Juhlavuosi on mahdollisuus kunnioittaa ja oppia menneisyydestä – samalla rakentaen tulevaisuutta

Jokainen vuosi on jonkun tapahtuman tai merkittävän toimijan juhlavuosi. 2017 on kansallisen itsenäisyyden juhlavuoden ohella muuan muassa uskonpuhdistuksen 500-vuotismerkkivuosi ja urheilun saralla suomalaisillekin tärkeä Pohjois-Amerikan jääkiekkoliiga NHL juhlii näkyvästi satavuotista taivaltaan. Se, että satavuotiaat NHL ja itsenäinen Suomi juhlivat samana vuonna, tuntuu ajan henkeen istuvalta, kun huomioi viime vuosien suomalaisen kiekkohuuman ja lajifaktan, jonka mukaan Suomessa on väkilukuun suhteutettuna enemmän rekisteröityjä jääkiekkoilijoita kuin missään maassa, lajin synnyinmaa Kanada lukuun ottamatta. Jopa lajin pitkäaikainen Pohjolan suurvalta, Masken Carlssonin, Mats Sundinin ja Nicklas Lidströmin Ruotsi jää myös lisenssipelaajien kokonaislukumäärässä (runsaat 60 000 rekisteröityä pelaajaa) Suomen taakse (yli 74 000 pelaajaa)[i].

Vaikka viime vuoden pikkuleijonahuuma vaihtui tänä jouluna suureen pelilliseen pettymykseen ja jälkipyykkiin valmennustavoista, ovat uuden polven suomalaiset kiekkolähettiläät Patrik Laineen ja Sebastian Ahon johdolla nousseet näkyvään rooliin maailman ykkösliigassa. Eräänlaista Suomi-kiekon evoluutiota edustavat myös tapparalaistaustainen Floridan kapellimestari Sacha Barkov sekä Esa Tikkasen tiki-talk-perinteitä omalla tyylillään Torontossa jatkava Leo Komarov.  Maple Leafsin varakapteenin asemaan kohonnut Komarov oli myös isossa roolissa Toronton noustua tappioasemasta Detroitin ohi Centennial Classic -ulkoilmaottelussa. NHL:n juhlavuoden avausta uudenvuodenpäivänä Toronton BMO Field -jalkapallostadionille pakkautui seuraamaan yli 40 000 katsojan ennätysyleisö. Päivää myöhemmin toinen talviklassikko veti vielä suuremman katsojamäärän St. Louis Cardinalsin (Major League Baseball) kotiareenalle kun St Louis Blues voitti ulkoilmassa Chicago Blackhawksin. Vaikka Bluesin ja Blackhawksin keskinäiset ottelut lasketaankin NHL:n hegemoniakohtaamisiin, löytyy vielä perinteikkäämpi kilpailutilanne Chicagon ja St. Lousin baseball -ylpeyksien väliltä. Chicago Cubs ja St. Louis Cardinals ovat kohdanneet Yhdysvaltojen kansallispelin historiassa toisensa yli 2300 sarjaottelussa ja aina vuoteen 1885 ulottuvaa yhteistä historiaa kutsutaankin keskilännessä kuvaavasti käsitteellä ”Route 66 rivalry[ii].

Jos alkuvuosi on Pohjois-Amerikassa ollut jääkiekkoilun ja talviklassikoiden aikaa, on Britannian joulunaika aina loppiaiseen saakka suurta jalkapalloilun juhlaa. Brittifutiksen pitkistä perinteistä ja maailmanlaajuisesta suosiosta johtuen Valioliigan ja alempienkin sarjojen otteluita seurataan tällöin poikkeuksellisen tiiviisti sekä satavuotiailla stadioneilla, että television välityksellä ympäri maailmaa. Suomessa perinteet juontuvat 60- ja 70-luvun vaihteeseen, jolloin TV2 ja sen pohjoismaiset valtiolliset sisarkanavat aloittivat lauantai-iltapäivien suorat lähetykset jalkapallo-otteluista Englannista. Turkulaisen Aulis Virtasen otteluselostus sekä alkuun mustavalkoinen televisiokuva usein sateisilta brittiliigakentiltä ovat syöpyneet lukemattomien suomalaisten jalkapalloilun ystävien muistoihin ja tuoneet Britannian liigaseurat ehkäpä jopa läheisemmiksi kuin oman kotiseudun jalkapalloylpeydet.

