Uudistettu Huuhkajaturnaus tärkeä osa suomalaisen junnufutiksen pelaajakehitystä?

Samaan aikaan kun futismaailman huomio keskittyy Venäjällä alkaneisiin MM-kisoihin ja Pohjois-Amerikkaan myönnetyjen vuoden 2026 kisojen poliittisin yhteyksiin, kokoontui suomalaisten 2004-syntyneiden junnufutarien parhaimmisto Eerikkilän Huuhkajaturnaukseen. Neljäpäiväinen Huuhkajaturnaus on tapahtumana perinteisen Pohjola Cupin sekä Piiricupin perillinen ja merkittävä askel kohti maajoukkuetoimintaa.

Pelaaminen ja pelaajatarkkailu on edelleen isossa roolissa, mutta uudistuneessa tapahtumakonseptissa ottelujen ympärillä tapahtuu yhä enemmän. Koulutuksen osuus on lisääntynyt ja monipuolistunut. Valmentajat ovat saaneet ottelujohtamisesta tutorointia ja johtaneet harjoituksia sen perusteella, mitä peleissä on nähty. Videoanalyytikot sekä erotuomarit ovat tiiviisti mukana, samoin fysiopuoli. Pelaajien lisäksi turnausta on ollut tekemässä noin satakunta jalkapalloihmistä. Jo kesällä 2017 järjestetyn ensimmäisen Huuhkajaturnauksen järjestelyissä tiivisti mukana ollut alue- ja maajoukkuevalmentaja Teemu Eskola korostaakin tapahtuman kehitystä kokonaisvaltaisempaan suuntaan. ”Aikaisemmin tänne on tultu ehkä vaan pelaamaan ja mittaamaan tasoa, mutta uudistuneessa konseptissa osaamisen kehittäminen on entistä isompi juttu.”[i]

14.-17. kesäkuuta Eerikkilässä pelatussa järjestyksessään toisessa Huuhkajaturnauksessa oli mukana 240 pelaajaa yli neljästäkymmenestä seurasta sekä juniorivalmennuksen kansallista kärkeä U15-17 maajoukkuevalmentaja Erkka V. Lehtolasta alueellisiin talentti- ja seuravalmentajiin. Lehtola korostaa erityisesti tapahtuman merkitystä valmennusosaamisen ja tiimityön kehittämisen saralla. ”Ymmärretään se, että tämä on aina tiimityötä. Jotta saadaan parhaita tuloksia, pitää olla monenlaista osaajaa tiimissä.”[ii]. Ylen kisastudioista tuttu jalkapallotietäjä korosti kentän laidalla myös työnteon merkitystä – ”pikkutunneille asti tiimit tehneet töitä, videomiehet vääntäneet klippejä, valmentajat pohtineet aamusta iltaan, miten pystyä kehittämään pelaajien pelaamista. Työnteon kulttuuri näyttää menneen todella läpi ja muuttuneen radikaalisti. Se ainoa meidän sauma tulla paremmaksi jalkapallomaaksi.”

 

Pelitulosten valossa turnaus ei tarjonnut jättiyllätyksiä seurojen ja alueiden välillä vallitseviin voimasuhteisiin. Viime vuosien ylimmän sarjatason sekä 2017 SPL-lopputurnauksen ottelutilastot ovat kiistattomasti näyttäneet, että 2004-ikäluokassa ja myös läheisissä vuosiluokissa pääkaupunkiseutulaiset seurat ovat muuta maata edellä tai ainakin laajalla rintamalla valtakunnan kärkisijoilla[iii]. Samansuuntaista signaalia tarjoaa myös ikäluokan kovatasoisimman sarjan, Etelä-Länsi-liigan (ELL) kevätkauden sarjataulukko[iv], jossa piikkipaikasta kamppailivat jälleen tiukasti KäPa sekä HJK ja syyskauden kuuden joukkueen mitalisarjaan ylsi lisäksi kolme muuta PK-seutulaista (KoiPS, FC Honka, VJS). Maan pelaajamääriltä suurin jalkapalloseura Tampereen Ilves jäi viime vuoden tapaan alempaan jatkosarjaan ja mitalisarjan ainoa kehäkolmosen ulkopuolinen seura on viime vuotista pronssisijaansa puolustava FC Inter.

