kun Kupittaan lähdettä ryhdyttiin käyttämään terveyslähteenä, ja ympäristössä hoidettiin ensin spitaalisia ja myöhemmin kolerapotilaita. Kupittaan synkempää historiaa edustavat teloitukset. Uudenmaantullin alue toimi vuodesta 1760 lähtien teloituspaikkana, kun kuolemanrangaistukset olivat 1700-luvulla vielä varsin yleisiä.

HK18781101_1_4 - Kupittaan kylpylä ja Pyhän Henrikin lähde, ennen 1853

Kupittaan kylpylä ja Pyhän Henrikin lähde ennen vuotta 1853. Alkuperäisen kuvan tekijä Aminoff G.F., vedostaja. Painaja Renberg Johan Jakob, Åbo Stentryckeri. Museoviraston kuvakokoelmat.

 

Vaikka Turun Akatemian professori Elias Tillandz oli jo 1600-luvulla saanut aikalaisensa vakuuttuneiksi Kupittaan lähteen terveyttä edistävistä vaikutuksista, varsinaisen kukoistuskautensa terveyskylpylänä Kupittaa koki vasta 1800-luvulla. Vuonna 1818 tri M. Baeck julkaisi painetun kemiallisen tutkimuksen ”De aqua medicata Kuppiensi” ja osoitti siinä, että Kupittaan lähteen vesi sisälsi rauta- ja magnesiumkarbonaatin lisäksi kloorinautriumia sekä natrium- ja magnesiumsulfaattia. Baeckin mukaan vesi vaikutti parantavasti mm. reumatismiin ja kuumetauteihin.[ii]. Kupittaan terveyslähteen intendenttinä ja lääkärinä vuosina 1819-33 ja lukuisissa muissa merkittävissä lääketieteellisissä tehtävissä toiminut professori Carl Daniel von Haartman oli myös keskeisessä roolissa, kun Kupittaalle kohosi 1800-luvun eurooppalainen vesihoitomuodin vanavedessä Charles Bassin suunnittelema kaivohuone ja kylpylaitos.

HK10000_2367, Turun laulujuhlat, Yrjö Holopainen, Museoviraston kuvakokoelmat

Kuvia Turun laulujuhlasta Kupittaanpuistossa. Ajankohtana vuosi 1892. Vasemmassa yläkulmassa kapellimestari Carl Gustaf Wasenius. Painokuvan tekijä Yrjö Holopainen. Museoviraston kuvakokoelmat.

 

Kylpylätoiminnan laajentuessa Kupittaa kehittyi Turun huvielämän keskukseksi. Kaivojuhlat ja iltamat kuuluivat 1800-luvun puolivälin turkulaistunnelmaan. Musiikki oli tärkeä osa kylpylävieraiden huvielämästä. Balttilaisella muusikolla Wilhelm Friedrich Siberillä oli kaupungissa 17 vuoden ajan eli vuonna 1855 sattuneeseen kuolemaansa asti orkesteri, jossa soitti etupäässä suomalaisia nuoria. Tämä orkesteri konsertoi säännöllisesti Kupittaalla. Ja myös fyysinen liikunta teki puistoon tuloaan keilaradan muodossa. [iii]

 

Kaikkien kaupunkilaisten liikunnallinen ja vehreää olohuone

Kupittaanpuiston urheilullinen olemus ja nykypäivän ilme alkoivat voimistua 1890-luvulla käynnistettyjen laajennustöiden toteutuessa. Puistoon rakennettiin urheilukenttä ja pienten lasten leikkikenttä sekä istutettiin puita ja pensaita. Laajennustyön suunnittelusta vastannut kaupunginpuutarhuri Hammarberg korosti parhaiden kotimaisten taimien merkitystä ja havukasvien käyttöä hän perusteli erikseen sillä, että myös talvella olisi puistossa oltava kaunista. Tässä yhteydessä puistoon rakennettiin peli- ja leikkikenttien ohella lintulammikot ja uimala, joka valmistui vuonna 1910 vanhaa kylpyläperinnettä jatkamaan.