Uudenvuodenaattona Anfield Roadilla pelattiin Luoteis-Englannin derby Liverpool-Manchester City

 

Urheilu on monessa maassa nykyajan uskonto ja paikallisderbyt juhlamessuja?

Paikallisderbyt ja suurten seurojen keskinäiset ottelut ovat eri palloilulajeissa usein se kauden suuri tapahtuma, jota kannattajat ja monesti koko kaupunki odottavat. NHL:ssä pisimmät perinteet omaavat ”Original six” -seurat – Boston Bruins, Chicago Blackhawks, Detroit Red Wings, Montreal Canadiens, New York Rangers ja Toronto Maple Leafs. Olikin luonnollista, että NHL:n juhlavuosi käynnistyi Torontossa Maple Leafsin kohdatessa Detroit Red Wingsin. Pitkät perinteet heijastuvat myös seurojen menestykseen ja merkitykseen kotikaupunkiensa tunnusmerkkeinä ja vetonauloina. Viisi original six-seuraa miehittää Forbesin arvokkaimpien jääkiekkoseurojen listan viiden kärkeä ja talousvaikeuksissa pitäkään painineen Detroitin punatähdetkin ovat venäläis- ja ruotsalaisvahvistusten avulla listalla kahdeksantena[iii].

Jalkapalloilun piirissä suhde ”omaan seuraan” ja derbyihin on vielä intohimoisempaa. Esimerkiksi Argentiinassa River Plate vs Boca Juniors, Brasiliassa Flamengo vs Vasco da Gama (Classico dos Milhões), Turkissa Fenerbahce vs Galatasaray ja Italiassa AC Milan vs Inter Milan pysäyttävät kaupunkeja ja jopa kansakuntia. Espanjalaisen jalkapalloilun viime vuosikymmenen suuri menestys on tehnyt Barcelonan ja Real Madridin ”El Clásicosta” ehkäpä maailman kuuluisimman kahden seurajoukkueen kohtaamisen.  Ja Britanniassa, nykymuotoisen pelin alkulähteillä, jalkapallon merkitys ei ole vähäisempi kuin lajiin intohimoisesti suhtautuvien Latinalaisen Amerikan tai Etelä-Euroopan maiden väestön keskuudessa.

”Every week during the football season, about 675,000 spectators attend a professional football match in England & Wales, slightly more than 1 per cent of the population. In ‘football towns’, such as Manchester, Liverpool or Newcastle, the proportion who attend matches each week is significantly higher. This compares with around 1.1 million people who attend Church of England services each week.”[iv]

 

Urheilupuisto, Kupittaa ja Artukainen turkulaisen urheilukulttuurin hautomoja

Vaikka suomalaisten suhtautuminen jalkapalloon, tai tämän päivän kansallispeliin jääkiekkoon on kansainvälisen vertailun pohjalta maltillista, liittyy urheilu, mutta yksilöidysti myös useat palloilulajit olennaisesti itsenäisen Suomen satavuotiseen historiaan ja nykypäivään.

Lauantai-iltapäivien liigalähetyksistä tuttu Aulis Virtanen kytkeytyy kansallisen jalkapallonostalgian ohella olennaisesti myös turkulaiseen urheiluperinteeseen. Samettiäänestään ja kiireettömästä selostustyylistään välittömästi tunnistettu turkulaisääni aloitti jääkiekko-otteluiden kuuluttamisen jo 50-luvun alussa ja Virtanen jatkoi TPS:n, TuTo:n sekä muiden otteluiden kuuluttajana miltei 80-vuotiaaksi saakka. Selostajalegendan uran alkuaikoina Turun urheilu- ja myös palloilukeskuksena toimi Urheilupuisto. Moni tietää, että Urheilupuiston Paavo Nurmen mukaan nimetyllä stadionilla on tehty parikymmentä yleisurheilun maailmanennätystä, mutta ”Urkkapuiston” alakentän värikäs menneisyys niin jääkiekon kuin jalkapallon, ja jopa mäkihypyn kilpailupaikkana ei liene yhtä tunnettua urheiluhistoriaa.