IMG_20180508_2009292004 ikäluokan vuoden 2017 ELL mestari ja kevätkierroksen ykkönen haki toukokuussa 1-4 voiton Turusta ja aiheutti sarjakolmonen FC Interille kauden ensimmäisen tappion. 

 

Vaikka viikonlopun ottelutuloksista ei varmastikaan kannata vetää liian pitkälle vieviä johtopäätöksiä, voi turnauksen perusteella kuitenkin arvioida, että PK-seudulta kotoisin olevien seurojen ja pelaajien asema jatkuu edelleen vahvana. Turnauksen loppuottelussa kohtasivat Etelä 1 sekä Etelä 2 ja voiton vei viikonlopun tappioitta pelannut HJK:n ja KäPa:n pelaajien ympärille koottu Etelän ykkösjoukkue. PK-seudun vahva panos näkyi myös turnauksen All Star-valinnoissa. Sekä Sinisessä että Valkoisessa joukkueessa PK-seutu muodosti lähes 50 prosenttia pelaajistosta (8/17). Ja näin turkulaisena on kiusaus leikkimielisesti heittää, että ehkä hyvätasoisen All Star -ottelun yksi ratkaiseva tekijä saattoi olla kolmen FC Inter -pelaajan pelaaminen 5-0 voiton vieneessä Valkoisessa joukkueessa. Epätasaisemmin esiintynyt Sininen joukkue oli kuitenkin hajanaisempi joukkue, jossa pelaajiston toinen puolisko koostui Puolen Suomen pelaajistosta.

IMG_5018 (2)

 

Ennen tapahtuman päättänyttä All Star -ottelua Huuhkajaturnauksen ohjelmassa oli pelaajien vanhemmille suunnattu koulutustilaisuus. Tilaisuuden avasi Palloliiton pelaajakehityspäällikkö Hannu Tihinen, joka kertoi omakohtaisten kokemusten värittämänä ammattijalkapalloilijan arvaamattomasta pelaajapolusta. Urallaan mm. FC Zürichiä, Anderlechtia ja West Hamia edustanut kemiläispelaaja kohosi Suomen kultaisen sukupolven toiseksi huipputoppariksi Sami Hyypiän rinnalle ilman ainuttakaan poikamaaottelua. Lukuisia mestaruuspokaaleja mm. Belgiassa, Sveitsissä ja Norjassa nostanut Tihinen on uudessa tehtävässään peräänkuuluttanut nuorten pelaajien vanhemmilta malttia ammattilaissuunnitelmien ja ulkomaille siirtymisen suhteen. ”Toisille aikainen ulkomaankomennus sopii, toisten on parempi kypsyä kotimaassa rauhassa. Ei ole yhtä oikeaa ikää siirtyä ulkomaille. Pelaajan täytyy olla henkisesti riittävän kypsä lähtemään. Kärsivällisyys on tärkeää, vaikka etenkin kotijoukoille se voi olla vaikeaa.”[v].

IMG_20180617_100457 (4)

Pelaajakehityspäällikön esitys sisälsi myös tilastotietoa EM-karsintoihin osallistuneiden vuonna 1989 tai myöhemmin syntyneiden A-maajoukkuepelaajien osallistumisesta Palloliiton pelaajakehitystapahtumiin. Vaikka tähtitarhatapahtuma on tärkeä askel kohti maajoukkuepelejä, on lähes sama määrä pelaajia yltänyt huuhkajapaitaan ilman tätä pelaajatarkkailuporrasta.