Kupittaanpuistossa sijaitsee ympärivuotinen lintulammikko. Talviasuttava mökki mahdollistaa lintujen talvehtimisen puistossa. Puistossa asuu erilaisia lintulajeja riikinkukosta vesilintuihin. Lintulammikko kunnostettiin perusteellisesti vuonna 2000. 
Kupittaan maauimala avattiin vuonna vuonna 1912. Uimalassa on kolme allasta: iso allas, syväallas ja lastenallas. 

1900-luvulla Kupittaanpuiston tarjoamien harrastusmuotojen kirjo on kasvanut asteittain laajuuteen, jollaista on vaikeaa löytää Euroopan metropoleista, saati suomalaisista kaupungeista. Jalkapallon arvioidaan saapuneen Suomeen brittiläisten Crichtonin teollisuusveljesten ja merimiesten mukana 1890-luvulla. Pelaajien joukossa oli nuori liikunnanopettaja August Blomberg, joka samoihin aikoihin kunnostautui myös toisen turkulaisen virkistysalueen, Urheilupuiston kehittäjänä. Onkin varsin sopivaa, että vuoden 1952 olympiakisoihin valmistunut Kupittaan jalkapallostadion sekä sen laajennusosa Veritas Stadion sijaitsevat tänään August Blombergin mukaan nimetyllä aukiolla. Jalkapallon asema Kupittaalla näkyy myös kenttien lukumäärässä. Veritas Stadionin lisäksi jalkapalloa pelataan yhteensä yhdellätoista jalkapallokentällä, joista numero 11 on tosin etupäässä amerikkalaisen jalkapallon sekä rugbyn pelaajien harjoituskäytössä.

Veritas Stadionin vieressä, Hippoksentien ja Uudenmaankadun kulmassa sijaitsee nykyisin vuonna 2006 valmistunut Kupittaan monitoimihalli. Nimestään ja satunnaisista salibandy-, lacrosse- ja muiden lajien yksittäistapahtumista huolimatta, halli on pääasiassa jääkiekkoilijoiden ja taitoluistelijoiden käytössä. Mestistä pelaavan TuTo Hockeyn ohella ringetteseura Turku Ringette ja kaukalopalloseura Turun Pyrkivä pelaavat kotiottelunsa Kupittaan hallissa. Nykyistä hallia edelsi vuonna 1962 valmistunut tekojäärata, joka katettiin vuonna 1973. Kupittaalla TuTon ohella pääsarjajääkiekkoa pelannut TPS siirtyi vuonna 1990 pelaamaan kotiottelunsa Artukaisiin rakennettuun maan ensimmäiseen monitoimiareenaan.

IMG_8573

Kupittaanpuiston vastakkaisessa kulmassa Turun seudun urheiluseuroja ja kaupunkilaisia palvelee vuonna 1971 valmistunut Kupittaan urheiluhalli. Arkkitehti Martti Jaatisen suunnittelema halli on tällä hetkellä erityisesti yleisurheilijoiden, ampumaharrastajien ja keilailijoiden käytössä. Ja kerran viikossa jo legendaarisen Aarnen tallin senioriurheilijat kokoontuvat urheiluhalliin kohentamaan fyysistä ja henkistä hyvinvointiaan itselle sopivalla sykkeellä. Hallissa on myös järjestytty konsertteja, kamppailulajien otteluja sekä pelattu kansainvälisiä koripallo-otteluita, kun Turun NMKY seuran kulta-aikoina 1970-luvulla menestyi Jorma Pilkevaaran ja Tapio Stenin johdolla eurooppalaisilla koripallokentillä.

Turkulaisen koripallon laskusuhdanne on vuosikymmeniä liitetty puutteellisiin harjoitus- ja peliolosuhteisiin. Tämä puute korjautuu vuoden 2017 lopussa kun E18 moottoritien ja Lemminkäisentien väliin, Kupittaanpuiston pohjoislaidalle valmistuu kauan kaivattu 2700-paikkainen palloiluhalli. Vuoden 2018 alusta käyttöön tulevan hallin pääkäyttäjälajeja ovat futsal, koripallo, käsipallo, lentopallo, salibandy, sulkapallo ja voimistelu.

