Hradecky Areena Impivaaraan?

Suomalaisten äänestämä Sykähdyttävin urheiluhetki, Vuoden valmentaja, Vuoden joukkue ja Vuoden urheilija Teemu Pukki. Kun vielä Vuoden urheilija -äänestyksen kakkoseksi ylsi jalkapallomaajoukkueen maalivahti Lukas Hradecky, on päivän selvää, että suomalaisten kiinnostus ja arvostus kuningaslajia kohtaan on kohonnut historiallisen EM-karsintamenestyksen ja yksittäisten pelaajien kansainvälisten onnistumisten myötä.

Urheilumaailma tuntee juuristaan ylpeiden ja esimerkillisten urheiluesikuvien mukaan nimettyjä liikuntapaikkoja ja jopa stadioneja.

Esimerkiksi Malmöstä löytyy viime aikoina kovia kokeneen Zlatan-patsaan ohella länsinaapurin legendan lahjoittama oma ministadion, Zlatan Court, ja kotimaassa, Lahden kupeessa, Pajulahden valmennuskeskuksessa jalkapalloilijoita ja muita urheilijoita palvelee Jari Litmanen Areena.

 

Huuhkajien kapteeni Tim Sparv on ollut tukemassa kahtakin liikuntapaikkahanketta omalla kotiseudullaan Vaasassa ja Oravaisissa.

Turusta löytyy erinomaisia usean lajin harrastuspaikkoja, mutta lasten ja nuorten keskuudessa suosituimman lajin talviharjoittelu kärsii olosuhdeongelmista.

Kunniakkaasti neljä vuosikymmentä palvellut Impivaaran jalkapallohalli on alimittainen ja jalkapalloilijat jakavat kentän muun muassa amerikkalaisen jalkapallon, lacrossen ja pesäpallon harrastajien kesken. Käyttäjiä hallissa on vuosittain lähes 80 000.

 

 

Lähes naapurissa tilapainetta keventää äskettäin vakuutusyhtiön ja osittain TPS:n omistukseen siirtynyt LähiTapiola-areena, mutta täysimittaisen jalkapallohallin käyttäjäksi pääsee vain rajallisten seuravuorojen ja alati kohoavien olosuhdemaksujen kautta. Ja miten yhden seuran osaomistus vaikuttaa hallin muihin tulevaisuuden käyttäjiin, selvinnee vasta tulevana syksynä.

 

Impivaaran yksityisomisteinen LähiTapiola-areena on maakunnan ainoa täysimittainen jalkapallohalli, jossa harjoittelevat useimmat turkulaiset jalkapalloseurat sekä myös joukkueita Turun ulkopuolelta. Omistajan tiedotteen mukaan areenaa käyttää säännöllisesti 12 eri seuraa. Lisäksi molemmat veikkausliigajoukkueet, FC Inter ja TPS pelaavat talven harjoitusotteluitaan sekä Suomen Cupin virallisia otteluitaan hallissa. Harjoitushalliksi rakennettu ylipainehalli ei kuitenkaan ole suunniteltu yleisötapahtumia varten ja myös alkulämmittelytilat ovat hallissa rajalliset. Syksyllä 2019 tapahtuneen omistajavaihdoksen myötä areenan toiminnasta vastaa TKOMV Turku Oy ja omistajia ovat myös FC TPS Oy sekä TPS Juniorijalkapallo ry[i]
 
Kun turkulaisseurat pelaavat Suomen Cupin ja muita korkeamman profiilin pelejä säännöllisesti myös Kupittaa 5:llä, pääsevät helsinkiläiset pikkujuniorit talvi-iltoina harjoittelemaan Huuhkajienkin käyttämällä Töölön stadionilla, joka on juuri nimetty Bolt Arenaksi. Kun olympiastadion on vihdoin palautumassa jalkapallomaajoukkuekäyttöön, olisiko aika kypsä muuttaa Veritas stadionin pelialusta monikäyttöiseksi keinonurmeksi? 

 

Eri urheilulajeja ei tulisi asettaa vastakkain ja kaikki liikunta on jo suomalaisten lisääntyneen liikkumattomuuden takia arvokasta, mutta Jääkiekkoliitto ja muut lajin toimijat ovat onnistuneet olosuhdelobbauksessaan huomattavasti paremmin kuin futisväki. Turussakin useamman kaukalon jäähalleja löytyy Artukaisista Impivaaraan ja Kupittaalta Varissuolle.

