Nuorison pahoinvointiin on korkea aika herätä

Etelä-Karjalan käräjäoikeus on vanginnut 7.12.16 23-vuotiaan miehen epäiltynä kolmesta murhasta Imatran ydinkeskustassa. Miehellä on aiempi tuomio muun muassa tapon yrityksestä. Poliisin mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että kolmoissurman taustalla ovat olleet syrjäytyminen ja mielenterveydelliset syyt. Sisäministeri Paula Risikon mukaan ongelma on hyvin tiedossa, mutta sen ratkaiseminen on vaikeaa. Ministeri muisteli aikaansa peruspalveluministerinä, jolloin tapahtuivat Jokelan ja Kauhajoen kouluampumistapaukset. – Molemmissa kouluampumisissa tapahtui niin, että kun tilanne oli päällä, kaikki kuitenkin tiesivät tekijän. Jossain se tieto pahasta olosta velloo. Siitä pitäisi vain riittävän ajoissa saada tietää.  http://yle.fi/uutiset/3-9336359

 

Samana päivänä, 7.12.16, syyttäjä on nostanut syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä pahoinpitelystä Suomen Vastarintaliikkeen 26-vuotiasta jäsentä vastaan Helsingin Asema-aukion tapahtumista. Oikeuskäsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa 21. päivä joulukuuta. http://yle.fi/uutiset/3-9338534. Käräjä- ja hovioikeuksista tilattujen selvitysten mukaan epäilty on tuomittu aiemmin ainakin seitsemästä pahoinpitelystä. http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/naista-asema-aukion-pahoinpitelysta-epailty-on-aiemmin-tuomittu/738708/
Itsenäisyyspäivänä julkaistiin suomalaisille viime vuosina suurta ylpeydenaihetta antaneet Pisa-tutkimuksen tulokset. Tälläkin kertaa tyttöjen menestys oli hyvä, mutta poikien selkeästi aiempaa heikompi. Harvardin yliopiston professori Pasi Sahlbergin mukaan huolestuttavaa on poikien osaamisen tason nopea hiipuminen kaikilla osa-alueilla. Hän uskoo, että nuorten – erityisesti murrosikäisten poikien – hyvin nopeasti lisääntynyt ruutuaika selittää ison osan tästä tason laskusta. – Jos nuori käyttää 6–10 tuntia päivässä erilaisten digitaalisten laitteiden parissa, on tuo aika pois opiskeluun suoraan tai epäsuorasti liittyvistä aktiviteeteista, kuten lukeminen tai keskusteleminen toisten kanssa. http://yle.fi/uutiset/3-9338253

 

Samaan Pisa-uutiseen haastateltu kirkkonummelainen matematiikanopettaja Maarit Rossi muistuttaa poikien kaipaavan aktiviteetteja. Rossin mukaan tämän päivän lapsille ei riitä, että koulussa tehdään mekaanisesti jotain ja opettaja kertoo totuuden, jota sitten toistetaan. – Tytöt jaksavat istua poikia paremmin, ja pojat kaipaavat teknisiä töitä ja liikuntaa. Koulun pitää tarjota nykyistä enemmän virikkeitä. Enemmän keskusteluja ja toimintaa, pelkkä rivissä istuminen ja vihkojen täyttäminen ei riitä, kokenut opettaja sanoo. Tyttöjen menestystä selittää Maarit Rossin mukaan myös se, että he vielä luottavat auktoriteetteihin. Mitä tapahtuu, kun tämä muuttuu, hän kysyy.

 

Vaikka suomalainen koulujärjestelmä nauttii yhä arvostusta myös maamme rajojen ulkopuolella, on jo pitkään ollut tiedossa, ettei oppilaiden viihtyvyys kouluissamme ole Pisa-tulosten tasolla. Vuoden 2012 WHO-koululaistutkimuksen 40 maan vertailussa Suomi jäi heikoimpaan kolmannekseen, kun oppilailta kysyttiin, pitävätkö he koulusta. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa koulusta pidettiin selvästi enemmän kuin meillä. http://tesso.fi/artikkeli/voiko-koulussa-viihty  . Samansuuntaista sanomaa suomalaisoppilaiden kouluviihtyvyydestä viesti myös kevään 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön Tulevaisuuden peruskoulu -julkaisu. Esimerkiksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokan tytöistä 65 prosenttia ja pojista alle 60 prosenttia pitää koulunkäynnistä. Saman ikäluokan tytöistä 35 prosenttia ja pojista yli 40 prosenttia ei kyselyn mukaan pidä koulunkäynnistä. http://yle.fi/uutiset/3-8005993 .

