Viime kesän naisten MM-kisat Australiassa ja Uudessa-Seelannissa olivat valtava menestys ja merkittävä aluevaltaus naisjalkapallolle. 24:stä 32:een joukkueeseen laajentunut turnaus houkutteli stadioneille keskimäärin 30 000 katsojaa, mikä tarkoitti lähes kahta miljoonaa kisakävijää. Ja FIFA:n arvio kahden miljardin maailmanlaajuisesta yleisöstä viestii naisjalkapalloilun rakettimaisesta noususta urheilu- ja viihdemaailman raskaaseen sarjaan.
”Ja FIFA:n arvio kahden miljardin maailmanlaajuisesta yleisöstä viestii naisjalkapalloilun rakettimaisesta noususta urheilu- ja viihdemaailman raskaaseen sarjaan.”
Loppuvuodesta, MM-huuman jälkeen Suomen maajoukkue, Helmarit, pelasi miesten jalkapallosta tutuksi tullutta UEFA:n Kansojen Liigaa ja voittivat B-Liigassa lohkonsa näytöstyyliin. A-Liigaan nousussa jalkoihin jäivät Kroatia, Slovakia ja Romania. Tänä vuonna Helmarit pelaavat pääsystä ensi kesänä Sveitsissä pelattaviin EM-kisoihin. Helmarit aloittivat karsinnan vierastappiolla Norjalle, mutta ottivat huhtikuussa Helsingissä elintärkeän kotivoiton Italiasta ja lohkon kaikki neljä joukkuetta ovat tasapisteissä. Seuraavaksi Suomi kohtaa vuoden 2017 Euroopan mestari Hollannin ensin Rotterdamissa (31.5.) ja heti perään uudella Tampereen Tammelan stadionilla (4.6.). Mikäli Hollanti-ottelut sujuvat tuloksellisesti, on Helmareiden viimeisessä kotiottelussa (12.7.) Veritas Stadionilla Norjaa vastaan panoksena suora pääsy Sveitsin kisoihin. Ja sijoittumalla lohkossa kolmanneksi tai neljänneksi tarjoaa vielä mahdollisuuden saavuttaa kisapaikka jatkokarsinnan kautta.
Helmarien tapaan myös turkulaisessa naisfutiksessa uudistukset käynnissä
Vaikka ruotsalaisen Anna Signeulin Helmareiden päävalmentajana vuonna 2022 korvannut raisiolainen Marko Saloranta on menestyksekkäästi uudistanut A-maajoukkuetta ja tuonut mukaan uusia pelaajia, turkulainen naisfutis on viime vuosina kiistatta jäänyt etenkin kuopiolaisten ja PK-seudun varjoon. KuPS on vienyt nyt kolme Kansallisen liigan mestaruutta putkeen ja kuopiolaisten lisäksi lähinnä Åland United on viime vuosina kyennyt rikkomaan pk-seutulaisten rintaman liigan kärkikuusikossa.
Ei liene siis yllättävää, että Turkufutisessakin on haettu oppia Kehäkolmosen sisältä. FC Inter palkkasi liigajoukkueensa päävalmentajaksi Vesa Vasaran konkurssiin ajautuneesta Hongasta ja Tepsin miesjoukkue hakee nostetta HJK Klubi 04:n Ykköseen nostaneen Miika Nuutisen johdolla. Jo aiemmin Palloseura houkutteli TPS-taustaisen Kim Ekroosin Vantaalta juniorijalkapallon toiminnanjohtajaksi.
Kansallisesta liigasta Ykköseen pudonneen TPS naisjoukkueen uudistus on kuitenkin turkulaisissa käsissä. Lähes vuosikymmenen Palloseuran junioreissa valmentanut TPS-kasvatti Sami Lehtilä on tehnyt hyvää työtä B-tyttöjen päävalmentajana ja toimii nyt myös naisten edustusjoukkueen vastuuvalmentajana. Tuplarooli ei ole 31-vuotiaalle koutsille uutta ja Lehtilä näkeekin etuja operoidessaan lupaavien nuorten pelaajien eri portailla.
– Ḱahden eri maailman kohtaaminen ja kehittäminen on palkitsevaa, mutta kääntöpuolella on tietysti ajanhallinnan haasteet ja uhka ylikuormituksesta.
Kysymykseen kuinka tyttö- ja poikafutarien valmentaminen eroaa toisistaan, pitkään tyttöjoukkueita valmentanut Lehtilä haki hetken vastausta ja tiivistää:
– valmentamisen ei tulisi erota toisistaan. Pojat tekee vähän eri tavalla, mutta on epäreilua jollei tytöiltä vaadita samalla tavalla. Tytötkin haluaa urheilla ja tuntuu että motivaatiotakin löytyy. Usein jopa enemmän kuin pojilla.
”Nais- ja tyttöfutiksessa Tepsillä on myös alueellisen veturin rooli. Lahjakkaita pelaajia on tullut Turkuun mm. Eurasta ja Kemiöstä. Keskinäistä kilpailua ei juuri Lounais-Suomesta löydy ja harjoitusvastustajia pitää hakea PK-seudulta.”
Uudistuvassa Tepsissä yksittäisen pelaajan kehittäminen on kohonnut yhä keskeisemmäksi toimintatavoitteeksi. – tottakai kaikki haluaa voittaa, mutta prioriteetti on että pelaaja kehittyy.
Nais- ja tyttöfutiksessa Tepsillä on myös alueellisen veturin rooli. Lahjakkaita pelaajia on tullut Turkuun mm. Eurasta ja Kemiöstä. Keskinäistä kilpailua ei juuri Lounais-Suomesta löydy ja harjoitusvastustajia pitää hakea PK-seudulta.
Ja kuten niin usein turkulaisen futisväen piirissä, myös valmentaja Lehtilä on tuskaillut Turun puutteellisten talviharjoitteluolojen kanssa.
– Sitä mukaan kun kaupunki ei ole hoitanut velvollisuuksiaan eli kun esimerkiksi Kupittaa 5 ei ole käytössä, ollaan menty Lähi-Tapiola Areenaan hakemaan harjoitusoloja. Ja tämäkin plan B oli poissa laskuista kun Impivaaran kuplahalli oli alkuvuodesta viikkoja pois käytöstä.
Turkulaisen tyttö- ja naisfutiksen puolesta ahkeroiva TPS-valmentaja luonnollisesti kaipaa yli 6000 rekisteröidyn jalkapalloharrastajan kaupunkiin Impivaaran elinkaarensa lopussa olevan pienhallin korvaavaa täysimittaista hallia. Ja jotta Turku pääsisi mukaan Helmarien ja maailman naisfutisbuumiin, olisi myös toivottavaa, että kaupungin terveiset turkulaisia lapsia ja nuoria liikuttaville jalkapallotoimijoille olisivat hitusen kannustavampia kuin sähköpostiviestit – “kentät ovat kiinni kirkollisina pyhinä”.
”Ja jotta Turku pääsisi mukaan Helmarien ja maailman naisfutisbuumiin, olisi myös toivottavaa, että kaupungin terveiset turkulaisia lapsia ja nuoria liikuttaville jalkapallotoimijoille olisivat hitusen kannustavampia kuin sähköpostiviestit – “kentät ovat kiinni kirkollisina pyhinä”. ”
Juttu julkaistu Turun Seutusanomissa 15.5.24. https://turunseutusanomat.fi/2024/05/naisjalkapallo-suuressa-nousussa-tps-turun-seudulla-suunnannayttajana/
SuburbanTurku 