 

Impivaaran jäähalli on ollut suomalaisten jääkiekkolähettiläiden hautomo jo vuosikymmeniä ja takavuosien turkulaisia kiekkoikoneja kunnioitetaan harjoitushallin käytävillä. Jääkiekkokulttuuria on osattu rakentaa ja kaupungin hallissa Turku näyttää mustavalkoiselta. 

 

Kun suomalaista yhteiskuntaa kuormittaa väestön liikkumattomuuden ja ikääntymisen lisäksi sosiaalinen syrjäytyminen, eriarvoistuminen sekä haaste kasvavan maahanmuuttajaväestön kotouttamisesta, tulisi julkisia liikuntapaikkainvestointeja tarkastella osana ennaltaehkäisevää sote-päätöksentekoa.

 

Yhteiskunnan eriarvoistuminen ja nuorten sosiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Tuoreen THL:n tutkimuksen mukaan toimeentulotukea saavilla nuorilla miehillä oli psykiatrinen diagnoosi kuusi kertaa yleisemmin kuin muilla 18–34-vuotiailla. Nuorilla naisilla mielenterveysongelmia todettiin vieläkin enemmän, mutta ero muihin naisiin oli hieman pienempi[ii]
Maahanmuuttokysymykset ovat myllertäneet suomalaista päätöksentekoa ja laajemminkin yhteiskuntaa ainakin syksystä 2015 lähtien. Näkemykset vaihtelevat voimakkaasti, mutta kansan enemmistö luultavasti kannattaa panostusta maahanmuuttajaväestön kotouttamiseen. Tilastokeskuksen vastikään julkaisemien tietojen mukaan ulkomaalaistaustaisten äitien osuus Suomessa syntyneistä lapsista on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Viimeisten tilastojen (joulukuu 2018) mukaan joka seitsemäs lapsi Suomessa syntyy jo ulkomailta muuttaneelle äidille. Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla jopa joka neljäs. llman ulkomailta saapunutta väestöä, Suomen synnytysluvut olisivat selvästi nykyistä pienemmät[iii].
Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuus väestöstä on kohonnut nopeasti myös Turussa. Varsinkin Varissuolla, Lausteella, Halisissa, Runosmäessä ja Pansio-Pernossa. Väestörakenteen muutos näkyy luonnollisesti voimakkaasti kouluissa ja päiväkodeissa. Myös koulujen välisissä urheilukilpailuissa. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat yhä näkyvämmin esillä koulujen kilpaurheilussa – etenkin globaaleissa palloilulajeissa kuten jalkapallo ja koripallo – mutta valitettavan usein nämä liikunnalliset lapset eivät löydä polkua urheiluseuratoimintaan. Koska maahanmuuttajataustaisten lasten liikunta- ja urheiluseuraosallisuuden edistäminen on tutkitusti ja lukemattomien urheilijaesikuvien esimerkkien mukaan mitä tehokkainta syrjäytymistä ehkäisevää kotouttamistyötä, voi perustellusti kysyä, miksei tähän ennaltaehkäisevään liikuntatyöhön panosteta voimakkaammin?  

 

Impivaaran liikuntakeskukseen on kaavailtu viime vuosina monenlaisia kehittämissuunnitelmia, mutta visiot ovat jääneet toteuttamatta[iv].

Olisiko suomalaisen jalkapallon kansainvälinen läpimurto lähtölaukaus eri toimijoiden yhteistyölle, jolla Impivaarasta voitaisiin kehittää vanhaa jalkapallohallia ja LähiTapiola-areenaa hyödyntäen läntisen Turun jalkapallo- ja joukkueurheilukeskus?

 

Viime aikoina näkyvästi yhteiskuntavastuutaan osoittanut LähiTapiola hankki loppuvuodesta omistukseensa yksityisen Javenture Areenan ja myös Raisiossa yhtiö lähti Raisio Futis ry:n kumppaniksi seuran rakennuttamaan ja hallinnoimaan Raision Palloiluhalliin. LähiTapiola Areenaksi nimetty ylipainehalli on vuokrattu Raision kaupungille koulupäivien ajaksi ensisijaisesti Raision kaupungin koulujen ja RASEKO:n koululaisten ja opiskelijoiden käyttöön. Iltaisin ja viikonloppuisin hallin käyttäjinä ovat ensisijaisesti Raisio Futis Ry:n ja sen alla toimivan Raision Nappulaliigan joukkueet. Myös muilla tahoilla, kuten esimerkiksi naapurikuntien jalkapallojoukkueilla on mahdollisuus vuokrata hallia omiin tarpeisiinsa[v].