IMG_20180617_101740 (4)

 

Globaalin kuningaslajin kilpailun jatkuvasti kiristyessä, myös pelaajien fyysinen kuormitus on kasvanut yhä varhaisemmissa juniori-ikäluokissa. Erilaiset rasitusvammat ovat valitettavaa arkipäivää yhä useammalle tavoitteellisesti harjoittelevalle juniorijalkapalloilijalle. Tihisen pelaajapolkuteesien jälkeen Palloliiton fysiikkavalmentaja Niklas Virtanen esitelmöi Frenckell salin täyttäneelle kuulijakunnalle mm. kasvupyrähdyksen vaikutuksista sekä kokonaiskuormituksen vähentämisen ja biologisen iän erojen huomioimisen tarpeesta. Turnauksen yhteydessä suoritettu PHV-mittaus ja pelaajien eri aikaiseen biologiseen kehitykseen paneutuminen tuntuukin järkevältä, kun huomioidaan, että turnauspelaajien kokoerot ulottuivat alle 150 cm:n 40 kiloisista lapsista aina 190-senttisiin junnujärkäleihin.

IMG_20180617_104326 (2)

Juniorien vanhempien pelaajapolkutapahtuman päätti Erkka V. Lehtola maajoukkueterveisineen. Vaikka tulevien U15-maajoukkuepelaajien valmentaja kehui seurojen pelaajakehitystyötä, näki Lehtola yhä suuria puutteita Huuhkajaturnaukseenkin osallistuneiden pelaajien perusosaamisessa. Työtä on siis tehtävä paljon, mikäli Eerikkilän leirille osallistunut nuori pelaaja tähtää syksyn aluejoukkueleireille, tähtitarhaan tai jopa pitemmälle. Vaikka Huuhkajaturnaus on Palloliiton ja lukuisten seuratoimijoiden suuri yhteisponnistus, ovat lupaavat nuoret jalkapalloilijat edelleen Suomifutiksen kehityksen keskiössä.

IMG_20180617_111508 (2)

Jokaisella valmentajalla on omat pelilliset mieltymyksensä ja pelaajasuosikkinsa. Kun U15-17 päävalmentajalta tiedusteltiin omasta suosikkipelaajatyypistä, Erkka V. Lehtola kertoi arvostavansa ennen kaikkea pallollista osaamista. Tämä linjaus on varmasti sekä nykyjalkapallon vaatimuksien mukaista että taitavia nuoria pelaajia kannustavaa. Vaikka voimme kaikki MM-kisoja seuratessamme todeta, että nykypäivän jalkapalloilija on yhä useammin entistä isokokoisempi, vahvempi ja nopeampi, ratkeavat ottelut yhä taitavimpien ja yllättävimpiin oivalluksiin yltävien taitopelaajien ratkaisuihin.

[i] https://www.palloliitto.fi/videot/maajoukkueet/huuhkajaturnaus-onnistunut-uusi-uusi-kokonaisuus

[ii] https://www.palloliitto.fi/videot/maajoukkueet/mika-huuhkajaturnaus

[iii] https://suburbanturku.wordpress.com/2018/03/23/junnufutissarjat-kaynnistyneet-loytyyko-pk-seudulle-haastajia-ja-suomifutikseen-soihdunkantajia/

[iv] https://www.palloliitto.fi/spllsuomi/p14-ell/tilastot

[v] https://www.satakunnankansa.fi/urheilu/nuori-pelaaja-ala-hatikoi-200338508/

 

Mainokset

Turku levittäytyy länteen – toivottavasti lähiluontoa ja kaupunkilaisten viihtyvyyttä kunnioittaen

Sääolosuhteet suosivat toukokuun puolessavälissä järjestettyä Länsi-Turun kaupunginosaviikkoa. Tapahtumaviikon avauspäivänä 14.5. poljettiin perinteinen Länsi-Turun ympäriajo suuralueen alati muuttuvassa miljöössä.

lansiturkujuliste

Aiempien vuosien tapaan liikkeelle lähdettiin Paalupaikalta ja kaupunkitutkija Tapio Peltomaan opastuksella. Noin viidentoista kilometrin pituinen pyörälenkki suuntautui ensin Satakunnantietä pitkin ratapiha-alueelle sekä Logomon liepeille kohoavan Fabriikin uuden asuma-alueen ympäristöön. Pohjolan kaupunginosa ja Länsi-Turku laajemminkin miellettiin vielä 40-luvulla syrjäisen Maarian tai Raision takamaaksi, mutta tänään kaavoitus ja rakentaminen muokkaavat aluetta yhä tiiviimmäksi ja lähemmäs ydinkeskustaa[i].