Vaikka turkulaiset pesäpalloperinteet kalpenevat pohjalaisten ja sisämaan maakuntien lajimenestyksen vertailussa, turkulaisella pesäpallolla on erinomaiset harjoitus- ja peliolosuhteet Kupittaan urheiluhallin ja uuden palloiluhallin välissä sijaitsevalla pesäpallostadionilla. Kaudella 2017 Turku-Pesiksen miesten edustusjoukkue pelaa kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla Suomensarjan etelälohkossa ja naiset sarjaporrasta alempana Maakuntasarjassa. Ja tulevaisuuden kannalta on rohkaisevaa, että seuran ylin juniori-ikäluokka pelaa tällä kaudella B-poikien ylimmällä sarjatasolla, SM-sarjassa.

Pesäpallostadionin alueella yli 40 vuotta sirkustoimintaa harjoittanut Sirkus Finlandia jatkaa elokuisin Kupittaan huvipuistoperinteitä. Vuonna 2017 tuli kuluneeksi 215 vuotta siitä, kun ensimmäinen sirkusseurue – ranskalaisen Jean Lustrén seurue – esiintyi ensimmäistä kertaa Suomessa, ja juuri Turun Kupittaalla[iv].

Sirkus Finlandian ohella kiertävä Huvipuisto Seiterä jatkaa säännöllisesti Kupittaan yli 200-vuotista huvipuistoperinnettä.

 

Kupittaanpuiston monisatavuotiseen historiaan liittyy myös hevosurheilu ja Turun Hippodromin runsaat seitsemänkymmentävuotinen kavioura. Kun Turun Tarkk’ampujapataljoona 1800-luvun lopussa siirsi ampumaratansa Kupittaalta Kärsämäkeen, tarjoutui vuonna 1894 perustetulle Turun Hippokselle mahdollisuus oman raviradan rakentamiseen. Vuosina 1902-1973 käytössä ollut Turun Hippodromi sijaitsi Hippoksentien varrella nykyisten jalkapallokenttien paikalla. Toimintavuosiensa aikana Kupittaan Hippodromilla järjestettiin Kuninkuusravit kolmesti, vuosina 1939, 1949 ja 1963. 1970-luvulla Kupittaa alkoi kuitenkin käydä ahtaaksi ravitoiminnalle ja vanhanaikaiseksi jäänyt rata poistettiin ravikäytöstä vuonna 1973. Turun uusi ravirata avattiin runsaat neljä vuotta myöhemmin vanhan Metsämäen kartanon maille Maaria-Paattisten suuralueelle. Tänä päivänä Kupittaan hevosurheiluhistoriasta muistuttaa TPS juniorijalkapalloilun käytössä oleva Erik Bryggmanin vuonna 1948 piirtämä vanha totokioski.

WP_20170501_16_45_29_Pro

Hippodromin lähtö toi Kupittaalle jalkapallokenttien ohella turkulaiselle pyöräilyväelle velodromin sekä BMX-radan. Asfalttipäällysteinen 333,33 metrin pituinen ulkopyöräilyrata on kaikille avoin ja maksuton. Velodromilla järjestettiin ratapyöräilyn SM-kilpailut viimeksi heinäkuussa 2007. BMX-rataa eli pyöräkrossin harjoitusrataa ylläpitää talkootyöllä vuonna 2014 perustettu BMX Turku ry, joka kuitenkin toivoo radan parannusta ja laajennusta[v].  Velodromin ja BMX-radan vierestä löytyy myös Kupittaan skeittiparkki. Kupittaan skeittiparkin alustamateriaali kuitenkin herättää kritiikkiä lajin harrastajien keskuudessa. ”Kupittaan skeittiparkissa ei oikeasti skeittaa juuri kukaan, koska asvaltti on huono materiaali. Turkuun tarvittaisiin skeittareiden suunnittelema betoninen parkki”, sanovat turkulaiset alan harrastajat[vi].