 

Tutkimustuloksia arvioinut Opetushallituksen opetusneuvos Anneli Rautiainen myönsi nykykoulun olevan erilaisten jännitteiden tyyssijan, jossa toiset oppilaat pärjäävät hyvin ja toiset huonosti. Keskeiseksi viihtyvyyteen vaikuttavaksi tekijäksi opetusneuvos nosti koulujen toimintakulttuurin sekä koulupäivän joustamattomuuden. – Koulupäivän rakennetta pitäisi lähteä tarkastelemaan niin, että sitä voidaan muuttaa enemmän tämän päivän lasten tarpeisiin sopivaksi. Koulupäivässä pitäisi olla aikaa ystäville, ettei aina olisi kiire oppisisältöjen kanssa. Hän nostaa kerhotoiminnan laajentamisen kouluviihtyvyyden tärkeäksi kehittämiskeinoksi. – Mahdollisesti voisi tuoda monipuolisemmin kerhotoimintaa aamun sekä iltaan. Jossain kokeillaan jopa keskelle päivää. Kokeiltaisiin rytmittää koulupäivää vähän eri lailla, että se auttaisi jaksamisessa, Rautiainen pohtii. Kerhotoiminnan kehittäminen ja laajentaminen onkin varmasti oikeansuuntainen askel edistämään oppilaiden kouluviihtyvyyttä, sosiaalista kanssakäymistä sekä myös liikunta-, kulttuuri- tai muiden yhteisöllisten harrastusten löytämistä.

 

Ongelmat koulussa liittyvät olennaisesti nuorten syrjäytymiseen, jonka sisäministeri Risikko nosti 7.12. Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa yhdeksi Suomen sisäisen turvallisuuden suurimmista ongelmista. Nuorten kohdalla syrjäytymisellä usein tarkoitetaan sitä, että nuori jää peruskoulun jälkeen koulutuksen ja työn ulkopuolelle. Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kertoi torstaina 8.12. Ylen aamu-tv:ssä, että tavallisesti jokaisen ikäluokan kohdalla noin 10 000 nuorta ei pääse peruskoulun jälkeen elämässä eteenpäin. – Yleisimpiä syrjäytymiseen johtavia syitä ovat koulukiusaaminen, pitkittynyt työttömyys ja mielenterveys- sekä päihdeongelmat, joista mielenterveysongelmat ovat Laition mukaan kohonneet nuorten keskuudessa kansantaudiksi. THL:n laajassa yhden ikäluokan seurantatutkimuksessa havaittiin, että vuonna -87 -syntyneistä joka kolmas on joko saanut psykiatrisen diagnoosin tai ostanut psyykelääkkeitä, Laitio kertoo.

 

Samassa aamu-tv:n lähetyksessä vieraillut etsivää nuorisotyötä tekevä valmentaja Piia Aho Vamos Espoosta kertoi, että syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä parantamalla nuorille tarjottavia palveluja sekä luomalla nuoriin enemmän suoria kontakteja. – On hirveän perinteistä, että työntekijät istuvat työhuoneissaan ja odottavat, että nuoret itse pyytävät apua, kun tarvitsevat. Työtapaa voisi muuttaa niin, että lähdetään enemmän paikkoihin, missä nuoret ovat, Aho sanoo.

 

Yhä suurempien haasteiden ja suoranaisten ongelmien kanssa painivan nuorisomme tulevaisuuden näkymiä ei varmistakaan voida kirkastaa hokkuspokkus-tempuilla, mutta on välttämätöntä, että päättäjämme ottavat yhä selkeämmin näkyvän nuorisopahoinvoinnin eri oireet vakavasti ja hakevat rohkeasti ongelmiin ratkaisuja. Kevään kuntavaalit tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet uudistusten esittämiseen.

 

Koulujen viihtyvyyden lisääminen yhteistyössä kotien ja kerhotoimintaa tarjoavan kolmannen sektorin kanssa on hyvä ensiaskel. Syrjäytymistä ehkäisevä ja lasten sekä nuorten liikkumista edistävä harrastustoiminnan tukeminen on toinen konkreettinen työkalu. Kolmas kokonaisuuteen istuva ja myös aikuisten hyvinvointia tukeva toimenpide on panostus lähiliikuntapaikkoihin. Koulujen ja kotien läheisyydessä sijaitsevat lähiliikuntapaikat tarjoavat nuorille, heidän perheille ja jopa ikäihmisille mahdollisuuden edulliseen yhdessäoloon perinteisen kyläkoulun hengessä.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s