Suomalaisuuden juuret löytyvät Lounais-Suomen, varsinaisen Suomen, sydänmailta. Ne liittyvät kiinteästi Itämeren alueen kirjaviin valtasuhteisiin. Itämeren rantoja ja asutusta on eri aikakausina hallinneet ja muokanneet idän, lännen ja eteläisemmänkin Euroopan valtaapitävät.
Kaarinassa, Piikkiönlahden niemennokassa sijaitseva Kuusiston linna oli aikoinaan Suomen piispojen hallintopaikka. Museolähteiden mukaan linnan rakennustyöt aloitettiin mahdollisesti jo 1200-luvun lopulla.
”Piispojen velvollisuuksiin kuului piispanpöydän eli piispan virkaan liittyvän varallisuuden ylläpito ja kartuttaminen, mikä edellytti puolustettavissa olevaa tukikohtaa. Siksi linna rakennettiin saarelle. Linnaan kerättiin todennäköisesti myös piispan veroina ja lampuotimaksuina saamia tavaroita. Linna monine alustalaisineen muistutti mannereurooppalaisia feodaalilinnoja; piispa oli linnanherra, ja linnaa isännöi varusväen päällikkönä ollut linnanvouti.” (luontoon.fi/kuusisto/historia#rakennettiin)
Tietoja piispojen läsnäolosta Kuusistossa on saatavilla vuodesta 1295 lähtien, jolloin piispa Maunu I päiväsi kirjeensä Kuusistossa. Ruskolla syntynyt, Turun piispana vuosina 1291-1308 toiminut Maunu I oli ensimmäinen tähän korkeaan virkaan kohonnut suomalainen mies. Hänen piispankaudella piispanistuin siirrettiin Koroisista Unikankareelle. Maunun aikana tuomiokirkko vihittiin vuonna 1300 ja hän oli myös ensimmäinen piispa, joka on haudattu tuomiokirkkoon.
Linnoituksen rakennusmateriaali vaihtui puusta kiveen 1300-luvun alkuvuosina ja kiviaines koottiin Kuusistosta sekä läheisiltä Kappelinmäeltä ja Myllykalliolta. 1400-luvulla mereen rakennettu paalutus paljastui vasta vuonna 1992, jolloin merivesi oli pitkään poikkeuksellisen matalalla.
Maunu II Tavastin piispan aikaa (1412-1450) pidetään Kuusiston linnan loistokautena. Mynämäellä syntynyt Maunu kouluttautui Prahan yliopistossa ja edisti menestyksekkäällä anekaupalla mm. tuomiokirkon, katedraalikoulun ja Mynämäen kirkon kehittämistä. Kuusiston piispanlinna varustettiin kaupan sekä puolustuksen tukikohdaksi, jolla oli suuri taloudellinen ja valtapoliittinen merkitys.
1500-luvun alkuvuosina linna oli laajimmillaan, mutta Tanskan ja Ruotsin kuningashuoneiden keskinäinen valtataistelu alkoi heijastua myös Suomeen.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta katolisen kirkon kulta-ajan päättymisestä Suomessa. Vuosina 1510-1522 piispana toiminut Arvid Kurki tuki Kristian II:sta vastaan valtataistelua käynyttä Sten Sturea ja vältti vuoden 1520 Tukholman verilöylyn, mutta menehtyi vuonna 1522 aluksen uppoamisessa paetessaan tanskalaisten hyökkäystä Närpiöstä Ruotsin Öregrundiin.
Kuusiston tanskalaisaika jäi lyhyeksi. Tukholman verilöylyn seurauksena käynnistynyt kansannousu toi Ruotsissa valtaan Gustav Eriksson-nimisen aatelismiehen, jonka isä ja useita lähiomaisia mestattiin syksyllä 1520 Tukholman Suurtorilla.
Runsaat 500 vuotta sitten tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset ovat jättäneet merkittävät jäljet Pohjanlahden molemmille puolille. Lyypekin hansakauppiaiden tuella tanskalaiset kukistanut Gustav Eriksson kruunattiin kesällä 1523 kuningas Kustaa Vaasaksi.
