Agricola, Hradecky, Koivu, Laaksonen, Rehn…

Kävin keskiviikkona kauppahallissa professori Alf Rehnin kanssa ainakin omasta mielestäni kehittävää keskustelua kansainvälisestä politiikasta, satavuotisen Suomen tilasta ja Turun seudun tulevaisuudesta. Nuo kolme kun ovat brexiteistä ja Trumpin hallinnon exiteistä huolimatta edelleen toisiinsa kiinteästi liittyneitä.

Keskusteluun osallistui hetkeksi myös paikalle sattumalta osunut Kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve, ja yhtenä aiheena oli aina – ja erityisesti näin hiihtoloman alla – ajankohtaiset Turun liikenne- ja lentoyhteydet. Varsinaissuomalaiset haluavat lentää lomalämpöön tai Eurooppaan oman maakunnan lentokentältä, ei aamuyöllä itäistä Onnibussi-Seutula-kiertoliittymää käyttäen. Kaupunginosa-aktivistilla ja globaalien ajattelijoiden kärkeen rankatulla professorilla on myös omakohtaisia kokemuksia liikenneyhteyksien heikentymisestä. Molempien esikoislapset opiskelevat Tanskan maalla ja Åbo Akademin johtamisen professori myös jakaa aikansa työskentelemällä Turussa, Kööpenhaminassa ja Lontoossa.

Kansainvälisten yhteyksien merkitys ja Turun poikkeuksellinen asema idän ja lännen välillä ei ole tietenkään uusi asia. Satavuotisjuhliaan viettävän itsenäisen Suomi-neidon ensimmäiset lähettiläät matkasivat 1300-luvulta lähtien Turusta Pariisiin, Prahaan ja muihin Euroopan kulttuurikeskuksiin hakemaan oppia ja uusia ajatuksia. Suuren kansallisen juhlavuoden ohessa vietetään myös maailmanlaajuista uskonpuhdistuksen merkkivuotta. Suomen kielen, kansanopetuksen ja lukutaidon sekä sitä kautta suomalaisen kulttuurin kehitykseen ratkaisevasti vaikuttanut Mikael Agricola haki 1530-luvulla oppia Saksan Wittenbergistä. 500 vuotta sitten Martti Luther naulasi kuuluisat anekaupan vastaiset kirkon uudistusteesinsä samaisessa saksalaisessa yliopistokaupungissa.

Viisisataa vuotta Lutherin teesien jälkeen maailmanjärjestystä laitetaan uuteen uskoon Twitterin välityksellä. Vaikka vallassa olevan ”vapaan maailman johtajan” omat sukujuuret löytyvät samaiselta Reininmaalta, jossa Gutenberg keksi kirjapainotaidon, ei maahanmuuttaja Friedrich Trumpin pojanpoika luota painettuun sanaan. Aika näyttää, nostavatko twiitit Amerikka jälleen suureksi ja muurin Meksikon rajalle vai onko suuren diilintekijän nerokkaana strategiana sittenkin yhdistää koko maailma eksentrisillä tempauksillaan.

Vaikka brexit ja Valkoisen Talon vallanvaihto kiistatta mutkistavat Angloamerikkalaisen ja eurooppalaisen maailman yhteiseloa, on demokratiaan nojaava länsimainen kulttuuri kuitenkin rakennettu kestämään myös populistisia mielenilmauksia. EU:n tai kansallisen keskushallinnon tehottomuutta ja epäoikeudenmukaisuutta saa ja kuuluukin kritisoida. Päätöksentekoa tulee tuoda lähemmäs kansalaisia ja kaupunkien asukkaille sekä paikallisjärjestöille pitää antaa mahdollisuus kehittää lähikouluistaan, kirjastoistaan, puistoistaan ja kauppakeskuksistaan yhteisöllisyyttä ja kaikkien viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistäviä kohtaamispaikkoja.

Eurooppalainen ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää murroksessa. Molemmat ovat kokeneet murroksia ja kriisejä ennenkin. Suomen Turku on jo tuhat vuotta toiminut idän ja lännen välisenä porttina sekä suomalaisten siltana Eurooppaan ja muualle maailmaan. Vaikka varsinaissuomalainen kännykkähuuma kuihtui Microsoft-seikkailujen myötä, Turku ja ympäröivä maakunta tuottaa luksusristeilijöiden ja mersujen ohella yhä monenlaista huippuosaamista.

Ehkäpä tärkein turkulaisen osaamisen muoto ovat turkulaiset. Turkulaisuus tunnetusti herättää kummastelua ja hilpeyttäkin muualla Suomessa, mutta hyvin monenlaista osaajaa ja omanarvonsa tuntevaa taiteilijaa ja tekijää Turku lähiympäristöineen on maailmalle saattanut. Saksan Bundesliigassa Runosmäen Lukas Hradecky haastaa aidosti maailman ykkösen Manuel Neuerin ja NHL:ssä, niin ikään läntisen Turun urheilijaveljeksiin kuuluva Mikko Koivu johtaa kapteenina Minnesota Wildiä maailman kovimman kiekkoliigan kärkisijoilla. Ja Kun Alf Rehn arvostelee ankarasti maan hallitusta koulutusleikkauksista, Vas-pj Li Andersson dominoi perinteistä sekä sosiaalista mediaa ja Kok-pj Petteri Orpo toimii valtakunnan kirstunvartijana, on ehkä helpompi ymmärtää miksi Turkua ympäröivää historiallista maakuntaa kutsutaan Varsinais-Suomeksi.

Ja meinasi unohtua. Paavo Nurmen ohella ehkäpä tunnetuimman Turun seudulta lähteneen Amerikan valloittajan, Touko Laaksosen vähintäänkin värikäs elämä avautuu perjantaina 24.2. ensi-iltaan tulevan Tom of Finland -elokuvan muodossa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s