Helsingin olympiakisat ja niitä varten valmistunut Kupittaan jalkapallostadion vauhditti jalkapalloilun ja myös jääkiekkoilun siirtymistä Kupittaan puistoon. Sittemmin jääkiekon pääsarjaottelut siirtyivät vuoden 1991 jääkiekon MM-kisoja varten rakennettuun Artukaisten monitoimihalliin, mutta viimeisen reilun vuosikymmenen aikana Kupittaa on kohentanut asemiaan turkulaisen liikunnan ja myös palloilun päänäyttämönä. Kupittaan roolia kaupungin palloilukeskuksena on kohottanut jalkapallostadionin laajennukset (Veritas Stadion 2003, uusi päätykatsomo 2009), TuTo:n isännöimä jäähalli (Marli Areena, 2006) sekä tänä vuonna valmistuva, kauan odotettu palloiluhalli. Kupittaalta löytyy myös vuonna 1971 valmistunut, tänään ennen kaikkea yleisurheilijoiden käyttämä urheiluhalli, jossa Rannikon ja Stenin koripalloperheiden kantaisät johdattivat 70- ja 80-luvulla TuNMKY:n useisiin Suomen mestaruuksiin ja jopa menestykseen Euroopan koripallosarjoissa.

Veikkausliigakausi 2016 päättyi kaksiosaiseen sarjakarsintaan FC Interin ja TPS:n välillä. Ensimmäinen osaottelu pelattiin Urheilupuistossa, toinen Kupittaan Veritas Stadionilla. TPS tiedotti vuoden lopussa palaavansa pelaamaan kauden 2017 kotiottelut Veritas Stadionilla.

 

Suomalaiset seurat urheiluelämän uudistajiksi

Suomen Turulla ja monella muulla maamme itsenäisyyttä tänä vuonna juhlivalla kaupungilla on kunnioitettava historia urheilupaikkakuntana. Suomi on myös yhdistysten ja järjestöjen luvattu maa, kuuluu tunnettu sanonta. Vaikka osa suomalaisyhdistyksistä on syystä tai toisesta passivoitunut, oli Patentti- ja rekisterihallinnon yhdistysrekisterissä viime helmikuussa yli 137 000 yhdistystä[v]. Suomalaisia järjestöjä ja paikallisyhdistyksiä pyöritetään pitkälti vapaaehtoistyön voimin. Kansalaisfoorumin julkaiseman tutkimuksen mukaan suosituin vapaaehtoistoiminnan alue on urheilu- ja liikuntajärjestöjen erilaisten tehtävien hoitaminen (30%) ennen osallistumista terveys- ja sosiaalijärjestöjen toimintaan (25%) ja lasten ja nuorten kasvatustoimintaan (22%)[vi]. Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat sekä koko kolmas sektori ovat siis merkittävä kansallinen voimavara, jonka arvoa ei aina tunnuta ymmärrettävän.

Vapaaehtoistyön merkitys korostuu nykypäivän yhteiskunnallisten ongelmien – nuorison liikkumattomuus, syrjäytyminen, väestön ikääntyminen, köyhyys – lisääntyessä ja julkisten resurssien supistuessa. Kolmannen sektorin toimijoilta odotetaan paljon, mutta resurssit ovat rajalliset. Suomi100 -juhlavuosi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kunnioittaa suomalaisen kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan poikkeuksellisia saavutuksia sekä pohtia yhteisöllisen järjestötoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksia, mutta myös uudistamistarpeita. Jos suomalaisen huippu-urheilun muutostyön edistyminen on yhtä tuskallista kuin 12.1.17 julkaistu valtion liikuntaneuvoston arviointi[vii] kuvailee, olisi ehkä hedelmällisempää, mikäli urheiluseurat ja muut käytännön toimijat ottaisivat aktiivisemman roolin suomalaisen liikunta- ja urheilukentän uudistamisessa?

Urheilu ja liikunta ovat tänään vähintään yhtä tärkeää kuin Paavo Nurmen aikaan, mutta harrastamisen kustannukset, virtuaalimaailman houkutukset ja monet muut yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät seura- ja harrastustoiminnan perusteellisia uudistuksia.

[i] http://www.iihf.com/iihf-home/countries/finland/

[ii] http://www.sportsnet.ca/baseball/mlb/route-66-revisited-cubs-cardinals-reignited-mlbs-best-rivalry/

[iii] http://www.forbes.com/pictures/mlm45fmeki/8-detroit-red-wings/#12af4d01514d

[iv] http://www.centreforum.org/assets/pubs/football-and-the-big-society.pdf

[v] http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/365489-yhdistyksia-on-nyt-suomessa-huippumaara-jarjestoja-saman-verran-kuin-jyvaskylassa

[vi] http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/kansalaisyhteiskunta/kansalaisyhteiskunnan_nykyinen_laajuus

[vii] http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/446/Huippu-urheilun_arviointi_netti.pdf

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s