 

 

Kun vielä kaksi vuotta sitten Logomossa esiteltiin valtiovaltavetoisen matka- ja palvelukeskushankkeen kunnianhimoisia aikatauluja, nousi viime vuonna ratapiha-alueen uudistuksen moottoriksi uusi yksityisrahoitteinen hankesuunnitelma. Logomon kylkeen, nykyisen VR:n ratapihan alueelle suunnitellaan kansainväliset mitat täyttävää elämys- ja tapahtumakeskittymää. Elämyskeskusta valmistelee Turun kaupungin ja VR:n kanssa Turun Ratapihan Kehitys Oy, jonka taustalta löytyvät mm. peliyhtiö Supercellin perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja sekä länsiturkulainen jääkiekkolegenda Saku Koivu. Hanke etenee tänä vuonna kaavaluonnoksen pohjalta arkkitehtuurikutsukilpailuun, jonka tulokset on arvioitu ratkeavan syksyllä. Kilpailun voittaneen suunnitteluratkaisun pohjalta valmistellaan kaavaehdotus[ii].

 

 

 

Ratapihalla rakennetaan myös Logomolta Ratapihankadulle ulottuvaa kävelysiltaa, jonka oli määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä, mutta toteutuminen siirtyy vuodelle 2019. Suunnittelukilpailun voittaneen ”Jousi”-ehdotuksen pohjalta rakennettavan 140 metriä pitkän sillan kustannukset nousevat noin kaksi miljoonaa euroa budjetoidusta 8,5 miljoonasta eurosta[iii].

 

 

Pohjolasta ympäriajo jatkui Pitkämäkeen ja Länsi-Turun toisen jättiläismäisen kaupunkikehityshankkeen muuttuvaan ympäristöön. Kiinteistöneuvos Heikki Vaiste on ostanut Pukkilan kaakelitehdasalueen ja mielii sinne asuntoja noin tuhannelle ihmisille. Kiinteistösijoittaja ennustaa, että uudisrakentaminen herättää henkiin myös vastustusta kohdanneen tiehankkeen eli Kähärin Puistotien jatkon[iv]. Samassa yhteydessä Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen arvioi, että Pukkilaan mahtuu jopa enemmän asukkaita kuin Kakolanmäkeen, josta on tulossa noin tuhannen turkulaisen asuinalue.

IMG_3353

Pitkämäestä matka jatkui Merikulmantien ja Kölninkadun uuden pyörätieosuuden kautta Pläkkikaupunkiin. Vilkkaan kauppa- ja palvelualueen sekä Mälikkälän kartanon kupeessa Westparkin asuinalue jatkaa laajentumistaan. Ja kivenheiton päässä, Suikkilan kartanon mailla, Gränsbackan uudet kerrostalot kohoavat Suikkilantien lamellitalojen vierellä virtaavan Kuninkojan sekä Länsikeskuksen väliin. Ja Satakunnantien ja Lukkosepänkadun kulmaukseen, RTV-Yhtymän ja Iskun naapuritontille rakennetaan paraikaa luontopäiväkoti Puistoa. Luonto- ja ulkoilualueistaan sekä tiiviistä kouluverkostaan tunnettu lapsiperheiden Länsi-Turku onkin mitä sopivin sijaintipaikka luontopäiväkodille, jossa lasta tuetaan kehittämään positiivista luontosuhdetta sekä ohjataan kestävään elämäntapaan.

