Lähiliikuntapaikat lääke liikkumattomuuteen sekä syrjäytymiseen – Tikkurilan urheilupuisto

Kansainvälinen lasten ja nuorten liikunnan allianssi julkaisi 16.11.16 Thaimaassa tulokset 38 eri maan tilanteesta kuudelta eri mantereelta. Maiden välisessä vertailussa arvioitiin lasten ja nuorten liikunnan kokonaisuutta kaikissa maissa yhdeksän osa-alueen avulla. Suomen tulokset koonneen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, tutkimusjohtaja Tuija Tammelinin mukaan lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on huolestuttavalla tolalla maailmanlaajuisesti. ”Koululaiset liikkuvat suosituksia vähemmän ja istuvat paljon. Viimeisten 20 vuoden aikana koululaisten kestävyyskunto on heikentynyt ja vastaavasti lasten ylipaino ja lihavuus yleistyneet. Kansainväliset tutkimusryhmät ennakoivat, että nykypäivän lapset elävät lyhemmän ja sairaamman elämän kuin heitä edeltävä sukupolvi.” http://www.likes.fi/ajankohtaista/suomen-lasten-ja-nuorten-liikunta-kansainvalisessa-vertailussa

Tutkimustulosten perusteella Suomessa lasten ja nuorten aktiivisuus on kansainvälisen keskiarvon tasolla. ”Fyysinen kokonaisaktiivisuus” sekä ”istumisen ja paikallaanolo” saivat molemmat arvosanan D kansainvälisellä asteikolla, mikä tarkoittaa, että 20–40 % suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu riittävästi tai vastaavasti ei istu terveytensä kannalta liikaa.

Jos suomalaisten liikunnallisen aktiivisuuden arviontiin lisätään aikuisväestö, eivät tulevaisuuden näkymät muutu yhtään ruusuisemmiksi. Iän karttuessa yhä useammat jättävät lenkit ja kuntosalit muille niin, että kaikista 15-64 -vuotiaista enää 10 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (Husu ym. 2011). Fyysisestä inaktiivisuudesta aiheutuvia taloudellisia kustannuksia on tutkittu useissa tutkimuksissa viime vuosikymmenien aikana (kts. Allander ym. 2007; Colditz ym. 1999; Janssen 2012; Katzmarzyk ym. 2000 & 2004). Tutkimuksissa on arvioitu liikkumattomuuden osuutta terveydenhuollon kustannuksista sekä epäsuoria kustannuksia yhteiskunnalle esimerkiksi työn tuottavuuden alenemisena. Liikkumattomuuden suorissa kustannuksissa on huomioitu muun muassa terveydenhuollon käyntien, sairaalapäivien, toimenpiteiden, lääkkeiden ja ennaltaehkäisyn kustannukset. https://urhes.fi/urhesblogi/liikkumattomuus

Terveydenhuollon kokonaiskustannukset kohoavat nykyisin noin 18 miljardiin euroon vuodessa, ja summa uhkaa kohota väestön vanhetessa, muistuttaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Liikkumattomuuden kokonaiskustannukset Suomessa ovat jo 2-4 miljardia, kun mukaan lasketaan esimerkiksi sairaslomista, ennenaikaisista eläkkeistä ja kuolemista aiheutuvat tuottavuuskustannukset. Terveydenhuollon suorat kustannukset ovat eri laskentamallien mukaan 1-2 miljardia euroa, Vasankari toteaa. http://yle.fi/uutiset/3-8467896

Liikkumattomuus, kaupungistumiseen liittyvä syrjäytyminen ja muut sosiaaliset ongelmat sekä ikääntyvää väestöä uhkaava terveydenhuollon kustannusnousu muodostavat yhdessä yhteiskunnallisen aikapommin, jonka purkamiseen tulisi ryhtyä viipymättä ja riittävin resurssein. Vaikka vaikutuksiltaan monumentaalisen sote-uudistuksen askelmerkit ovat kevään kuntavaalien alla huteralla pohjalla, on itsenäisyytensä juhlavuoteen valmistautuvalla Suomella silti edellytykset uudistaa yhteiskuntaansa. Suomi100-tervehdyttämistalkoita ei kuitenkaan voida toteuttaa valtioneuvoston tai edes kaupunginvaltuustojen mahtikäskyillä.