 

Elinkeinoelämän, kaupungin ja oppilaitosten kanssa yhteistyössä toteutettu RaiFun jalkapallokeskus koulujen ja kirjaston kupeessa edustaa esimerkillistä paikallista liikuntayhteistyötä, mutta lähiliikuntapaikkoja voi toteuttaa myös monilla muilla malleilla tai suunnitelmilla.
Varsinais-Suomen ympäriltä löytyy mm. Ahvenanmaan Eckeröstä, Porista (Karhuhalli), Helsingin Talista ja Vantaan Myyrmäestä maan ensimmäisen täysimittaisen jalkapallohallin, Lahden suurhallin mallin mukaan rakennettuja halleja, jotka palvelevat jalkapalloilijoiden ohella yleisurheilijoita ja muita liikkujia.

 

Toinen menestyksekäs tapa toteuttaa liikuntahankkeita on ollut yhdistää resursseja ja kehittää paikallistason yhteistyötä. Helsingissä PPJ, HIFK ja Kiffen kunnostivat ja hallinnoivat yhdessä Etu-Töölön Väinämöisen kenttää ja Kalliossa Ponnistus ja SAPA jakavat vastuun ja kustannukset Väinö Tannerin kentän pyörittämisessä. Ja Tampereella, Hervannan Jalitsu-halli on tamperelaisten jalkapallon kasvattajaseurojen yhteisesti omistama ylipainehalli Ahvenisjärvi 2 -kentällä, jossa osakkaina ovat Ilves, TPV, TKT, PP-70 ja TJK[vi].
Yhteistyömalleja ja kehittämisideoita turkulaisten jalkapallo-olosuhteiden ja Impivaaran urheilukeskuksen kehittämiseen löytyy läheltä ja kauempaa. Toivottavasti toriparkkinsa ympärillä taistelevat turkulaisetkin ennen pitkää ymmärtävät yhteistyön arvon ja edut.

 

 

 

Alueelta löytyy jo eri-ikäisiä mailapelaajia mainiosti liikutteleva yksityisomisteinen Jarkko Nieminen Areena, mutta olisiko aika juuri nyt kypsä elinkaarimallilla (Public-Private Partnership) toteutettavaan monitoimihalliin, joka palvelisi niin kilpapelaajia, suurta harrastajajoukkoa kuin myös muita liikkujia?

 

Onhan Hradeckyn veljesten, Joni Kaukon sekä kiekkoilevien Kiprusoffien, Koivujen, Nummelinien, Kaapo Kakon ja lukuisten muiden turkulaisten palloilulähettiläiden hautomona toiminut Impivaaran urheilukeskus merkittävä osa suomalaista palloilumenestystä ja liikuntakulttuuria.

 

[i] https://fc.tps.fi/fi/uutiset/javenture-areena-muuttuu-lahitapiola-areenaksi

[ii] https://yle.fi/uutiset/3-11180048 Skitsofreniaa ja lääkkeiden väärinkäyttöä – Toimeentulotukea saavilla muita nuoria enemmän mielenterveysongelmia

[iii] https://yle.fi/uutiset/3-11154410 Uusi tilasto: Joka seitsemäs suomalaislapsi syntyy maahanmuuttajaäidille

[iv] https://aamuset.fi/artikkeli/1611151772/Impivaaran+Seikkailumaa+viivastyy

[v] https://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/19437/L%C3%A4hitapiola+Areena+Raisioon

[vi] https://jalitsu.fi/

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 28.1.20 

https://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/4837431/Lukijalta+Hradecky+Areena+Impivaaraan

 

Varissuon uusi keskuspuisto kannustaa lähiliikuntaan ja edistää yhteisöllisyyttä

Poliittiset päättäjät, asiantuntijat ja varmasti myös suuri osa suomalaisista tiedostaa, että harrastamisen kohonneet kustannukset ja lasten sekä vanhemmankin väestön vähentynyt liikkuminen ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Samalla kun sporttinen vähemmistö urheilee yhä tavoitteellisemmin, kasvava osa kansasta liikkuu yhä vähemmän ja sosiaalista kanssakäyntiä hallitsee some ja virtuaalinen pelimaailma [i].