 

Kupittaalta, pallokenttä 1:n ja liikennekaupungin vierestä löytyy myös vuonna 1934 perustettu Kupittaan siirtolapuutarha. Puutarha perustettiin kaupungissa asuvan työväen tarpeisiin, jotta ihmiset saisivat mahdollisuuksia harrastaa vapaa-ajalla viljelyä ja puutarhanhoitoa. Palstanpidolla nähtiin sosiaalisia, yhteisöllisiä sekä kansanterveydellisiä etuja ja 30-40-luvulla viljely toi myös helpostusta elintarvikepulaan. Kupittaan palstoilla kasvavat rinnan muinaistulokkaat, 1800-luvun uutuuskasvit, vanhoissa puutarhoissa tavattavien omenalajikkeiden kirjo sekä siirtolapuutarhan eri vuosikymmenien kasvikokeilujen muistot. Huolimatta pitkästä historiasta kaupunkipuiston kupeessa Kupittaan siirtolapuutarhan tulevaisuus on ollut moneen kertaan uhattuna. Vuonna 2013 kaupunginvaltuusto hyväksyi uudistamisohjelmassaan kirjauksen, jonka mukaan ”selvitetään Kupittaan siirtolapuutarhalle uutta mahdollista sijaintipaikkaa, joka sallii monipuolisemman toiminnan ja mahdollisesti toiminnan laajentamisen”.

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna Turun kaupunki ylläpitää yhteistyössä 4H-yhdistyksen kanssa Suomi 100-perunamaata Seikkailupuiston vieireisellä nurmikentällä. Perunapalsta muistuttaa sadan vuoden takaisesta elitarvikepulasta, mutta myös Kupittaan siirtolapuutarhan kulttuurihistoriallisesta ja yhteiskunnallisesta arvosta sekä sidoksesta kaupunkipuistoon. Ehkä tätä yhteyttä voitaisiin vahvistaa Uudenmaankadun yli rakennettavalla kävelysillalla? Sillalla olisi myös liikenneturvallinen vaikutus, sillä Citymarketin paikoitusalueelta jalkapallo- ja jääkiekko-otteluihin liikkuva katsojavirta on jo vuosikymmeniä aiheuttanut vaaratilanteita ylittäessään liikennesääntöjen vastaisesti vilkkaasti liikennöityä katua.

Vaikka Kupittaanpuisto voi ylpeillä satojen vuosien perinteillään, kuuluu puiston vahvuuksiin myös monipuolisuus ja uusiutumiskyky. 1890-luvun lopulla käynnistetty leikkikenttätoiminta on vuonna 1982 avatun Seikkailupuiston kautta ohjannut turkulaiset lapset jo varhaisessa elämänvaiheessa Kupittaalle. Vaihtelevat teatteriesitykset, taidetyöpajat, liikennekaupunki ja monet muut toiminnalliset houkutukset ovat tehneet Seikkiksestä koko perheen vetonaulan jo useammalle sukupolvelle. Kupittaanpuistoa voidaankin pitää eräänlaisena eurooppalaisen kaupunkipuiston ja ruotsalaisen kansanpuiston suomalaisena risteytyksenä.

Piispa Henrikin tuhat vuotisesta tarustosta tähän päivään ulottuva Kupittaanpuiston aikajana on samalla eräänlainen suomalaisuuden kasvutarina. Kuusisataa vuotta Ruotsin valtakuntaan kuuluvan ”Itämaan” keskuksena näkyy yhä Turussa ja turkulaisuudessa. Suomalaisuuden syntykaupunki ja suomalaisen kulttuurin kehto tunnetaan ennen kaikkea Aurajoesta, tuomiokirkosta ja linnasta, mutta myös Suomen ensimmäinen ja moni-ilmeisin kaupunkipuisto ansaitsee ehdottomasti kunnianosoituksen maan itsenäisyyden juhlavuotena.

WP_20170607_19_05_45_Pro

[i] https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/ulkoilualueet/puistot/kupittaanpuisto

[ii] Oscar Nikula, Turun kaupungin historia1809-1856, 1972

[iii] C.-R.Gardberg, Det främmande ögat och det egna i 1840-talets Åbo

[iv] https://sirkusfinlandia.fi/sirkus-suomessa/

[v] http://www.turkulainen.fi/artikkeli/497065-bmx-ajajat-haluavat-kupittaan-radan-kisakuntoon

[vi] http://hyvinvointi.ts.fi/liikunta/turussa-skeittaa-myos-joukko-tyttoja/