IMG_3355

Syksyllä toimintansa aloittavan päiväkodin tulevaisuudenvisioita varjostaa kuitenkin Länsi-Turun suuralueen kolmas vaikutuksiltaan massiivinen kaupunkikehityshanke. Satakunnantieltä ollaan suunnittelemassa Turun ja Raision rajalla sijaitsevalle Kuloistenniitylle uutta ajoväylää Myllyn kauppakeskukseen. Alueen asukkaat ovat ilmaisseet huoltaan hiljaisuudessa valmisteltua hanketta kohtaan ja viime vuoden Länsi-Turun kaupunginosaparlamentissa myös poliittiset päättäjät yli puoluerajojen suhtautuivat väyläsuunnitelmaan kriittisesti.  Vihreiden Katri Sarlund muistutti, että viheralueet ovat Turun kasvun paineessa kaupungin kultakimpaleita, joita tulee varjella ja Rkp:n Lars Nyberg linjasi, etteivät ruuhkat lisää teitä rakentamalla katoa[v]. Väylää kuitenkin valmistellaan virkamiestyönä niin Raision kuin Turun puolella ja helmikuun joukkoliikennetilaisuudessa Raision kaupungin teknisen johtajan Antti Korteen havainnekuvissa vilahtivat mielipiteitä jakavan Varissuo-Raisio ratikka/superbussilinjauksen lisäksi Kuloistenniitylle sijoitetut kerrostalot.

 

 

 

 

Kuloistenniityltä Länsi-Turun ympäriajajat polkivat Mälikkälän metsäpolkujen ja Länsinummen asuinalueen kautta Impivaaran urheilukeskukseen. Impivaara on tunnettu ennen kaikkea mm. Koivun ja Kiprusoffin jääkiekkoveljesten sekä lukuisten turkulaisten jalkapalloilijoiden huippu-urheilijahautomona, mutta Impparin alueelta löytyy myös harvinaisempien urheilumuotojen harrastus- ja kilpailumahdollisuuksia. Jalkapallosta tutun Javenture Areenan ja talvisen pulkkamäen takaa löytyy vuonna 1953 perustetun Arcus ry:n jousiammuntarata. Viime kesän kotikisoissa mm. neljä juniorien SM-kultaa ampuneen jousiammuntaseuran kilpailijat harjoittelevat talvikautena Impivaaran jalkapallohallissa ja Kupittaan urheiluhallissa[vi]. Ja viime syksynä jalkapallo- ja jääkiekkohallien välissä toimintansa käynnisti Turun seudun ensimmäinen curlinghalli.

 

 

Viidettä kertaa Länsi-Turun toukokuisen tapahtumaviikon ohjelmassa ollut ympäriajo päättyi edellisvuosien tapaan Paalupaikan lähtöpisteeseen. Ensi keväänä on jälleen mahdollisuus lähteä katsomaan, kuinka vielä sodanjälkeisinä vuosikymmeninä maalaismaisemallinen Länsi-Turku asteittain sulautuu osaksi urbaania Turkua. Toivottavasti lähiluontoa ja asukkaidensa viihtyvyyttä kunnioittaen.

IMG_3350

[i] https://suburbanturku.wordpress.com/2017/05/17/lansi-turkua-kaavoitetaan-ja-tiivistetaan-huomioimatta-lansikeskuksen-kehittamista-ja-paikallistoimijoiden-osallisuutta/

[ii] http://www.turku.fi/uutinen/2018-04-18_turun-ratapiha-hankkeen-arkkitehtuurikutsukilpailu-kaynnistyy-toukokuussa

[iii] https://yle.fi/uutiset/3-10193537 Logomon odotettu kävelysilta valmistuukin vasta ensi vuonna – myös rakennuskustannukset kasvavat

[iv] http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/849397/Pukkilan+tehdasalue+muuttuu+asuinalueeksi

[v] https://suburbanturku.wordpress.com/2017/06/02/lansi-turun-kaupunginosaparlamentti-ajaa-asukkaiden-etua-ja-edistaa-alueen-kehitysta/

[vi] http://turunseutusanomat.fi/2017/08/arcus-rylle-nelja-sm-kultaa-junioreiden-tauluammunnan-kotikisoista/

Päivä puistossa – koe Kupittaan lumous!