 

Vaikka valtionhallinnon viime vuosina toteuttama liikuntatuntien lisäys ja muut liikuntapoliittiset toimenpiteet ovat tervetulleita, edellyttää suomalaisten liikkumisen lisääntyminen monimuotoista ja pitkäjänteistä panostusta sekä kannustimia ennen kaikkea lapsuusiässä ja lähellä kotia. Yhä useammat meistä ymmärtävät liikunnan ennaltaehkäisevät sosiaaliset ja kansanterveydelliset vaikutukset, mutta kykenemmekö lisäämään suomalaisten liikkumista aikana, jolloin niin moni yhteiskunnallinen tekijä tuntuu vaikeuttavan luonnollista liikkumista?

 

Älypuhelin- ja mobiilipalvelujen vaikutukset kouluikäisten liikkumisessa nähdään ehkä  dramaattisimmin koulun välituntikäyttäytymisessä, mutta luontaista liikkumista vaikeuttavat myös pihapelien ja -leikkien vähentyminen sekä kaupungistumisen ja täydennysrakentamisen myötä yltynyt etääntyminen luontoon ja lähimetsissä liikkumiseen. Ja yhä merkittävämmäksi esteeksi säännölliselle liikkumiselle on noussut urheiluseurojen huomattavasti kohonneet harrastemaksut. Välillä myös tuntuu, että itse liikunnan sijasta urheiluseuroissa olennaisempaan rooliin ovat nousseet yhä pitemmälle suuntautuvat pelimatkat sekä ammattilaisseurojen brändejä imitoivissa designvarusteissa hengailu ja esittely sosiaalisessa mediassa.

 

Vaikka pessimistit sanovatkin perinteisten pihapelien ja -leikkien olevan katoavaa kansanperinnettä, voidaan lasten, nuorten ja iäkkäämmänkin väestön liikkumista kannustaa liikuntamyönteisellä ja lähiluontoa kunnioittavalla kaupunkisuunnittelulla. Ja alueen asukkaiden mielipiteet tulisi luonnollisesti huomioida puistojen, liikuntapaikkojen ja muiden kaupunkilaisten kohtaamispaikkojen suunnittelussa.

 

”Vakkella”, Turun kansainvälisimmässä kaupunginosassa liikuntapaikkasuunnittelua on toteutettu viime vuodet varsin rohkaisevalla tavalla.  Keväällä 2016 joukko Turun seudun johtavien jalkapalloseurojen edustajia, poliittisia päättäjiä, Norssin rehtori ja Varissuon liikuntapalvelukeskuksen aluevastaava kokoontuivat Majanummen toimitalolle keskustelemaan alueen lähiliikuntamahdollisuuksien edistämisestä. Liikkeellepanevana voimana oli Norssin, Turun kansainvälisen koulun mittava peruskorjaus, jonka yhteydessä tarjoutui erinomainen mahdollisuus kehittää kaupunginosan toisistaan irrallisista ja ankean oloisista lähiliikuntapaikoista Varissuon upouusi keskuspuisto.

 

Paikallisyhteistyö Varissuon unelmien keskuspuistosta käynnistyi keväällä 2016 Majanummen toimitalolla. Paikalla mm. FC Interin ja Turun Nappulaliigan pitkäaikainen Fortum Tutor ja valmentaja Juha Lipponen, Norssin rehtori Veli-Matti Hakanen ja varissuolainen kaupunginvaltuutettu Sadri Beqiri

 

Varissuon lähiliikuntaolosuhteet ovat kiistatta kohennuksen tarpeessa. Tekonurmikenttä on suunniteltu aitauksen sisällä olevan tenniskentän paikalle. 

 

Kuluneen kahden vuoden aikana Turun kaupunkisuunnittelijat, eri alojen asiantuntijat sekä alueen asukkaat ovat kokoontuneet erilaisissa yhteistyötapahtumissa ja keskiviikkona 11.4. Norssin uudessa auditoriossa esiteltiin suunnitelmien tuloksia kaupunginosan asukkaille.  Turun kaupunkiympäristötoimialan vastaavan rakennuttajan Anna-Kaisa Kaukolan mukaan asukkaat, koulut ja paikallisryhmät ovat olleet merkittävä voimavara suunnittelutyössä. Erityisesti lähiluonnon ja ympäristön arvostus on näkynyt kaupunkilaisten ehdotuksissa ja palautteessa.