Jotta mahdollisimman moni maamme kansalainen saataisiin suomalaisen hyvinvointivaltioremontin tukijaksi ja tekijäksi, on välttämätöntä, että uudistukset lähtevät ruohonjuuritasolta – asukkaiden arjesta ja kolmannen sektorin käyttämättömiä voimavaroja hyödyntäen. Erilaiset kulttuurijärjestöt, urheiluseurat ja muut vapaaehtoistoimijat tarjoavat Suomen kaikissa kaupungeissa, kunnissa ja pienemmillä paikkakunnilla mittaamattoman arvokasta harrastetoimintaa ja mahdollisuuksia monipuoliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Kaupunkien ja kuntien lähiliikuntapaikat ovat kirjastojen, nuorisotalojen sekä muiden lähipalvelujen ohella merkittävä kansalaisten aktiivisuutta ja viihtyvyyttä edistävä voimavara, ja niiden kehittämiseen tulisi lisätä resursseja. Monissa suomalaisissa kaupungeissa alueellisista lähiliikuntapaikoista on kehittynyt kuin huomaamatta merkittäviä kaupunkilaisten ympärivuotisia kohtaamispaikkoja. Vanhat yleisurheilu- ja pallokentät ovat saaneet tekonurmipinnat, kenttien laidoille on tuotu kuntoiluvälineitä ja talvikaudella ympärivuotinen toiminta jatkuu yhä useammin modernien ylipainehallien lämmössä. Monessa kaupungissa lähiliikuntapaikkojen synergiaetuja on kasvatettu keskittämällä alueelle uusia liikunnallisia palveluja. Jalkapallo-, jää- ja uimahallit sekä urheilutalot muodostavat tänään useilla kaupunkiseuduilla oman ”liikuntakaupunkinsa”, joissa kaupunkilaiset liikkuvat ja luovat uusia ystävyyssuhteita harrastusten ja arkikohtaamisten kautta.

tikkurilan-kuplahalli2-12-11-16-2

Tikkurilan urheilupuisto on erinomainen esimerkki suuren kaupungin moni-ilmeisestä lähiliikuntakeskuksesta. Urheilupuiston ulkoliikuntapalvelutarjonta kattaa kahden nurmikentän, yhden lämmitettävän ja valaistun tekonurmikentän sekä talvella luisteluun käytetyn hiekkakentän ohella lähiliikuntapaikan skeittaukseen ja koripalloiluun. Talvella jalkapalloilijoita ja Vantaan Taftin jenkkifutareita palvelee kumirouhetekonurmella varustettu ylipainehalli. Monipuolisten ulkoliikuntapalvelujen lisäksi Tikkurilan urheilupuisto tarjoaa laajan lajikirjon kattavat sisäliikuntamahdollisuudet.

img_6825-2

Uinnin ja muiden vesiurheilulajien harrastajien käytössä on vuonna 1968 valmistunut uimahalli. Karl Haglundin ja Pauli Sulosen suunnittelema teräsbetonirakenteinen halli oli valmistuessaan pohjoismaiden suurin uimahalli ja rakennus on arvotettu kaupungin rakennusperinnön kannalta merkittäväksi kohteeksi A2 (Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979, Amanda Eskola, Inventointi-raportti, Vantaan kaupunki 2002).

Tikkurilan uimahallin yhteyteen on myös jo pitkään toivottu maauimalaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok.) on halunnut kytkeä maauimalan rakentamisen Tikkurilan uimahallin remonttiin, jonka on määrä alkaa vuonna 2017. http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/336696-tikkurilaan-ehka-maauimala-pelit-ja-pensselit-ovat-jo-valmiina . Maauimalahanke sai keväällä 2016 uutta virtaa, kun tikkurilalainen vapaaehtoistyötä säännöllisesti tekevä perheenisä käynnisti uimalan puolesta kuntalaisaloitteen. Juha Järä on puolessa vuodessa kerännyt yli 6 400 nimeä, joten listalla on jo tuplattuna määrä, joka vaaditaan aloitteen saamiseksi kaupunginvaltuuston käsittelyyn. http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/456196-tikkurilan-maauimala-aloite-on-jo-valtuustokypsa-nimia-on-on-saanut-poimia-kuin

trio-areena-2

Vantaan ensimmäinen jäähalli otettiin käyttöön Tikkurilassa vuonna 1974. Halli saneerattiin perusteellisesti vuosituhannen vaihteessa ja nimettiin sittemmin Valtti Areenaksi. Vuonna 1994 hallin yhteyteen valmistui harjoitushalli. Tänä päivänä Trio Areena -nimellä toimivaa hallia käyttävät mm. Kiekko-Vantaan edustus- ja juniorijoukkueet, Tikkurilan Taitoluisteluklubi, Ringette Walapais ja Vantaan Icehearts. Areena toimii myös erilaisten tapahtumien kuten konserttien ja messujen järjestyspaikkana ja kesäisin hallissa pelataan rullakiekkoa. Rullakiekkoa on pelannut myös hallin ja Kiekko-Espoon kuuluisin kasvatti, ainoa Stanley Cupin voittanut suomalainen jääkiekkomaalivahti Antti Niemi.