 

Historiallisen helteisen toukokuun vaihtuessa kesäkuuhun Kupittaanpuisto tarjoaa turkulaisille ja kauempaa saapuneille vieraille kesäisen keitaan, jossa kaikenikäiset kansalaiset voivat kilpaurheilla, leppoisasti liikkua, leikkiä ja kiireettömästi oleilla yhdessä tai vaikka omissa oloissa.

 

”Kupittaanpuisto on Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto, jonka juuret ulottuvat lähes tuhat vuotta ajassa taaksepäin. Perimätieto kertoo Piispa Henrik kastaneen ensimmäiset pakanalliset suomalaiset kristinuskoon juuri Kupittaan lähteellä ensimmäisen ristiretken aikana vuonna 1155”[i]. Vaikka Juhana-herttuan renessanssikauden turnajaiset ja myöhempien aikojen mestaukset ovat jo vuosisatoja sitten kadonneet Kupittaan kaupunkikuvasta, tarjoaa Suomen ensimmäinen kaupunkipuisto tänäkin päivänä mitä monipuolisimmat mahdollisuudet omatoimiseen liikkumiseen tai jännittävien urheilutapahtumien seuraamiseen. Ja usein vieläpä veloituksetta ja arkipäivänä.

 

Satunnaisen kaupunkilaisen keskiviikkokävely kertoo kuvien muodossa, kuinka laaja-alaista liikuntaa ja yhdessäoloa Kupittaanpuisto kätkee sisälleen, vaikka puiston pitkiä kylpyläperinteitä jatkava maauimala avataan vasta kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

 

IMG_4591

 

Turulla ja turkulaisilla oli merkittävä rooli kuningaslajin rantautuessa Suomeen 1800-luvun lopulla. Suomalaisen jalkapallon historia ja tulevaisuus kohtaavatkin päivittäin molemmin puolin jalkapallo- ja puistopioneeri August Blombergin mukaan nimetyn aukion molemmin puolin. Maan ylimmän sarjatason ja FC Interin tuoreen Suomen Cup-voiton myötä myös Eurooppa-liigatason jalkapalloa voi seurata Veritas Stadionilla ja melkeinpä päivittäin Inter, TPS ja useat muut Turun seudun juniorijoukkueet pelaavat Kupittaan kentillä valtakunnallisia ja alueellisia sarjaotteluita.

 

Keskiviikkoiltana Kupittaa Kutosen luonnonnurmella FC Inter kohtasi Lahden Reippaan C15 ikäluokan ELL-sarjassa ja mitä todennäköisimmin varmisti 3-2 voitolla paikkansa maan ylimmän sarjatason mitalisarjaan. Naapurinurmelta voi myös bongata omatoimista treeniä vetäviä Interin edustusjoukkueen nuoria lupauksia.

 

IMG_4774 (2)

Kupittaa Vitosella TPS ja ÅIFK kohtasivat A-juniorien Ykkösessä ja Palloseura nousi paikallisotteluvoitollaan sarjan kärkipaikalle.

 

IMG_4788 (2)

Samaan aikaan kenttä Kakkosella, B-juniorien Kakkosessa ÅIFK kuritti Janakkalan Palloa 5-1 ja nousi neljännelle sijalle haastamaan Valkeakosken Hakaa, IFK Maarianhaminaa ja Hämeenlinnan Jalkapalloseuraa nousussa Ykköseen.

 

Jalkapallon lisäksi Kupittaalla pelataan myös useita muita pallopelejä. Vaikka Turkua ei tunneta suurena pesäpallokaupunkina, pelataan kansallispeliämme päivittäin Kupittaalla. Ja merkkinä lajin turkulaisesta noususta, Turku-Pesiksen B-pojat pelaavat tällä kaudella maan ylimmällä sarjatasolla, SM-sarjassa.