 

Varissuolaiset antoivat aktiivisesti palautetta vielä 11.4.18 Norssin auditoriossa järjestetyssä puistosuunnitelman yleisötilaisuudessa.

 

Suunnitelmaluonnoksessa on pyritty toteuttamaan asukkaiden esittämiä toiveita ympäristöön sopivalla ja jo olemassa olevia toimintoja tukevalla tavalla. Suurin osa asukkaiden toiveista koski oleskelu- ja liikunta-alueita. Luonnoksessa uusi oleskelualue on sijoitettu leikkipaikan viereen. Alueelle on sijoitettu mm. verkkopyramidi-kiipeilyteline, penkkejä, aurinkotuolit, oleskeluryhmiä ja trampoliini. Oleskelualueen pintamateriaalissa yhdistetään oranssia hiekkatekonurmea, asfalttia ja kiveystä. Gobo-valaistuksella luodaan kiinnostavuutta sekä väriä myös talviaikaan. Samaa oranssia hiekkatekonurmea käytetään ulkokuntoilualueen pintamateriaalina.

 

Nykyisten tenniskenttien alueelle rakennetaan uusi tekonurmipintainen jalkapallokenttä. Kenttä aidataan ja valaistaan. Jalkapallokentän tarve on poikkeuksellisen suuri Varissuolla, jossa lasten ja nuorison sekä maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on kaupungin korkeimpia. Jalkapallon suosio monikulttuurisen asuma-alueen lasten ja nuorten keskuudessa on korkea, mutta alueen puutteelliset peliolosuhteet ovat pakottaneet jalkapallon harrastajat muiden alueiden kentille tai pelaamaan jalkapalloa tenniskentillä. Perinteinen Turun Nappulaliiga ei ole useina viime vuosina kyennyt kokoamaan omaa Varissuon aluejoukkuetta, vaikka lajia harrastavia lapsia asuu alueella enemmän kuin useilla muilla Nappulaliigan alueilla.

 

Maisemasuunnittelija Johanna Salmelan esittelemissä havainnekuvissa ja videomateriaalissa puustoa on avattu ja kalliota louhittu, mutta Varissuon liikunnallinen sydän näyttäytyy uuden kasvillisuuden myötä vehreänä. Unelmien keskuspuiston suunnittelussa on huomioitu kaikkien ikäryhmien mielipiteet ja Varissuon yhteisellä ”olohuoneella” on myös tärkeä tehtävä maahanmuuttajaväestön kotouttamisessa sekä paikallisyhteistyön tiivistämisessä kantaväestön kanssa. Hankkeen esittelijöiden mukaan suunnitelma valmistuu syksyllä ja tavoitteena on päästä toteuttamaan puistoa vuonna 2019.

 

Varissuon keskuspuistosta tehdään myös yksi Turun kaupungin sivuliikuntakeskuksista, joten Itä-Turun unelmapuisto tarjoaa myös mallin tai ainakin kannustimen muiden kaupunginosien liikuntapaikkojen kehittämiselle ja alueelliselle yhteistyölle asukkaiden ja eri paikallisryhmien kanssa. Kyse on siis kansanterveyden, yhteisöllisyyden ja viihtyvyyden sekä asukasosallisuuden edistämisestä konkreettisessa muodossa. ”Pelkkä rahallinen satsaus ei riitä, asukkaat, urheiluseurat, kulttuurijärjestöt ja muut erilaiset paikallistoimijat on kutsuttava mukaan yhteiseen aluekehitystyöhön. Kolmannen sektorin laajempi osallisuus ja suurempi rooli tarjoaa myös merkittäviä taloudellisia säästöjä.”[ii]

IMG_20180411_191718

FC Interin vakkelaisten futarien peli- ja treeniolosuhteet paranevat perustavanlaatuisesti kun Pelttarinkadun kentälle saadaan keskuspuistosuunnitelmaan kuuluva tekonurmikenttä.

 

Varissuon keskuspuiston suunnitelmaluonnos löytyy videomuodossa sivustolta: http://www.turku.fi/unelmienkeskuspuisto

[i] https://suburbanturku.wordpress.com/2018/02/16/yha-ammattimaisemmaksi-muuttuvan-suomalaisen-junioriurheilun-kahdet-kasvot/

[ii] https://suburbanturku.wordpress.com/2016/11/07/lahiliikunta-ja-kulttuuripaikat-ongelmia-ennaltaehkaisevia-yhteisollisyyden-keitaita/