Kalmarin unionin yli satavuotinen aika päättyi ja alkoi Vaasa-suvun valtakausi. Kuningas Kustaan ajamiin moniin muutoksiin kuului mm. uskonpuhdistus, Lyypekin hansakauppiaiden erioikeuksien poisto ja vallan keskittäminen perintökuninkuuteen siirtymällä.
Vähäisiksi eivät jääneet Vaasan vaikutukset valtakunnan ”Itämaillakaan”. Kuninkaan pojat aloittivat vuosikymmeniä kestävän sisällissotaisan valtataistelun ruhtinaskuntien kontrollista. Eerikin ja Juhanan veljessota liittyy olennaisesti etenkin Suomen Turun historiaan. Vuonna 1550 isä Vaasa ehti perustaa Helsingin ja määräsi mm. Rauman, Ulvilan, Tammisaaren ja Porvoon porvarit siirtymään Vantaanjoen suulle perustettuun kyläpahaseen.
Ja kohtalokkaaksi kävi Kustaa Vaasan vaikutus myös Kuusiston piispanlinnalle. Vaasa valtasi linnan tanskalaisilta vuonna 1523. Osana uskonpuhdistusta piispojen poliittinen ja sotilaallinen valta murrettiin ja taloudelliset erioikeudet poistettiin. Vuonna 1528 Kustaa Vaasa antoi käskyn purkaa linna.
Kuusisto vaipui vuosisatojen hiljaiseloon ja linnan kiviainesta käytettiin mm. Turun linnan ja Piikkiön kirkon rakentamiseen.
1870-luvulla Ruususen unta nukkunut rauniolinna alkoi herättää tutkijoiden kiinnostusta. Museoviraston vuonna 1985 aloittama korjaustyö on paljastanut paljon uutta kulttuurihistoriallisesti merkittävästä linnasta ja Kuusistosta on tullut yksi Suomen arvokkaimmista keskiajan arkeologian tutkimuskohteista.
Kuusiston piispanlinnan rauniot vuonna 1941 (kuva: Matti Poutvaara) ja 1938 (Pietinen), Museovirasto
Viime vuosikymmenien aikana Kuusiston piispanlinnasta on kehittynyt yhä merkittävämpi vierailu- ja ulkoilukohde. Vuodesta 2012 lähtien raunioilla pystyy liikkumaan myös pyörätuolilla. Portaita sekä kaiteita on lisätty ja piknik-puitteita on parannettu.
Vuosikymmen sitten raunioiden pohjoispuolella sijaitseva venelaituri uusittiin Kaarinan kaupungin ja Museoviraston yhteistyöllä. Kulttuurikuntoilua ja lähiluonnossa liikkumista tukee myös raunioilta läheiselle luonnonsuojelualueelle johtava Kappelinmäen luontopolku. Vuonna 2021 valtion suojelualueita hallinnoiva Metsähallitus rekisteröi Kuusiston piispanlinnan raunioilla 27 000 kävijää.
(https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/kayntimaarat/kayntimaarat-maastossa/)
Piispanlinnan raunioille pääsee myös meritse uutta venelaituria käyttäen. Ilmakuva vuodelta 1999. Lentokuva Hannu Vallas, Museovirasto.
Kaarinalainen Markku Pohjola on julkaissut vuonna 2021 linnasta tarkan tietokonemallinnuksen. Mallinnuksessa linnan tilat on sisustettu 1500-luvun asuun. Ohjelmistosuunnittelija Pohjola on tehnyt piispanlinnasta myös elokuvan Custu Castrum 1522. (https://yle.fi/uutiset/3-11850120)
Kesäkaudella 2022 (15.6.-18.8.) vierailijoita palvelee Piispanlinnan VR-kahvila. Kahvila toimii vuosina 1903-1904 rakennetussa vahtituvassa. VR-lasien välityksellä vieraat voivat tehdä virtuaalimatkan linnan loistoaikoihin. Vahtituvan yläkerrasta löytyy myös näyttelyt keskiaikaisista hyötykasveista sekä Arvid Kurjen elämästä. (https://kaarina.fi/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/kuusiston-linnanrauniot)
SuburbanTurku 