 

Mutta maailma muuttuu, samoin urbaanit urheilumuodot. Sulassa sovussa samalla kentällä pesisväen kanssa harjoittelee maailman harrastetuimman mailapelin turkulaisyhteisö. Kun arvioidaan, että noin kaksi miljardia maailman väestöstä joko pelaa tai seuraa krikettiä, ei liene yllätys, että Britannian kansanyhteisön suurlaji on yleistymässä myös Suomessa.

 

IMG_4715 (2)

Pesäpallostadionin vieressä, Kupittaan upouudessa palloiluhallissa pelattiin keskiviikkona lentopallon tuplamaaottelut. Euroopan Kultaisen liigan viimeisissä kotiotteluissa Suomen naisten maajoukkue löi ensin Kroatian 3-1 ja heti perään miehet olivat Espanjaa 3-2 parempia tasaisessa taistelussa. Suomen naiset kamppailevat lohkonsa voitosta ja pääsystä Euroopan liigan finaaleihin. Myös Tuomas Sammelvuon valmentama miesten maajoukkue pelaa vahvasti Kultaisessa liigassa. Joukkue johtaa C-lohkoa kolmella voitolla ja yhdellä tappiolla.

 

IMG_4775 (2)

Suomalainen lentopallointo näkyy myös turkulaisilla rantalentiskentillä. Kupittaan kentät ovat aktiivisessa käytössä varsinkin alkukesästä yllättäneiden helteiden jatkuessa.

 

Kupittaan velodromilla liikuttiin lujaa pyörillä ja rullilla. Skeittirata ei ole käytössä, mutta BMX-pyöräily, perinteinen ratapyöräily ja ehkä jonkinlainen short-track pikaluistelun ulkoharjoittelumuoto hyödyntävät velodromin palveluja.

 

IMG_4802 (2)

Ja jos velodromin viereinen skeittirata on poissa käytöstä, urbaani kulttuuri elää Kupittaalla Uudenmaankadun rampilla…

 

Hieman perinteikkäämpää ja seniorivetoista liikuntaa sekä yhdessäoloa harjoitetaan vanhan Hippoksen raviradan suoralla. Petankkia pelataan kuin Ranskan rivieralla.

 

IMG_4764 (2)

Petankkialueen ja jalkapallokenttien välistä löytyy myös yksi kaupungin 22:sta ulkokuntosaleista. Puistokuntosalivälineet sopivat kaikenikäisille.

 

IMG_4735 (3)

Kupittaanpuiston palloiluhallin pääty on myös marginaalisempien lajien harrastuspaikka. Rugbyn pelaajien ohella mm. maan liittokiekkoeliittiin kuuluva Turku Terror Ultimate harjoittelee Kupittaan kentällä 11. Vuonna 1994 toimintansa aloittanut seura ylsi kansallisen avoimen sarjan SM-pronssille maaliskuussa.

 

Liikunnallista ja vapaa-ajan vieton eksotiikkaa löytyy luonnollisesti myös Kupittaan Paviljongin ja lintupuiston läheisyydestä löytyvältä piknik- ja nurmialueelta. Muun muassa erilaiset jumppa- ja joogaryhmät, koirakouluttajat, kamppailulajien harrastajat ja jopa nuorallakävelijät ovat ottaneet Kupittaan yhteiseksi harjoitus- ja yhdessäolotilakseen.

 

Ja tulevien turkulaisten sukupolvien liikunnallisuutta, sosiaalista kanssakäymistä sekä liikennekäyttäytymistä edistävät lasten suursuosikit Seikkailupuisto ja Liikennekaupunki. Kupittaanpuisto on todellinen koko kansan olohuone ja liikunnallinen kohtaamispaikka!

 

 

 

 

 

 

 

 

[i] https://suburbanturku.wordpress.com/2017/09/18/kupittaa-suomen-ensimmainen-kaupunkipuisto/