img_6835-2

”Tämä on kiva, pieni areena. Pääset vapaasti liikkumaan erätauolla. Yksi syy käydä täällä on se, että näen tuttuja”, kertoo Rauno Pykäläinen ja hörppää kahvia paraatipaikalla. Kahvilasta on suora näkymä maalille. http://www.hs.fi/mesta/a1410844206824

Vaikka suomalaisen jääkiekon suuriin kasvattajaseuroihin kuuluva Kiekko-Vantaa – ”Lohipaidat” – onkin tarjonnut Tikkurilan 2000-paikkaisessa jäähallissa menestyksekästä mestiskiekkoa 2000-luvun alusta lähtien, ovat Vantaan neljä suurinta jääurheiluseuraa käynnistäneet selvitystyön uuden jäähallin rakentamishankkeen edistämiseksi. Urheiluseurat edustavat lähes 3 000 harrastajaa, joista valtaosa on lapsia ja nuoria. Selvitystyön taustalla on riittämätön jääaika, ulkopaikkakunnille valuvat jäävuoromaksut ja pitkät harrastusmatkat. http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/407460-jattihanke-laukaistiin-vauhdilla-kayntiin-tama-halli-on-saatava-vantaalle

Tikkurilan uima- ja jäähallien välissä sijaitseva urheilutalo on erityisesti vantaalaisen sisäpalloilun ja kamppailulajien keskus. Vuonna 1980 urheilutalon kylkeen valmistui Tikkurilan keilahalli. Vantaa Bowlingin hallinnoima keilailukeskus tarjoaa 16 laminaattirataa, automaattisen tuloslaskinjärjestelmän sekä valotekniikan ja mahdollisuudet hohtokeilaukseen. Vuonna 2011 Urheilutalo vaihtoi nimensä Trio Sport Centeriksi. Sisälajien keskuksessa toimii lisäksi Hotelli Tikkurila sekä Vantaan Biljardi, joka tarjoaa pelimahdollisuuksia kolmen Kaisa-, kolmen 9-jalan pool- ja viiden 8-jalan pool-pöydän muodossa.

Trio Sport Centerin hotellipalvelut tuovat Tikkurilan urheilupuistolle merkittävää lisäarvoa kansainvälisten kilpailutapahtumien ja harjoitusleirien muodossa. Hotelli Tikkurila onkin tarjonnut viime vuosina majapaikan mm. Norjan, Viron ja Hollannin koripallomaajoukkueille, Australian rullakiekkomaajoukkueelle sekä European Trophy -turnaukseen osallistuville jääkiekkoilijoille. http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/65060-unohdettujen-urheilijoiden-talo . Muun muassa eri lajien maajoukkueleirien sekä palloilu- ja kamppailulajitapahtumien lisäksi Trio Sport Centerissä harjoittelee ja kilpailee säännöllisesti suuri joukko paikallisia urheiluseuroja. 700-paikkaisella katsomolla varustetun palloilusalin ohella harrastajia ja yleisöä palvelee tatami- ja painisali, voimailutila sekä nyrkkeilykehä.

Erinomaisten liikuntapalvelujen lisäksi Tikkurilan urheilupuistossa sijaitsee oppilasmäärältään Vantaan suurin yläkoulu, Peltolan koulu sekä vastikään toimintansa aloittanut Peltolan päiväkoti. Päiväkoti pystytettiin kesällä pikavauhtia siirtokelpoisessa muodossa, koska vuoden vaihteessa päivähoitoikäisten lasten määrä oli yli sata lasta enemmän kuin oli ennakoitu. http://www.hs.fi/kaupunki/a1456292020360 .

Tikkurilan urheilupuisto onkin tänä päivänä vantaalaisia ja kauempaa saapuvia vierailijoita monipuolisesti palveleva täyden palvelun liikunta- ja vapaa-ajankeskus. Aktiivinen asukaskunta, koulun ja päiväkodin elävöittävä vaikutus sekä toimivat liikenneyhteydet ja -järjestelyt ovat voimakkaita tekijöitä tukemaan Tikkurilan urheilupuiston tulevaisuuden kehittämistä. Nykymaailmassa kansalaisia erilaiseen liikkumiseen ja säännölliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen kannustavat vapaa-ajanviettopaikat ovat korvaamaton keidas arjen harmaudessa. Toivottavasti Tikkurilan urheilupuiston kehittämissuunnitelman etenevät ja myös muualla Suomessa oivalletaan lähiliikuntapaikkojen monet myönteiset vaikutukset.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s